Labor court dismisses union's strike claim, ruling it violated peace obligations by targeting wage clauses.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court dismissed the union's appeal regarding a strike action taken against a collective agreement. The union argued the strike was a response to unilateral wage rate changes and unauthorized time sheet alterations, while the employer contended the union failed to protect production. The court ruled that the strike was primarily aimed at supporting wage increase demands, thereby violating the specific prohibition on strike actions directed at wage provisions in the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla: Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimuksen palkkamääräyksiin, ovat kiellettyjä ja rikkomisesta määrätään hyvityssakko.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto, joka vastasi toimihenkilöidensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä voimassa olevassa mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Työrauhavelvoite
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § Suorituspalkat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Voimassa olevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Puutyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan työtuomioistuimessa lausunut, että haastehakemuksessa oli annettu liioiteltu kuva tapahtuneista työtaistelutoimenpiteistä. Ne eivät johtuneet palkkaerimielisyyksistä, vaan erimielisyyttä oli aiheutunut siitä, että työnantaja oli yksipuolisesti määrännyt urakkahinnoittelusopimusten soveltamisesta Nämä määräykset olivat johtaneet jopa siihen, että urakkatyötä tekeville oli maksettu noin 2 markkaa pienempää palkkaa kuin samassa kohteessa työskennelleille tuntipalkkaisille työntekijöille. Toinen syy työnseisauksiin oli ollut se, että työnantajan edustajat olivat omavaltaisesti muutelleet työntekijöiden tuntilappuihinsa tekemiä merkintöjä ilmoittamatta asiasta mitään työntekijöille itselleen. Näin oli tehty siitä huolimatta, että nimenomaan oli sovittu vuonna 1976, että tuntilappuja ei saanut muutella ilman, että siitä neuvoteltiin työntekijäin kanssa.
Ainoa kone, joka oli jäänyt käyntiin 31.10.1978 työnseisauksen alkaessa, oli ollut tehtaan kauhakuormaaja, joka sekin oli ollut työnjohtajan käytössä muussa kuin tuottavassa tarkoituksessa. Työnseisaus oli toteutettu normaalilla tavalla eli siten, että kaikki ne koneet, jotka oli pysäytettävä seisokin alkaessa, oli pysäytetty myös nyt kysymyksessä olleiden tapahtumien yhteydessä. Myöskään yhtään laivaa ei olisi jäänyt lastaamatta, jos ne olisi haluttu lastata, koska varastonhoitaja oli koko ajan ollut työssä.
Työrauhan turvaamista oli haitannut myös se, että työnantaja oli yrittänyt vastatoimenpiteenä käyttää työsulkua. Työnantaja oli nimittäin uhannut, ettei tehdasta käynnistettäisi ennenkuin ammattiosasto olisi sitoutunut erikseen kirjallisesti pitämään huolta tuotannon häiriöttömästä kulusta. Ammattiosaston edustajien aloitteesta työnantaja kuitenkin oli viime vaiheessa luopunut työsulun toimeenpanosta, jolloin myös työt oli saatu käyntiin neuvottelua seuraavana päivänä eli 1.11.1978.
Vastaajaliitto onkin katsonut, että työnantaja itse oli aiheuttanut työnseisauksen ja ettei ammattiosasto ollut laiminlyönyt velvollisuuksiaan.
Työtuomioistuin on kuullut jutussa myös Oulux Levytyöntekijät r.y: ta.
Tämän vuoksi ja kun työnseisauksilla on ainakin pääasiallisesti pyritty tukemaan mainittuja palkankorotusvaatimuksia ja ne siten ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiä vastaan, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Oulux Levytyöntekijät r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkona Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 4 500 markkaa ja korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Lankinen, Suominen ja Tammenmaa.
Tuomio oli yksimielinen.