Local collective agreement applies to school houseman; general municipal agreement does not override specific local terms.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that a specific local collective agreement between the municipality and its staff union applies to the school houseman's employment. While the opposing party argued that a general national agreement by the Building Owners' Union was inapplicable due to the municipality's non-membership, the court found the local agreement valid and binding. The decision established that specific local terms prevail over general national agreements when determining applicable employment conditions.
Legislator headnote
AI generatedSection 2 of the Collective Agreements Act; Section 1 of the Collective Agreements Act: A specific local collective agreement applies to an employee's relationship with the municipality, superseding a general national agreement that the municipality is not a party to.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys kiinteistöalan työehtosopimusten soveltuvuudesta kansakoulun talonmiehen työsuhteeseen. Kysymystä käsitelty siltä pohjalta, olisiko tällaista sopimusta sovellettava joko asianomaisen työsopimuksen jonkin ehdon perusteella tai jonkin kuntaa työehtosopimuslain nojalla sitovan työehtosopimuksen viittausmääräyksen perusteella.
Asianosaiset: Lausunto Varkauden kihlakunnanoikeudelle talonmies Matti Paappasen ja Joroisten kunnan välisessä työsuhdesaatavaa koskevassa jutussa
RATKAISU
Joroisten kunnanhallituksen ja Joroisten kunnan henkilökunnanyhdistys r.y:n eli nykyisen Joroisten kunnan henkilökuntayhdistys r.y:n kesken 27.1.1968 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §
1. Tämä sopimus on voimassa Joroisten kunnan järjestämissä töissä kunnan alueella. Sopimusta on myös sovellettava sellaisiin kunnan alueen ulkopuolella suoritettaviin kunnan töihin joihin on siirretty työntekijöitä Joroisten kunnasta.
2. Sopimuksen työaikaa säätelevät määräykset eivät kuitenkaan koske työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä.
2 §
Kunnan työntekijöiden työsuhteessa Joroisten kuntaan noudatetaan, mitä kulloinkin voimassa olevissa yksityisten alojen työehtosopimuksissa ja niiden palkkahinnoittelussa määrätään.
Edellä olevan mukaan noudatettavat työehtosopimukset ovat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Talonmiehet: Päätoimisten osalta Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin noudattaen sitä soveltuvin osin sekä muiden talonmiesten osalta Maalaiskuntien Liiton suositusta.
7. Koulu- ja laitoshenkilökunta: Maalaiskuntien Liiton suositus.
8. Muut edellä luettelemattomat työt: Maalaiskuntien Liiton suositusta, taikka ellei sitä ole, sitä edellä mainittua työehtosopimusta, jonka piiriin tämä työntekijä lähinnä on katsottava kuuluvaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Tämän työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevien erimielisyyksien syntyessä sopivat asiasta ensisijaisesti asianomaisen laitoksen johtaja ja allekirjoittaneen ammattiosaston edustaja. Elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, ratkaisee asian kunnanhallitus. Riitaisuudet, joista ei täten päästä yksimielisyyteen, voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Suomen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y:n kesken 11.1.1971 tehdyssä maalaiskuntien ja eräiden (pienten) kuntainliittojen työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tämä sopimus koskee maalaiskuntien palveluksessa olevia työntekijöitä jäljempänä eri pykälissä mainituin rajoituksin. Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa kuntainliitoissa, joissa on aikaisemmin ollut voimassa Suomen Kunnallisliiton suosituksen mukainen työehtosopimus sekä niissä kuntainliitoissa, jotka ovat kahden tai kolmen maalaiskunnan perustamia.
2. Sopimus ei koske johtavassa asemassa olevia henkilöitä.
3. Työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä suorittaviin työntekijöihin (työaikalain ulkopuolisiin työntekijöihin) sekä talonmiehiin sovelletaan ainoastaan sopimuksen 2, 11, 15-16 ja 18-28 §:iä, ja lisäksi 10 §:ää, mikäli on kysymys sanotun pykälän 2. pöytäkirjamerkinnässä mainituista työaikalain ulkopuolisista työntekijöistä. Kuitenkaan 18 §:ää ja 19 §:n 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta metsätyöntekijöihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Työaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjamerkintä 2:
Tämän pykälän 2. ja 3. kohdan ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä ei sovelleta koulutyöntekijöihin, joiden palkkaus määräytyy 12 §:n 2. kohdassa mainitun hinnoittelun mukaan.
Ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä sovelletaan sen sijaan sellaisiin työaikalain ulkopuolisiinkin työntekijöihin, jotka työvuoroluettelon tai siihen verrattavan muun järjestelyn mukaan säännöllisesti tekevät ilta- tai yötyötä, ei kuitenkaan talonmiehiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § Tuntipalkka
1. Tuntipalkka aikatyössä määräytyy perustuntipalkkaan ja työkohtaisiin lisiin pohjautuvan työkohtaisen palkan sekä mahdollisten henkilökohtaisten lisien ja olosuhdelisien perusteella.
2. Aikatyössä maksetaan eri ammateissa ja eri laatuisissa töissä tähän sopimukseen liittyvässä palkkahinnoittelussa mainitut perustuntipalkat hinnoittelussa mainittuine lisineen (liite n:o 3). Niissä töissä, joita palkkahinnoittelussa ei ole mainittu, maksetaan vastaavissa tai niihin verrattavissa töissä yksityisillä aloilla työmarkkinajärjestöjen kesken tehtyjen kulloinkin voimassa olevien työehtosopimusten mukainen palkka. Mikäli niissä tapahtuu muutoksia tämän sopimuksen voimassaoloaikana, otetaan muutetut palkat käytäntöön kunnan tai kuntainliiton töissä samasta ajankohdasta lukien, mistä ne ovat tulleet voimaan yksityisillä aloilla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 § Kuukausipalkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanotun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat joulukuun 31 päivänä 1970 työehtosopimuksen, työsopimuksen taikka asianomaisen viranomaisen tekemän lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, ottaen kuitenkin huomioon mitä 4 §:n 1 ja 2 momentissa on sanottu palkkojen vähimmäiskorotuksesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaavassa 14.2.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tämä sopimus koskee maalaiskuntien palveluksessa olevia työntekijöitä jäljempänä eri pykälissä mainitun rajoituksin. Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa kuntainliitoissa, joissa on vuonna 1970 ollut voimassa Suomen Kunnallisliiton suosituksen mukainen työehtosopimus, kaikissa maalaiskuntien perustamissa lasten-, kunnallis- ja vanhainkotikuntainliitoissa sekä enintään kolmen maalaiskunnan perustamissa muissa kuntainliitoissa.
2. Sopimus el koske tilapäisiin tehtäviin enintään kolmen kuukauden pituiseksi määräajaksi otettuja työntekijöitä eikä harjoittelijoita.
Pöytäkirjamerkintä:
Tässä kohdassa tarkoitetut työntekijät ja harjoittelijat tulevat työehtosopimuksen piiriin oltuaan vuoden pituisena aikana saman kunnan tai kuntainliiton palveluksessa yhdessä tai useammassa erässä yhteensä kolme kuukautta.
3. Johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin, työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä suorittaviin (työaikalain ulkopuolisiin) työntekijöihin, kotiavustajiin sekä- maataloustyöntekijöihin ja talonmiehiin sovelletaan ainoastaan sopimuksen 2-4 ja 17-31 §:ien määräyksiä sekä lisäksi 5 §:n 2. kohtaa, 9 §:n 1. kohtaa ja 12 §:n 2. ja 3. kohtia, mikäli on kysymys sanotuissa kohdissa tarkoitetuista työntekijöistä. Edelleen tässä kohdassa tarkoitettuihin työntekijöihin noudatetaan soveltuvin osin 13-6 §:ien mukaisia palkkausperusteita. Kuitenkaan 13-16 §:iä, 19 §:ää, 20 §:ää ja 21 §:n 1. ja 2. kohtia ei sovelleta metsätyöntekijöihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 § Työaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä sovelletaan sellaisiin työaikalain ulkopuolisiinkin työntekijöihin, jotka työvuoroluettelon tai siihen verrattavan muun järjestelyn mukaan säännöllisesti tekevät ilta- tai yötyötä, ei kuitenkaan talonmiehiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § Tuntipalkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
15 § Kuukausipalkka
1. Työntekijöille, joiden palkka on sovittu kuukaudelta, maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite 3) ilmenevä, asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kuukausipalkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. Tämän työehtosopimuksen alaisen osapäivätyötä suorittavan tai muutoin keskimäärin alle 40 viikkotyötuntia tekevän kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävän hinnoittelun mukaista kuukausipalkkaa samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on täyttä työaikaa lyhyempi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liite n:o 3
PALKKAHINNOITTELU B
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
HUHTIKUU 1972-MAALISKUU 1973
Palkkahinnoittelu I
Kuukausipalkkaisten työntekijäin ohjepalkat 1.4.1972 lukien
Nimike 1.4.1972-31.3.1973 I pkl mk II pkl mk III pkl mk
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Talonmies 990 1049 1 109 970 1028 1086 948 1005 1062
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin, jotka olivat kunnan tai kuntainliiton palveluksessa 31.3.1972, tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat 31.3.1972 työehtosopimuksen, työsopimuksen tai ao. viranomaisen tekemän, lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla, kuitenkin ottaen huomioon, mitä edellä on määrätty palkkojen vähimmäiskorotuksista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vastaavaan 18.4.1973 allekirjoitettuun työehtosopimukseen ja sen allekirjoituspöytäkirjaan sisältyvät vastaavat määräykset. Työehtosopimukseen sisältyy lisäksi uutena muun ohella seuraava määräys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 § Kuukausipalkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Mikäli työntekijä suorittaa useampia tehtäviä ja tästä johtuen mikään hinnoittelussa mainittu nimike ei vastaa hänen tehtäviään niin kuukausipalkka lasketaan kuhunkin työhön käytettävän keskimääräisen työajan mukaisessa suhteessa asianomaisia tehtäviä vastaavan nimikkeen mukaisesta palkasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton (KTV), Akava r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n kesken 18.4.1974 tehdyssä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset työntekijät (toimihenkilöt).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. Työaikalain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuja töitä suorittaviin ( työaikalain ulkopuolisiin ) työntekijöihin sekä maataloustyöntekijöihin ja talonmiehiin sovelletaan ainoastaan työehtosopimuksen 2-4 ja 18-30 §:n määräyksiä sekä lisäksi soveltuvin osin 5 §:n 2. kohtaa, 13 §:n 1. kohtaa ja 16 §:n 2. ja 3. kohtia, mikäli on kysymyksessä sanotuissa määräyksissä tarkoitettu työntekijä. Tässä kohdassa tarkoitettuihin työntekijöihin noudatetaan myös 17 §:n mukaisia palkkausperusteita soveltuvin osin. Kuitenkaan 17 §:ää ja 20 §:ää ei sovelleta metsätyöntekijöihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 § Työaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 § Vuorotyölisä, ilta- ja yötyökorvaus sekä lauantaityökorvaus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pöytäkirjamerkintä 1:
Ilta- ja yötyölisää koskevia määräyksiä sovelletaan sellaisiin työaikalain ulkopuolisiinkin työntekijöihin, jotka työvuoroluettelon tai siihen verrattavan muun järjestelyn mukaan säännöllisesti tekevät ilta- tai yötyötä, ei kuitenkaan talonmiehiin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 § Palkkaus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maalaiskuntien työntekijäin ( toimihenkilöiden ) palkkausta koskevat määräykset
6. Työntekijöille, joiden palkka on sovittu kuukaudelta, maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevasta palkkahinnoittelusta (liite 3) ilmenevä asianomaisen työntekijän tehtäviä vastaavan nimikkeen mukainen kuukausipalkka.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7. Kuukausipalkka määritellään palkkahinnoittelun puitteissa siten, että palkan suuruuteen vaikuttavina tekijöinä otetaan huomioon työntekijän työkyky, ammattitaito ja samassa ammatissa tai työssä aikaisemmin palveltu aika sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8. Mikäli työntekijä suorittaa useampia tehtäviä eikä tästä johtuen mikään hinnoittelussa mainittu nimike vastaa hänen tehtäviään, niin kuukausipalkka lasketaan kuhunkin työhön käytettävän keskimääräisen työajan mukaisessa suhteessa asianomaisia tehtäviä vastaavan nimikkeen mukaisesta palkasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13. Tämän työehtosopimuksen alaisen osapäivätyötä suorittavan tai muutoin keskimäärin alle 40 viikkotyötuntia tekevän työaikalain alaisen kuukausipalkkaisen työntekijän palkka on sellaisessa suhteessa täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävästä hinnoittelun mukaisesta kuukausipalkasta kuin tämän työehtosopimuksen liitteestä ilmenee (liite n:o 4). Samassa suhteessa määräytyy myös sellaisen työntekijän palkka jonka suoritettavana olevassa työssä noudatettavasta säännöllisestä työajasta on muussa laissa säädetty tai työehtosopimuksella määrätty
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 §
Sovittiin, että työehtosopimuksen alaisten työntekijäin, jotka olivat maalaiskunnan tai kuntainliiton palveluksessa 31.3.1974 tätä työehtosopimusta paremmat palvelussuhteen ehdot ja niiden perusteella muodostunut palkkataso säilytetään sellaisina kuin ne olivat 31.3.1974 työsopimuksen tai ao. viranomaisen tekemän, lainvoiman saavuttaneen tai myöhemmin saavuttavan päätöksen nojalla ottaen kuitenkin huomioon, mitä edellä on määrätty palkkojen vähimmäiskorotuksista.
9 §
Sovittiin, että vähemmän kuin 20 tuntia viikossa säännöllistä työaikaa tekevien kuukausipalkkaisten työntekijäin palkkaa tarkistetaan 1.4.1974 alkaen siten että se vastaa viikkotyöajan mukaista suhteellista osuutta kuukausipalkkahinnoittelun ao. nimikkeen mukaisesta alkupalkasta, kuitenkin siten, että korotus on vähintään viikkotyöajan mukainen suhteellinen osuus edellä 5 ja 6 §:issä mainituista yleiskorotuksista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja toiselta puolen Suomen Kaupunkiliitto r.v:n, Suomen Kunnallisliitto r.y:n, Finlands Svenska Kommunförbund r.f:n sekä Suomen Kunnallisten Työntekijäin ja Viranhaltijain Liitto r.y:n kesken 17.1.1971 tehdyssä talonmiesten työaikajärjestelyjä koskevassa suositussopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
TALONMIESTEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT
Kuntien keskusjärjestöt sekä Suomen kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto ry ovat tehneet talonmiesten työaikalain (284/70) 19 §:n 2 momentin säännösten nojalla mainitun lain säännöksistä poikkeamisesta sekä muista työaikajärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä seuraavan, mainitun lain alaisia kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevan suositussopimuksen.
1 § Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa neljän viikon jaksona 20 viikon pituisena kevät- ja kesäkautena sekä keskimäärin 44 tuntia viikossa neljän viikon jaksona 32 viikon pituisena syysja talvikautena samana 52 viikon pituisena ajanjaksona.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 42 1/2 tuntia viikossa kahdeksan, kahdentoista taikka enintään kuudentoista viikon pituisena tasoittumisajanjaksona. Säännöllinen työaika ei saa kuitenkaan yhtenäkään tasoittumisajanjakson viikkona ylittää 56 tuntia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Vapaapäiväjärjestelyt
Talonmiehen työaikaa järjestettäessä noudatetaan keskimäärin viisipäiväistä työviikkoa, mikäli tämä on mahdollista kun otetaan huomioon asianomaisen laitoksen tai muun kiinteistön puitteissa suoritettavat toiminnat ja palvelukset sekä käyttöpäivien asettamat vaatimukset. Niissä tapauksissa joissa keskimäärin 5- päiväiseen työviikkoon ei voida siirtyä, toteutetaan työviikon viisipäiväisyys kuitenkin vuonna 1971 vähintään 18 (kesä) viikon aikana.
Viisipäiväistä työviikkoa noudatettaessa viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan talonmiesten työaikalain mukaisen viikkolevon lisäksi keskimäärin yksi muu vapaapäivä kalenteriviikkoa kohden. Toisen vapaapäivän tulee yleensä käsittää kokonainen kalenterivuorokausi. Mikäli toinen vapaapäivä ei ole kalenterivuorokausi, sen tulee olla 26 tunnin pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika.
Pöytäkirjamerkintä:
Talonmiehen suostumuksella voidaan viikkolepo siirtää siten kuin talonmiesten työaikalain 9 §:n 2 momentissa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Erinäisiä määräyksiä
Tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan, mikäli edellä ei ole toisin sanottu, niihin kaupungin/kauppalan/kunnan/kuntainliiton talonmiehen työtä suorittaviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, jotka talonmiesten työaikalain 1 §:n mukaan kuuluvat lain soveltamispiiriin. Sopimuksen määräyksiä noudatetaan siitä alkaen, jolloin kaupunginvaltuuston/kauppalanvaltuuston/kunnanvaltuuston/liittovaltuuston tekemä suositussopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Edellä 6 §:ssä tarkoitettu korvaus maksetaan kuitenkin taannehtivasti 1.1.1971 alkaen niissä tapauksissa, joissa varallaolosta on sovittu, mutta korvauksen suuruutta ei ole määritelty.
Siltä osin kuin tämän sopimuksen määräyksistä ei muuta johdu, noudatetaan talonmiesten työaikalain säännöksiä.
Tämän sopimuksen määräyksillä ei huononneta paikallisesti sovittuja työaikajärjestelyjä eikä talonmiehen kanssa tehdyn työsopimuksen taikka aikaisemman lainvoimaisen päätöksen mukaisia palvelussuhteen ehtoja.
Sellaisille sivutoimisille talonmiehille, joiden keskimääräinen viikkotyöaika on enintään 22 tuntia, annetaan 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sekä toisaalta Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liiton kesken 5.6.1973 tehdyssä talonmiehen työtä tekeviä kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Soveltamisala
1. Tämä sopimus koskee talonmiesten työaikalain alaisia, talonmiehen työtä tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä.
Talonmieheen, jonka säännöllinen viikkotyöaika on keskimäärin enintään 22 tuntia, sovelletaan ainoastaan sopimuksen 12 §:n määräystä.
2. Talonmiesten palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan muutoin talonmiesten työaikalain sekä voimassa olevan kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen tai kunnallisten työehtosopimusten määräyksiä siinä laajuudessa kuin mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa on määrätty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 § Sivutoimisen talonmiehen viikkolepo
Sellaiselle sivutoimiselle talonmiehelle, jonka keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on enintään 22 tuntia, annetaan 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n eli nykyisen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välillä ajaksi 1.1.1956-1.4.1957 tehdyssä työehtosopimuksessa ja siihen liittyvässä palkkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen tarkoitus ja laajuus
1. Tällä Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Suomen Kiinteistötyön tekijäin Liitto r.y:n välisellä työehtosopimuksella määrätään työnantajien ja työntekijöiden kiinteistöjen hoitoa koskevat työ- ja palkkasuhteet.
2. Tämä sopimus ei koske sellaisia kiinteistöjä, joiden liike- ja asuinrakennusten tilavuus on korkeintaan: a) keskuslämmitystaloissa 1500 m3, b) sekataloissa (= osittain keskusja osittain uunilämmitysrakennuksia) 2 000 m3 ja c) uunilämmitystaloissa 3 000 m3.
2 § Paikkakuntaluokittelu ja työpalkat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Kiinteistötyöntekijäin pistepalkat ovat seuraavat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Talonmiesten palkkamittaukset eri paikkakunnilla suoritetaan työnantajain- ja työntekijäin järjestöjen valitsemien henkilöiden avulla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PALKKAHINNOITTELU
1 § Palkkahinnoittelun laajuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Tässä palkkahinnoittelussa mainituista tehtävistä suoritettavan palkan määräämiseksi annetaan eri töille pistearvot seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
C. Lämmitys
-koksilla, puulla tai turpeella: yhtä kattilan tulipintaneliömetriä kohden 1 piste kuukaudessa.
-öljyllä tai kaasulla: yhtä kattilan tulipintaneliömetriä kohden 0.5 pistettä kuukaudessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
D. Lämpimänveden valmistus ym.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Urakkapalkkoina maksetaan:
-halkojen pinoamisesta maksetaan 30 mk m3:ltä, jos pino ei ole 2 m korkeampi. Jos pinoaminen suoritetaan yli 2 m korkeudelle, maksetaan siitä 40 mk m3:ltä 4 m korkeuteen saakka.
-jos keskuslämmityslaitosta lämmitetään puilla, suoritetaan tästä erikseen korvausta 15 mk käytetyltä kuutiometriltä. Jos lämmitykseen käytetään koneturvetta, suoritetaan siitä erikseen korvausta 40 mk tonnilta ja lämmitettäessä pistoturpeilla 90 mk tonnilta. Jos erimielisyyttä syntyy siitä, onko turve kone- vaiko pistoturvetta ratkaisevat viranomaisten määräykset.
-halkojen kärräyksestä polttoainesuojan ulkopuolella maksetaan matkan ollessa 5-45 metriä 20 mk m3:ltä. Kärräysmatkan ollessa yli 45 metriä ei puiden siirto kuulu talonmiehen tehtäviin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Saman luontoiset määräykset on samojen liittojen kesken tehdyissä seuraavissakin vastaavissa työehtosopimuksissa, joiden nimenä on vuodesta 1959 ollut Kiinteistöalan yleinen työehtosopimus ja vuodesta 1966 lähtien Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus.
Näillä perusteilla Paappanen on vaatinut ajalta 1.1.1971 alkaen, jolloin talonmiesten työaikalaki tuli voimaan, työsuhteensa päättymiseen asti palkkaa siten, että tuntipalkka maksettaisiin 365 päivältä vuodessa ja neljältä tunnilta päivässä, sekä viikkolepokorvauksia, vapun ja itsenäisyyspäivän sekä pääsiäis-, juhannus- ja jouluaaton palkkaa ynnä lomaltapaluurahaa samoin kuin odotusajan palkkaa kuudelta päivältä, ylityökorvauksia vuodelta 1975 ja työehtosopimusten mukaista kattilalisää vuodesta 1963 lähtien sekä polttorahaa ja korvausta halkojen pinoamisesta ja kärräyksestä vuodesta 1957 lähtien eli yhteensä, kuin kunnan maksama palkka vähennetään, 42 244 markkaa 52 penniä ynnä korkoa ja työsopimuslain 51 §:n mukaista korvausta työsuhteesta johtuvan palkan viivästymisestä 3 000 markkaa.
Asianosaiset ovat esittäneet kirjallisia todisteita ja vastaaja kuulustuttanut todistajana Joroisten kunnansihteeriä.
Kihlakunnanoikeus on 2.9.1976 tekemällään välipäätöksellä katsonut asian ratkaisemisen edellyttävän erityistä työehtosopimusasiain tuntemusta ja pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon kaikista seikoista, jotka koskevat jutussa mainittujen ja esitettyjen työehtosopimusten soveltamista kysymyksessä olevassa tapauksessa.
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV:lle, Joroisten kunnanhallitukselle, Joroisten kunnan henkilökuntayhdistykselle, Suomen Kiinteistötyönantajain Liitolle ja Kiinteistötyöntekijäin Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Edellä mainittu työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka oli kokonaiskorvaus työntekijän työstä, eikä siihen kuulunut esimerkiksi Paappasen kanteessa mainittuja kattilalisiä tai vastaavia. Vuoden 1975 huhtikuun alusta alkaen oli kuitenkin myös maalaiskuntien kuukausipalkkaisille päätoimisille työntekijöille maksettu alkupalkan lisäksi palvelusaikalisiä.
Huhtikuun alusta 1972 voimaan tulleen työehtosopimuksen 15 §:n 5 momenttiin sisältyi määräys osapäivätyötä tai muutoin vajaata työaikaa tekevän kuukausipalkkaisen työntekijän palkan määräytymisperusteista. Tällaisen työntekijän palkka oli täyttä säännöllistä työaikaa edellyttävää hinnoittelun mukaista kuukausipalkkaa samassa suhteessa alempi kuin työaika oli täyttä työaikaa lyhyempi. Vuoden 1974 huhtikuun alusta alkaen määräytyi tällaisen osapäiväisen työntekijän palkka pääsääntöisesti työehtosopimukseen liittyvän erityisen osaaikataulukon mukaisesti. Koska Paappanen esitetyn selvityksen nojalla oli ilmeisesti ollut osa-aikainen, kuukausipalkkainen työntekijä, olisi myös häneen tullut noudattaa osa-aikaisia työntekijöitä koskevaa määräystä.
Mikäli Paappaselle 31.3.1972 maksettu palkka 1.4.1972 voimaan tulleella yleiskorotuksella lisättynä ylitti hänelle työehtosopimuksen mukaan 1.4.1972 kuuluvan palkan, erotus oli hänelle maksettava henkilökohtaisena palkanlisänä, joka oli markkamääräinen. Henkilökohtaisen palkanlisän määrään eivät palkoissa myöhemmin tapahtuvat yleiskorotukset vaikuttaneet, mutta kuoppakorotuksen luonteiset palkantarkistukset vähensivät henkilökohtaisen palkanlisän määrää.
Mainittu suositussopimus sekä virka- ja työehtosopimukset sisälsivät eräitä poikkeuksia talonmiesten työaikalain säännöllistä työaikaa koskevista määräyksistä ja tästä johtuen myös ylityön laskentaperusteista sekä kuukausipalkan jakajasta mm. ylityökorvauksia laskettaessa. Sopimuksiin sisältyivät myös mm. määräykset korotetun palkan maksamisesta itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä sekä erilliskorvauksen maksamisesta pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä. Suositussopimusta ei sen enempää kuin myöskään myöhempiä talonmiesten työaikajärjestelyjä koskevia virka- ja työehtosopimuksia kuitenkaan sovellettu sellaisiin talonmiehiin, joiden säännöllinen työaika sopimuksen mukaan oli keskimäärin enintään 22 tuntia viikossa. Talonmiehille, joiden viikkotyöaika oli enintään 22 tuntia, tuli kuitenkin antaa 30 tunnin pituinen yhdenjaksoinen viikkolepo joka toinen viikko.
Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto samoin kuin Joroisten kunnan henkilökuntayhdistys ovat yhtyneet kunnallisen sopimusvaltuuskunnan lausumaan.
Joroisten kunnan ja Joroisten kunnan henkilökuntayhdistyksen välillä 27.1.1968 tehdyn paikallisen työehtosopimuksen mukaan päätoimisten talonmiesten osalta noudatettiin Kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin noudattaen sitä soveltuvin osin, sekä muiden talonmiesten osalta Maalaiskuntien Liiton suositusta. Joroisten kunnan henkilökuntayhdistys oli 21.9.1971 päättänyt irtisanoa työehtosopimuksen päättyväksi 31.12.1971.
Päätöksellään 21.12.1971 Joroisten kunnanhallitus oli hyväksynyt kunnan ja Joroisten kunnan henkilökuntayhdistyksen välisen työehtosopimuksen 1.1.1971 lukien sovituin ehdoin. Maalaiskuntien ja eräiden kuntainliittojen työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.4.1972-31.3.1973 oli hyväksytty edellä mainittujen osapuolten kesken noudatettavaksi. Edellisen jälkeen oli paikallisneuvotteluin sovittu kunnallisten yleisten työehtosopimusten soveltamisesta.
Työaikalaki ei koskenut talonmiehen töitä. Talonmiehen työtä tekevän työntekijän viikkolevosta annettu asetus, joka tuli voimaan 1.10.1960, oli ainoa lainkohta, joka sitoi kuntaa talonmiesten osalta. Maaveden koulun osa-aikaisen lämmittäjä-talonmiehen (vahtimestarin) vapaapäivien osalta noudatettiin tointa koskevan ohjesäännön määräyksiä. Talonmiesten työaikalakia ei sovellettu työntekijään, jonka säännöllinen viikkotyöaika sopimuksen mukaan on keskimäärin enintään 22 tuntia. Työsopimuslain 17 §:ssä olevan yleissäännöksen nojalla työnantajan velvollisuutena oli noudattaa työsopimuksessa tai työsuhteessa vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.
Työnantaja ei ollut koskaan edellyttänyt, että Paappanen työskentelisi kuutena päivänä viikossa, joten viikkotyöaika oli ollut enintään 20 tuntia. Hänelle ei kunnan taholta myöskään ollut annettu määräystä tehdä ylitöitä. Mikäli häneen soveltuisivat mm. talonmiesten työaikalaki tai työaikalaki ylipäätänsä tulisi huomata näiden lakien säännökset vanhentumisajoista. Kattilalisä ja halkojen käsittelystä maksettava erilliskorvaus taas perustuivat vain kiinteistöalan työehtosopimukseen, jota ei noudatettu sivutoimiseen talonmieheen nähden.
Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto on lausunut muun muassa, että oli täysin riidatonta, ettei kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus voinut tulla missään vaiheessa sovellettavaksi talonmies Paappaseen työehtosopimuslain nojalla Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton solmimana työehtosopimuksena. Joroisten kunta - sen enempää kuin mikään muukaan kunta - ei ollut koskaan ollut Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton jäsen. Oikeuskäytännössä ei tätä työehtosopimusta ollut myöskään pidetty yleissitovana.
Kiinteistötyöntekijäin Liitto on lausunut muun muassa, että jonkin aikaa sen jälkeen, kun vuonna 1956 solmittiin yleinen maata käsittävä työehtosopimus sen ja Suomen Kiinteistötyönantajainliiton välillä, Joroisten kunnan kanssa oli sovittu sen palveluksessa silloin olleiden 17 talonmiehen työsuhteissa noudatettavaksi sanottujen liittojen välistä kiinteistöjen hoitoa koskevaa työehtosopimusta. Yksi edellä mainituista 17:sta talonmiehestä oli Joroisten kunnassa tällöin ollut Matti Paappanen. Edellä olevan perusteella oli Paappasen työsopimus melko pian solmimisen jälkeen ilmeisesti saanut jo mainitun kiinteistöjen hoitoa koskevan työehtosopimuksen ehdot.
Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Joroisten kunnanhallituksen ja Joroisten kunnan henkilökunnan yhdistyksen kesken on 27.1.1968 tehty työehtosopimus, joka on ollut voimassa Joroisten kunnan järjestämissä töissä kunnan alueella ja eräissä tapauksissa sen ulkopuolellakin. Tämän työehtosopimuksen mukaan oli kunnan työntekijöiden työsuhteessa Joroisten kuntaan noudatettava, mitä kulloinkin voimassa olevissa yksityisten alojen työehtosopimuksissa ja niiden palkkahinnoitteluissa määrätään. Työehtosopimuksen mukaan on talonmiehiin ollut sovellettava päätoimisten osalta kiinteistöalan talonmiehen työtä ja siivousta koskevaa työehtosopimusta, kuitenkin noudattaen sitä soveltuvin osin, sekä muiden talonmiesten osalta Maalaiskuntien Liiton suositusta. Sopimuksessa luettelemattomiin töihin on taas ollut sovellettava Maalaiskuntien Liiton suositusta, taikka ellei sitä ole, sitä sopimuksen 2 §:ssä mainittua työehtosopimusta, jonka piiriin asianomainen työntekijä on lähinnä katsottava kuuluvaksi.
Mainitun paikallisen työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä ovat Joroisten kunnassa tulleet sovellettavaksi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan solmimat yleiset kunnalliset työehtosopimukset.
Myöhempien maalaiskuntien ja eräiden kuntainliittojen työntekijöitä koskevien työehtosopimusten kuukausipalkkahinnoitteluun on sisällytetty talonmies-nimike. Osa-aikaisen talonmiehen palkkaus määräytyy sopimusten mukaan työajan suhteessa kokopäiväisen talonmiehen palkkauksen mukaan. Myös vuosien 1972-1974 työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoissa on ollut määräykset sopimuksen määräyksiä parempien palvelussuhteen ehtojen säilyttämisestä ja vähimmäiskorotusten huomioon ottamisesta näissä tapauksissa, kuukausipalkkojen vähimmäiskorotukset on näissä allekirjoituspöytäkirjoissa määrätty erikseen osa-aikatyöntekijöille.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Airaksinen, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Lausunto oli yksimielinen.