Labor court orders employer to pay damages for wrongful layoff of union rep but rejects additional penalty.

Yhtiössä toteutetun organisaatiomuutoksen yhteydessä asennustoiminnassa aikaisemmin alue- ja piirikonttorin kesken jakautunut toimivalta oli keskitetty yksinomaan piirikonttorille. Aluekonttorin asennustoiminnan lopettamisesta johtuen oli yhtiö lomauttanut aluekonttorin yrityskohtaisena pääluottamusmiehenä toimineen putkiasentajan.

Toteutettua organisaatiomuutosta ei voitu pitää teollisuuslaitoksen toiminnan keskeyttämisenä kokonaan luottamusmiessopimuksen mielessä. Kun työpaikalla ei luottamusmiessopimuksen edellyttämin tavoin ollut yhteisesti todettu, ettei pääluottamusmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä eikä asiasta myöskään ollut neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä, oli yhtiö pääluottamusmiehen lomauttaessaan menetellyt vastoin luottamusmiessopimusta. Pääluottamusmiehelle tällä perusteella tulevaa korvausta määrättäessä oli otettava huomioon, ettei aluekonttoriin jääneitä varastomiehen töitä voitu pitää hänen ammattiaan vastaavina tai hänelle muutoin sopivina ja että putkijohtoalan töitä pääluottamusmiehelle olisi ollut tarjottavana vain muutaman työpäivän verran.

Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei työnantajaliitto ollut asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Yhtiötä, joka velvoitettu maksamaan pääluottamusmiehelle korvausta luottamusmiessopimuksen vastaisesta lomauttamisesta, ei voitu tämän lisäksi tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisen johdosta.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Oy Huber Ab

RATKAISU

Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välillä 26.4.1977 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta on sovellettava Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvien LVI- liikkeiden ja -osastojen työntekijöihin sekä putkieristystöitä suorittavien liikkeiden putkieristäjiin, eristäjäoppilaisiin, varasto- ja aputyöntekijöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusjärjestösopimukset ja niihin perustuvat sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välisen 2.4 1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Urakkatyömääräykset

Putkijohtoala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10. Sen jälkeen kun työ urakkasopimuksen mukaisesti mahdollisine lisä- ja muutostöineen on loppuun suoritettu on sovittuna aikana työpaikalla suoritettava urakan mittaaminen elleivät asianomaiset sovi siitä että työ mitataan piirustusten perusteella. Mittauksessa kumpikin osapuoli käyttää allekirjoittaneiden liittojen mittausmiehiä, jos niin haluaa. Mittauksen tulos on oleva urakkahinnan laskemisen perusteena. Jos toinen osapuoli jää pois sovitusta mittaustoimituksesta, pätee toisen osapuolen mittaustulos. Selvitys urakkalaskentaan liittyvistä laskelmista, tunneista sekä urakkapohjien jaosta annetaan urakkakunnalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta noudatetaan Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa myöskin jäsenyrityksen piirikonttoria tai muuta siihen verrattavaa itsenäistä toimintayksikköä, ei kuitenkaan yksityistä työmaata.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 § ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa ja luottamusmiessopimuksessa mainitussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 § ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijäin itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käydyissä neuvotteluissa työnantaja oli katsonut olleensa oikeutettu lomauttamaan Punkkisen, koska asennustoiminta Lappeenrannan konttorin osalta oli lopetettu. Työnantaja oli myös katsonut, että edellä mainitut ja muut työt olivat lomautusten jälkeen kuuluneet Kotkan piirikonttorin tehtäviin. Työsuojelutarkastuksen velvoittamat työt olivat jääneet tekemättä sen vuoksi, ettei aluekonttori ollut saanut niihin pääkonttorista määrärahoja. Edellä mainitun luottamusmiessopimuksen kohdan mukaan pääluottamusmiestä ei kuitenkaan saanut lomauttaa, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetty kokonaan. Tässä tapauksessa Lappeenrannan aluekonttorin toimintaa ei ollut keskeytetty kokonaan, vaan sen varasto ja myymälä olivat jatkaneet toimintaa edelleen. Maantieteellisesti edellä mainitut työt olivat nimenomaan kuuluneet Lappeenrannan aluekonttorille joka myös oli ne tehnyt, ja vasta lomauttamisten jälkeen miehet oli kyseisille työmaille lähetetty Kotkasta.

Asiasta oli käyty neuvottelu liittojen kesken, mutta työnantajaliiton edustajat olivat torjuneet esityksen pääluottamusmiehen lomauttamisen peruuttamisesta ja tälle aiheutetun vahingon korvaamisesta. Pääluottamusmies Punkkinen oli lomauttamisen jälkeen jäänyt työttömäksi eikä hän toistaiseksi ollut onnistunut saamaan vakituista työtä. Punkkisella oli työnantajan tekemän laskelman mukaan 26,49 markan suuruinen keskituntipalkka. Irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n määräysten mukaan laskettaessa ja ottaen huomioon sen, ettei työnsaantimahdollisuuksia ollut tiedossa, Punkkiselle tuleva vahingonkorvaus olisi edellä mainitun keskiansion mukaan kuuden edellisen kuukauden palkkana noin 27 900 markkaa mihin määrään eivät sisältyneet vielä vuosilomaetuudet kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta.

Edellä esitetyn perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi Oy Huber Ab:n menetelleen luottamusmiessopimuksen vastaisesti lomauttaessaan pääluottamusmies Punkkisen ja tuomitsisi yhtiön maksamaan korvauksena Punkkiselle sopimuksen vastaisesta menettelystään 27 900 markkaa. Samalla kantajaliitto on vaatinut, että yhtiö tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliitto myös hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Punkkisen lomautuksen jälkeen Lappeenrannan konttorin koko vahvuus oli ollut viisi henkilöä. Nämä olivat konttorin johtaja, konttoristi, kaksi myyntimiestä, varastonhoitaja sekä varastomies-myyjä. Näistä toisen myyntimiehen työsuhde oli päättynyt 31.3.1978. Lappeenrannan aluekonttori oli harjoittanut LVI-asennustoimintaa ja LVI- tarvikemyyntiä, mutta asennustoiminnan lopettamisen jälkeen toimintamuodoksi oli jäänyt ainoastaan LVI-tarvikemyynti.

Valcon kuvaputkitehtaan työmaalle ei ollut tuotu lomautuksen jälkeisinä päivinä miehiä töihin muualta Suomesta, kuten kantaja oli väittänyt. Seitsemän lisäsuuttimen asennusurakasta oli sovittu alkuperäisen työn valmistumisen jälkeen. Tästä lisätyöstä oli saatu puhelimitse vahvistus yhdeksännellä viikolla, mutta kirjallista tilausvahvistusta ei ollut saapunut yritykseen vielä 9.3.1978, jolloin lomautusasioista oli neuvoteltu liittojen edustajien läsnäollessa. Lisätyö oli kuitenkin ollut alkuperäisen urakan jälkeen tullut työ joka oli voitu antaa kenen tahansa suoritettavaksi. Koska se ei kuulunut alkuperäiseen urakkaan, se oli voitu siirtää myös toisen konttorin suoritettavaksi, kuten tässä tapauksessa oli tehtykin. Lisätyön olivat suorittaneet Kotkan piirikonttorin palveluksessa olleet asentajat. Lisätyön tekeminen oli kestänyt runsaan päivän.

Kantaja oli viitannut myös 13.12.1977 pidetyssä työsuojelutarkastuksessa havaittuihin puutteisiin. Kysymyksessä oli ollut konttorin työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kierros, jonka aikana työsuoleluvaltuutettu oli esittänyt puutteita, jotka hänen mielestään olisi tullut poistaa. Tarkastuspöytäkirja oli ollut liittojen välillä 9.3.1978 pidetyn neuvottelun pöytäkirjan liitteenä, ja siitä oli saanut sen käsityksen, että kaikista asioista olisi yhteisesti sovittu. Totuus oli kuitenkin se, että kysymyksessä oli työsuojeluvaltuutetun vaatimusluettelo. Vastaus näihin korjausvaatimuksiin oli annettu neuvotteluissa 9.3.1978, jolloin työnantajapuolen edustajat olivat todenneet, että korjaustöihin tarvittiin pääkonttorin lupa ja että korjausvarat olivat pääkonttorin määrättävissä. Korjausvaatimukset olivat kohdistuneet lähinnä sellaisiin tiloihin, jotka eivät olleet enää aktiivisessa käytössä asennustoiminnan lopettamisen vuoksi.

Työllisyystilanteesta oli neuvoteltu aikanaan Punkkisen kanssa. Tällöin oli todettu, ettei Punkkiselle tulisi enää löytymään töitä. Yhteistä toteamista tästä ei kuitenkaan ollut saatu aikaan. Punkkinen ei ollut suostunut toteamaan ammattiaan vastaavan työn puuttumista siitä huolimatta, että työnantaja nimenomaan oli ilmoittanut lopettavansa asennustyöt kokonaan eli juuri sen työn, jota Punkkinen oli otettu tekemään. Punkkisen lomauttamisen jälkeen konttoriin työhön jääneen henkilökunnan tehtäväluettelosta ilmeni selvästi, ettei yrityksessä ollut ollut tarjolla putkiasentajalle ammatinmukaista työtä.

Punkkisen kuuden edellisen kuukauden aikana saama palkka oli ollut 27 785,74 markkaa. Hänen kohdaltaan kuuden edellisen kuukauden palkka ei ollut kuitenkaan perusteltu vaatimus, koska hän oli 24.4.1978 tehnyt Luumäen piirin nimismiehelle elinkeinoilmoituksen LVI-asennustoiminnan harjoittamisesta 21.4.1978 lukien. Tällä perusteella Punkkisen vahinko voi olla korkeintaan kahden kuukauden palkka, joka oli ollut 9 300 markkaa.

Edellä esittämillään perusteilla vastaajat ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan sekä sen seikan vahvistamista, ettei Oy Huber Ab ollut työnantajana menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti lomauttaessaan Punkkisen.

Asianosaiset ovat puolin ja toisin vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Näin ollen olisi Punkkinen voitu lomauttaa vain, jos olisi yhteisesti todettu, ettei hänelle ole tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Työtuomioistuin on yhteisesti toteamista koskevissa aikaisemmissa tuomioissaan katsonut, että ellei tuollaista yhteisesti toteamista saada aikaan paikallisesti, asiasta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. Kun näin ei ole menetelty, on yhtiö lomauttaessaan Punkkisen menetellyt vastoin luottamusmiessopimusta. Punkkiselle tällä perusteella tulevaa korvausta määrättäessä on kuitenkin otettava huomioon, että myyntikonttoriin jääneen varastomiehen töitä ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää Punkkisen ammattia vastaavina tai hänelle muutoin sopivina ja että sellaisia putkijohtoalan töitä, jotka tapahtuneesta organisaatiomuutoksesta huolimatta voitaisiin katsoa Lappeenrannan aluekonttorin entiseen toimintaan kuuluviksi, olisi Punkkiselle ollut tarjottavana vain muutaman työpäivän verran.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 momentin 3 kappaleessa tarkoitettua irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ää työtuomioistuin on vakiintuneesti pitänyt työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuna sopimuksena, jolla saman pykälän 1 momentin säännöksistä on poikettu. Oy Huber Ab:tä ei siten voida tuomita maksamaan hyvityssakkoa Punkkiselle tulevan vahingonkorvauksen lisäksi. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei Putkijohtotyönantajainliiton ole työtuomioistuimen mielestä näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, jutussa tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten, tuomita Oy Huber Ab:n maksamaan Juhani Punkkiselle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisesta lomauttamisesta 4 500 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen osapuolet saavat kärsiä oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Airaksinen, Sariola, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.