Labor court rules that dishwashing duties did not alter cooks' essential work under collective agreement.

Työehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä oli tarpeen vaatiessa velvollinen tekemään muutakin työtä, joka ei olennaisesti muuttanut hänen varsinaista työtään.

Esitetyn selvityksen mukaan ei ravintolan keittäjä-kylmäköille määrätty tiskaus- ja siivoustyö olisi ollut määrältään vähäistä. Työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mukaan oli keittäjä-kylmäkön sekä siivoojan ja tiskaajan työn välillä suuri laadullinen ero. Keittäjä-kylmäkölle määrätty tiskausja siivoustyö olisi näin ollen muuttanut olennaisesti heidän varsinaista työtään. Keittiöapulaisena toimineen työntekijän työtä eivät tiskaustyö ja keittiötilojen puhdistaminen sen sijaan olisi olennaisesti muuttaneet.

Asianosaiset: Lausunto Kerimäen kihlakunnanoikeudelle toisaalta kokki Reino Olavi Vuolteen, kylmäkkö Anna-Liisa Helena Vuolteen, kylmäkkö Tuula Mirjam Karjalaisen, kylmäkkö Sirpa Helena Monosen, keittäjä Riitta Helena Turtiaisen keittäjä Auli Maria Härkinin ja toisaalta Ravintola Kerimäen Saluuna Osakeyhtiön välisessä Työsopimuksen irtisanomista koskevassa jutussa.

RATKAISU

Hotelli ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n ja Majoitus ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n kesken 6.5.1977 tehdyssä majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työhön ottaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Jos työntekijä otetaan määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä.

4. Osapuolet suosittelevat työsopimusta tehtäessä käytettäväksi työehtosopimuksen liitteenä n:o 5 olevaa työsopimuslomaketta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Kiinteäpalkkaiset työntekijät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Jos henkilö suorittaa erilaisia tehtäviä, maksetaan hänelle palkka sen mukaan, missä työssä hän on suurimman osan ajasta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Mikäli työntekijä suorittaa säännöllisesti palkkaryhmäänsä vaativampaa työtä alle puolet työajastaan, vaikuttaa tämä hänen taulukkopalkkaansa korottavasti niin kuin siitä työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovitaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli työntekijä suorittaa säännöllisesti tämän kohdan mukaan määräytyvää palkkaryhmäänsä vähemmän vaativaa työtä, ei tämä saa vaikuttaa hänen palkkaansa alentavasti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa seuraavaa:

I SOPIMUKSEN ULOTTUVUUTTA, TYÖSUHTEEN ALKAMISTA JA LAKKAAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työhön ottaminen

3 § 3 kohta:

Työtehtävät tulee työpaikoittain järjestää niin, että työpaikkojen toiminta voidaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti turvata ja sitä kehittää. Erityistä huomiota on tällöin kiinnitettävä toiminnan pitkäjänteisyyteen ja henkilöstön ansiotason nostamistavoitteeseen.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuottavuuden kasvun parantamisella voidaan alan ansiotasoa nostaa.

Tämän johdosta on tänään sovittu työntekijäsopimuksen 3 §:n 3. kohdan soveltamisen seuraavasta täsmennyksestä:

Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on tarpeen sitä vaatiessa velvollinen suorittamaan edellä todetun tavoitteen saavuttamiseksi muutakin työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtänsä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaaja on esittänyt oikeudelle kantajia koskevat työsopimusjäljennökset, nimittäin

1) Reino Vuolteen osalta

a) työsopimus 20.3.1976 kokin tehtävistä 17.4.1976 alkaen,

b) työsopimus 18.8.1976 keittiömestarin tehtävistä 19.8.1976 alkaen, ja

c) 10.12.1976 työsopimuksen laajennus 1.1.1977 lukien työtehtävänä "Keittiöön kuuluvat yleiset tehtävät, sisällytettynä keittäjäkylmäkön varsinaisiin tehtäviin", lomakkeeseen aluksi koneella kirjoitetut sanat "tarvittaessa myös tiskaus" on vedetty yli.

2) Anna-Liisa Vuolteen osalta

a) työsopimus 4.6.1976 kylmäkön tehtävistä työsopimuksen solmimispäivästä lukien, ja

b) 10.12.1976 työsopimuksen laajennus 1.1.1977 lukien työtehtävänä "Keittiöön kuuluvat yleiset tehtävät, sisällytettynä keittäjäkylmäkön varsinaisiin tehtäviin."

3) Tuula Karjalaisen osalta

a) työsopimus 20.9.1976 keittiöapulaisen tehtävistä työsopimuksen solmimispäivästä lukien.

4) Sirpa Monosen osalta

a) työsopimus 20.3.1976 kylmäkön tehtävistä 24.5. alkaen, ja

b) 10.12.1976 työsopimuksen laajennus 1.1.1977 lukien työtehtävänä samat tehtävät kuin AnnaLiisa Vuolteen vastaavassa sopimuksessa.

5 ) Riitta Turtiaisen osalta

a) työsopimus 1.5.1975 emäntäharjoittelijan tehtävistä 1.6.1975 lukien

b) työsopimus 6.9.1976 sen tekopäivästä lukien kokin tehtävistä, ja

c) 10.12.1976 työsopimuksen laajennus 1.1.1977 lukien työtehtävänä samat tehtävät kuin Anna-Liisa Vuolteen ja Monosen vastaavissa sopimuksissa.

6) Auli Härkinin osalta

a) työsopimus 8.4.1975 emäntäharjoittelijan tehtävistä 1.6.1975 lukien,

b) työsopimus 1.9.1976 kokin tehtävistä työsopimuksen tekopäivästä lukien, ja

c) 10.12.1976 työsopimuksen laajennus 1.1.1977 lukien työtehtävänä samat tehtävät kuin Anna-Liisa Vuolteen, Monosen ja Turtiaisen vastaavissa sopimuksissa.

Asianosaiset ovat kuulustuttaneet lisäksi todistajia.

Kantajan kuulustuttama Hotelli Herttuan tiskaaja on kertonut tehtäviinsä kuuluvan tiskauksen ohella myös saunan siivouksen sekä käytävien ja yleisten tilojen siivouksen. Astiain pesu tapahtui siten, että ensin tehtiin esipesu käsin ja sen jälkeen astiat pestiin koneella Kantajien tilalle oli otettu uudet työntekijät, ja uudet keittäjät ja kylmäköt ovat hoitaneet osittain myös tiskaustyön.

Kantajan kuulustuttama tarjoilija on kertonut muun ohella, että Saluunan taholta ei siivousta ollut suoranaisesti määrätty kuuluvaksi keittiöhenkilökunnalle, mutta että näin saattoi olettaa tapahtuvan.

Kantajan kuulustuttama luottamusmies on kertonut toimenkuvan muuttamisesta tiedottamisesta pääpiirtein sillä tavalla kuin asia on kanteessa esitetty.

Kantajan kuulustuttama Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton toimitsija on kertonut piiritoimistossa vuosien 1976 ja 1977 vaihteessa keskustellun siitä, voitiinko keittäjän ja kylmäkön tehtäviin yhdistää tiskaajan tehtävät. Asia oli tuolloin ollut ajankohtainen Hotelli Herttuassa. Tällöin oli lähdetty siitä, että tehtävien yhdistäminen edellytti työsopimusten muuttamista. Liitto ei ollut vastustanut tuollaista yhdistämistä, jos taloudelliset ja tuotannolliset syyt pakottivat työnantajan siihen. Todistaja oli tuolloin tullut siihen käsitykseen, että Hotelli Herttuassa oli ollut tarkoituksena tiskauksen lisäksi yhdistää po. töihin myös siivoustöitä, mitä terveystarkastajat eivät yleensä hyväksyneet. Elokuun lopulla todistajaan oli otettu yhteyttä työpaikalta. Todistaja oli antanut työntekijöille vain neuvoja, muttei ollut voinut itse neuvotella suoraan työnantajan kanssa.

Vastaajan kuulustuttama Hotelli Herttuan vastaava hoitaja on kertonut tapahtumista yhtä pitävästi vastaajan oikeudessa esittämän kanssa.

Kantajat ovat kanteensa perusteeksi vielä viitanneet työehtosopimuksen soveltamisohjeisiin. Vastaaja on esittänyt Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton näin kuuluvan lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Esillä olevassa tapauksessa työnantaja ei ole muuttanut työntekijöiden toimenkuvaa siinä määrin, että työsopimuksin sovittu työtehtävä olisi muuttunut, vaan töiden järjestely pyrittiin toteuttamaan työehtosopimuksen 3 §:n 3. kohdan mukaisesti työnantajan direktio-oikeuden puitteissa. Mainitun sopimuskohdan yhteisesti hyväksytyssä soveltamisohjeessa todetaan, että jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on tarpeen sitä vaatiessa velvollinen suorittamaan muutakin työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtänsä.

Tähän soveltamisohjeeseen sekä siihen periaatteeseen, että kiinteäpalkkainen työntekijä on työnantajan palveluksessa aikapalkalla eli hän on työnantajan käytettävissä sovitun tehtäväkokonaisuuden sisältämissä töissä sovitun työajan, jolta palkka maksetaan, katsomme, että jos työntekijälle ei ole antaa täyttä työaikaa sovittujen tehtävien mukaisia töitä voidaan hänelle 3 §:n 3. kohdan perusteella osoittaa muutakin työtä, joka ei kuitenkaan saa muodostua hänen päätyökseen ilman eri sopimusta.

Tässä tapauksessa työntekijöiden päätyö olisi säilynyt ennallaan. Näin ollen katsomme työntekijöiden kieltäytyneen työsopimustensa mukaisen työvelvoitteen täyttämisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiamiehet ovat pyytäneet, että kihlakunnanoikeus pyytäisi työtuomioistuimen lausunnon työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohdan tulkinnasta.

Kihlakunnanoikeus on 12.9.1978 tekemällään välipäätöksellä, asianosaisten sitä vaadittua ja koska puheena olevan jutun ratkaiseminen edellytti erityistä kysymyksessä olevan alan työehtosopimusolojen tuntemusta, työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n perusteella pyytänyt asiasta sanotuilta osin lausunnon työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitolle sekä Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on edelleen lausunut, että vuoden 1977 työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton edustajat olivat ilmoittaneet haluavansa keskustella mm. työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohdan muuttamisesta. Tämän vuoksi oli myös työntekijäliitto tehnyt esityksen samaan sopimuskohtaan. Esitys oli vastaesitys työnantajapuolelle, sillä ennen kaikkea oli työntekijäpuolen tavoitteena ollut 3 §:n 3 kohdan säilyttäminen ennallaan. Kun neuvottelut ennen työnseisauksen ilmoitettua alkamisaikaa eivät olleet johtaneet tulokseen, valtakunnansovittelija oli antanut osapuolille sovintoehdotuksen työnseisauksen välttämiseksi.

Sovintoehdotukseen sisältyi 3 §:n 3 kohdan muutos seuraavasti:

Jos työntekijä otetaan määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin tarpeen vaatiessa velvollinen tekemään muutakin työtä.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen työntekijän tehtävien pysyvää osittaista muuttamista on järjestelystä ja sen perusteista ilmoitettava luottamusmiehelle.

Työntekijäliiton valtuusto oli hylännyt sovintoehdotuksen ja alan valtakunnallinen, pääasiassa ns. ketjuyrityksiä koskeva työnseisaus oli alkanut. Työnseisauksen kestettyä viikon oli ennen työnseisauksen laajentumista pidetty valtakunnansovittelijan johdolla neuvottelu, jossa työnantajaliiton edustajat olivat jättäneet uuden esityksen työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohtaa koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Ehdotuksessaan työnantajaliitto oli esittänyt, että työehtosopimuksen 3 §:n 3 kohta säilytetään ennallaan ja soveltamisohjeisiin otetaan teksti:

Työtehtävät tulee työpaikoittain järjestää niin, että työpaikkojen toiminta voidaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti turvata ja sitä kehittää. Erityistä huomiota on tällöin kiinnitettävä toiminnan pitkäjänteisyyteen ja henkilöstön ansiotason nostamistavoitteeseen.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuottavuuden kasvun parantamisella voidaan alan ansiotasoa nostaa.

Tämän johdosta on tänään sovittu työntekijäsopimuksen 3 §:n 3 kohdan soveltamisen seuraavasta täsmennyksestä: Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on tarpeen sitä vaatiessa velvollinen suorittamaan edellä todetun tavoitteen saavuttamiseksi muutakin työtä, joka ei olennaisesti haittaa hänen varsinaisen työnsä suorittamista. Työsuhteen ehtoja ei kuitenkaan saa muuttaa niin olennaisella tavalla, ettei työntekijän voida kohtuudella edellyttää jatkavan työsuhdettaan. Ennen työntekijän työtehtävien pysyvää osittaista muuttamista on järjestelystä ja sen perusteista ilmoitettava luottamusmiehelle.

Toukokuun 6 päivänä 1977 valtakunnansovittelija oli antanut tuona päivänä uhkaavan työsulun ja työntekijäliiton ilmoittaman lakon laajennuksen välttämiseksi täydennyksen aiemmin antamaansa sovintoehdotukseen. Tämä oli sittemmin hyväksytty molempien liittojen päättävissä elimissä, ja alan työtaistelutoimenpiteet olivat päättyneet . Sovintoehdotuksen täydennyksessä oli 3 §:n 3 kohdasta seuraava teksti:

Työntekijäsopimuksen muut määräykset

a) Työntekijöitä koskevan sopimuksen 3 §:n 3 kohta pidetään ennallaan.

Soveltamisohjeisiin:

Työtehtävät tulee työpaikoittain järjestää niin, että työpaikkojen toiminta voidaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti turvata ja sitä kehittää. Erityistä huomiota on tällöin kiinnitettävä toiminnan pitkäjänteisyyteen ja henkilöstön ansiotason nostamistavoitteeseen.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuottavuuden kasvun parantamisella voidaan alan ansiotasoa nostaa.

Tämän johdosta on tänään sovittu työntekijäsopimuksen 3 §:n 3 kohdan soveltamisen seuraavasta täsmennyksestä:

"Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on tarpeen sitä vaatiessa velvollinen suorittamaan edellä todetun tavoitteen saavuttamiseksi muutakin työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtänsä."

Työehtosopimusratkaisun jälkeen oli ilmennyt varsin pian, että liitot olivat eri mieltä 3 § 3 kohdan soveltamisesta uuden soveltamisohjeeseen tulleen tekstin vuoksi. Asiasta oli neuvoteltu tulokseen pääsemättä ja kesäkuussa 1977 olivat molemmat liitot lähettäneet jäsenilleen omat tulkintaohjeensa.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on kihlakunnanoikeudessa vireillä olevan yksittäistapauksen osalta lausunut muun muassa, etteivät ainakaan Reino Vuolle, Anna-Liisa Vuolle, Mononen, Turtiainen ja Härkin työehtosopimuksen 3 § 3 kohdan määräykset huomioon ottaen olleet työsopimusta muuttamatta olleet velvollisia tekemään niitä tiskaus- ja mahdollisesti muita töitä, joita heidän suoritettavakseen oli ilmoitettu annettavan.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Asiakirjoista selviää, että kantajat ovat vuoden 1976 loppuun saakka olleet vastaajan palveluksessa Reino Vuolle viimeksi keittiömestarin tehtävissä, Anna-Liisa Vuolle ja Sirpa Mononen kylmäkön tehtävissä ja Riitta Turtiainen sekä Auli Härkin kokin tehtävissä sekä Tuula Karjalainen keittiöapulaisen tehtävissä, mitkä tehtävät asianomaisille ovat tehdyn työsopimuksen nojalla kuuluneet. Muiden paitsi Tuula Karjalaisen työsopimukset on 1.1.1977 lukien muutettu niin, että asianomaisille sanotusta ajankohdasta lukien kuuluivat keittiöön kuuluvat yleiset tehtävät, sisällytettyinä keittäjä-kylmäkön varsinaisiin tehtäviin. Työsopimuksia muutettaessa on jo ollut esillä kysymys astioiden pesun tms. aputöiden sisällyttämisestä asianomaisten työsopimuksiin, ja tästä on osoituksena ainakin Reino Vuolteen kohdalla se, että työsopimustekstiin ensin kirjoitetut sanat "tarvittaessa myös tiskaus" on pyyhitty sopimuksesta yli.

Siltä osin kuin kihlakunnanoikeudessa vireillä olevasta riita-asiasta on pyydetty työtuomioistuimen lausuntoa, koskee erimielisyys kysymystä, onko asianomaisilla vuoden 1977 työehtosopimuksen määräykset huomioon ottaen voitu sanottujen työsopimusten nojalla - siis ilman että niitä irtisanomisen perusteella tai muutoin olisi muutettu -- teettää astioiden pesuun kuuluvaa työtä niinä aikoina, joina työpaikalla varsinaiset tiskaajat eivät olleet työvuorossa. Myös siivoustyön suorittamisvelvollisuudesta on osapuolten kesken erimielisyyttä. Työnantaja on ilmoittanut tarkoittaneensa määrätä vain asianomaisten omien työskentelypaikkojen siivoamisesta, kun työntekijät itse ovat jääneet siihen käsitykseen, että määräys koski keittiöön liittyviä tiloja laajemminkin. Kysymys on joka tapauksessa ollut jonkinlaisen siivoustyön liittämisestä asianomaisten tehtäviin.

Työehtosopimuksen kysymyksessä oleva määräys on ollut samansanaisena voimassa useita vuosia. Sitä on käytännössä tulkittu vuoteen 1977 saakka tavalla, joka tukee kantajien kantaa asiassa.

Ratkaisevaa onkin, mikä merkitys on annettava osapuolten vuoden 1977 työehtosopimusneuvottelujen perusteella annetulle puheena olevan työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeelle. Soveltamisohjeen syntyhistoria käy selville liittojen työtuomioistuimelle antamista lausunnoista. Työntekijäliiton työtuomioistuimessa kuultu puheenjohtaja on kertonut tämän liiton työehtosopimusneuvotteluissa hyväksyneen valtakunnansovittelijan kompromissiratkaisuna muotoileman soveltamisohjetekstin siinä käsityksessä, ettei se merkinnyt sanottavaa muutosta aikaisempaan työehtosopimukseen. Työnantajapuolen taholta taas on käsitetty työntekijäpuolen suostuneen työntekovelvollisuuden laajentamiseen vastikkeena työnantajapuolen palkkapuolella myöntämistä eduista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, M. Virtanen, Hyppönen ja Lankinen.

Lausunto oli yksimielinen.