Labor court fines union for failing to stop strike and employer for unpaid overtime pay.

Näyttämättä oli jäänyt, että yrityksessä toimeenpantu lähinnä työehtosopimuksen vuorotyötä sekä odotustuntien ja siirretyn työajan palkkaa koskeviin määräyksiin kohdistunut työnseisaus olisi aloitettu aluejärjestön kehotuksesta, mutta aluejärjestön ei toisaalta ollut näytetty ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi tai lopettamiseksi. Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt työrauhan palauttamiseen tähtääviin toimenpiteisiin vaan päin vastoin ollut myötävaikuttamassa töiden pitämiseen saarrettuina.

Neuvoteltaessa erimielisyyksistä paikallisesti tehdyn sopimuksen jälkeen ia osan työntekijöistä suostuttua palaamaan työhön, oli yrityksen luottamusmies, jonka toiminnasta työntekijäliitto vastasi, kehotuksesta huolimatta kieltäytynyt työnteosta ja kehottanut muita työntekijöitä tekemään samoin. Kun työnantajalla luottamusmiehen toiminnan vuoksi oli ollut hänen työsuhteensa purkamiseen työsopimuslaissa tarkoitettu tärkeä syy, ei työnantaja työsuhteen purkaessaan ollut menetellyt vastoin työehtosopimusta eikä työnantajaliitto tämän hyväksyessään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Työnantaja oli sopinut ruiskumaalareiden kanssa työkohteiden tekemisestä käyttäen palkkaperusteena kokonaisneliöhintoja ja työnantaja oli ymmärtänyt, että siirretyn työajan korvaus sisältyisi sovittuihin neliöhintoihin. Kun työehtosopimuksen poikkeavana työaikana tehdystä työstä maksettavaa palkankorotusta koskeva määräys oli kuitenkin yleisen työehtosopimuskäytännön mukaan ehdoton, oli työnantaja jättäessään poikkeuksellisena työaikana työtä tehneille ruiskumaalareille korotuksen maksamatta, menetellyt vastoin työehtosopimusta. Kun työnantaja kuitenkin oli tässä noudattanut työnantajaliiton hyväksymää tulkintaa, ei se ollut rikkonut työehtosopimusta tieten. Työnantajaliiton olisi tullut havaita tulkintansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että työnantaja soveltaa työehtosopimusta oikein.

Työnantaja ei ollut maksanut ruiskumaalareille, joille ei työkatkojen ajaksi ollut osoitettu muuta työtä, työehtosopimuksen mukaista keskituntiansion mukaista palkkaa. Työnantaja oli näin menetellessään rikkonut työehtosopimusta tietensä ja työnantajaliitto, joka ei ollut hankkinut asianmukaista selvitystä todellisista olosuhteista tässä työssä, oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työehtosopimuksen mukaan työtuntijärjestelmä oli laadittava kaikkeen kolmivuorotyöhön. Kun työehtosopimusmääräysten soveltuvuus kolmivuorotyötä tekeviin imurimiehiin oli kuitenkin ollut epäselvää ja kun työtuntivuorot oli pyritty sopimaan kunkin työntekijän kanssa erikseen eikä imurityön työaikoja ollut muista töistä johtuen järjestetty säännöllisiksi ja ottaen huomioon myös aikaisemmin noudatetun käytännön, oli näyttämättä jäänyt, että työnantaja jättäessään työtuntijärjestelmän laatimatta olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai työnantajaliitto tässä yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Aluejärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja työntekijäliitto työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Maalarimestariliitto r.y. ja Rakennustyöläisten Liitto r.y. vuoroin kantajana ja vastaajana Rakennustyöläisten Liitto r.y. Matti Pakkala, T:mi Scanabrasiven omistajana.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 19.5.1977 solmitussa maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § Työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 ) Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos työmaan erityiset olosuhteet sitä puoltavat ja siitä työntekijäin ja työnantajan kesken sovitaan, luottamusmiehen suostumuksella tilapäisesti pidentää työaikalain 5 §:n 3 momentissa sanotulla tavalla.

3) Työ alkaa kello 7 ja päättyy kello 16.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10) Mikäli työaika järjestetään 4 §:n 3 momentissa sanotusta työajasta poiketen, maksetaan poikkeavana aikana tehdystä työstä 45 %:lla korotettu palkka. Tätä määräystä ei sovelleta 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Urakkatyöt

1) Työt suoritetaan joko urakka- tai tuntityönä seuraavien määräysten mukaisesti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) Työnantajan on jo ennen työn alkamista kustannettava ja annettava työntekijälle kirjallinen työselitys suoritettavista töistä ja siinä selvitettävä, mitkä työt kuuluvat urakkaan ja millä hinnalla. Siihen asti kunnes työselitys on annettu, on työntekijälle maksettava tämän pykälän kohdassa 20 määritelty palkka. Työn aikana työohjelmaan määrätyt muutokset on merkittävä myös työselitykseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13) Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu kesken urakkaansa olemaan hänestä itsestään riippumattomasta syystä työtä vailla, on hänelle mikäli mahdollista, siksi ajaksi järjestettävä muuta ammattialansa työtä. Jos työtä ei voida järjestää keskeytyksen ajaksi maksetaan odotusajalta lain määräämä palkka keskiansion mukaan (työsopimuslain 27 §).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20) Jos jostakin urakkatyön yhteyteen kuuluvasta kohdasta synty erimielisyyksiä, ei työtä saa keskeyttää, vaan riita alistetaan heti liittojen kesken soviteltavaksi. Siihen asti kunnes tulkintakysymys on sovittu tai tuomioistuimessa ratkaistu, maksetaan ko. työstä työntekijälle perustuntipalkka korotettuna 70 %:lla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) Mikäli maalaustyökohteen työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen vaan hänet on sijoitettava tähän samaan tai toiseen työkohteeseen, paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota luottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä.

Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan. Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:ssä ilmenevillä perusteilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/5 §

1) Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallisen ja siihen sidotun työntekijäliiton edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Asiapuolten vastuu

1 ) Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvissä hiekkapuhallus- ja korroosionestomaalaustöitä koskevissa valtakunnallisissa työehdoissa 1976 sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työaika

Maalausalan tes:n 4 § (kohta 10 koskee vain yksivuorotyötä).

Vuorotyötä koskevat määräykset rakennusalan tes:stä (7, 8 ja 10 §):

(7 §)

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikottainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan, jos työmaan erityiset olosuhteet sitä puoltavat ja siitä työntekijäin ja työnantajain kesken sovitaan, luottamusmiehen suostumuksella tilapäisesti pidentää työaikalain 5 §:n 3 momentissa sanotulla tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(8 §)

Työaika alkaa yksivuorotyössä kello 7 ja päättyy kello 16.

Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 6 ja päättyy viimeistään kello 1. Vuorot vaihtuvat viikottain.

Milloin aloittamis- tai lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista voidaan työaika järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Tällaisesta työajan järjestelystä laaditaan etukäteen työtuntijärjestelmä. Kiireellisissä tapauksissa voidaan työajan järjestely toimeenpanna ilman etukäteen laadittua työtuntijärjestelmää.

(10 §)

Kolmivuorotyötä varten laaditaan etukäteen työtuntijärjestelmä, joka osoittaa, milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy, työvuoroon kuuluvien vapaapäivät, jakson minkä kestäessä viikottainen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa sekä milloin työvuorokauden lasketaan alkavan. Työviikon katsotaan kuitenkin aikavan sunnuntaina silloin, kun työntekijä säännönmukaisesti saapuu työhönsä.

Vuorotyölisä rakennusalan tes 15 § 7 kohta:

Ammatinmukaisesta tuntipalkasta laskettava vuorotyölisä on iltavuorossa 13 % ja yövuorossa 25 %.

Lisäksi: Vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan vain maalausasemilla (hallit) ja suurehkoissa teollisuuden suojamaalauskohteissa joiden kestoaika on vähintään 1-2 kk.

5 §

Urakkatyöt maalausalan tes:n 5 §:n mukaan kuitenkin siten, että 3 kohta muutetaan seuraavaan muotoon:

Mikäli työtä suoritetaan urakalla sovitaan hinnoittelusta työnantajan ja työntekijän kesken, jolloin hinnoitteluperusteena käytetään perustuntipalkkaa ja on urakkahinnan oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla vähintään 40 % perustuntipalkkaa korkeammaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 20 sovellettaessa ei riitana ole pidettävä sitä, että hinnoittelemattoman urakkatyön hinnasta ei päästä työnantajan ja työntekijän kesken yksimielisyyteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

Luottamusmiessopimus maalausalan tes 11 §:n mukaan.

12 §

Asiapuolten vastuu maalausalan tes 12 §:n mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aikapalkat 1.3.1978 alkaen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1) Ruiskumaalaus ja hiekkapuhallustyössä näitä palkkoja maksetaan em. töitä suoritettaessa. Mikäli ruiskumaalaus- tai hiekkapuhallustyötä ei suoriteta, maksetaan ao. työntekijälle ammattitaitoisen pensselimaalarin palkka kaikkine lisineen.

Työn ja palkkaperusteen muutoksesta tulee työnantajan ilmoittaa työntekijälle toiseen työhön ryhdyttäessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Suomen Maalarimestariliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että sekä Rakennustyöläisten Liitto että Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö molemmat tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asiasta paikallistasolla neuvoteltaessa oli Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön toimitsija vaatinut työnantajaa noudattamaan alan työehtosopimusta, mutta edellyttänyt samalla työntekijäin palaavan työpaikoille ja kehottanut heitä käymään neuvotteluja. Hän oli myös ottanut yhteyden Rakennustyöläisten Liiton jaostosihteeriin saadakseen tarvittavaa neuvotteluapua. Jaostosihteeri oli uudistanut työntekijäin oikeutetut vaatimukset. Rakennustyöläisten Liiton työehto- ja oikeusosasto oli 11.4.1978 kehottanut jaostosihteeriä yhteistyössä Turun Aluejärjestön kanssa toimimaan siten, että työehtosopimuksen mukainen järjestys työpaikalla palautuu. Sekä jaostosihteeri että Turun Aluejärjestön toimitsija olivat useissa käydyissä neuvotteluissa pyrkineet jatkuvasti siihen, että normaali työehtosopimuksen ja lain edellyttämä tilanne työmaalle palautuisi. Näillä syillä Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Kun työpaikalla käydyissä neuvotteluissa työnantaja ei ollut suostunut luopumaan luottamusmies Hölsän työsuhteen purkamisesta, joka oli tapahtunut työehtosopimuksen 11/4 §:n 4 kohdan ja työsopimuslain 43 §:n vastaisesti, olivat Suomen Maalarimestariliiton edustaja ja Rakennustyöläisten Liiton toimitsija käyneet 4.4.1978 liittoneuvotteluja Turussa työpaikalla. Seuraavana päivänä oli Helsingissä pidetty liittoneuvottelut. Molemmissa neuvotteluissa oli käsitelty muun muassa Hölsän erottamisasiaa. Kun neuvotteluissa ei ollut päästy ratkaisuun, oli Rakennustyöläisten Liiton puolesta ilmoitettu asian saattamisesta työtuomioistuimen tutkittavaksi, jolloin sekä yritykselle että työnantajaliitolle tultaisiin vaatimaan rikkomustensa johdosta hyvityssakkoa. Nämä ilmoitukset oli uudistettu vielä neuvotteluissa 21.4.1978.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että T:mi Scanabrasiven omistaja Matti Pakkala on menetellyt maalarinalan työehtosopimuksen 11/4 §:n 4 kohdan vastaisesti päättäessään Hölsän työsuhteen. Tämän ohessa Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että T:mi Scanabrasiven omistaja Matti Pakkala tuomittaisiin työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Suomen Maalarimestariliitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Näistä työehtosopimuksen rikkomisista oli neuvoteltu paitsi työpaikalla myös useissa liittojen välisissä neuvotteluissa. Liittoneuvotteluja oli käyty 4.4. työpaikalla Turussa ja seuraavana päivänä eli 5.4.1978 Helsingissä. Molemmissa neuvotteluissa oli käsitelty muun muassa kaikkia nyt esillä olevia työehtosopimuksen rikkomistapauksia. Sen jälkeen kun neuvotteluissa ei ollut päästy ratkaisuun, oli Rakennustyöläisten Liiton puolesta ilmoitettu asian saattamisesta työtuomioistuimen tutkittavaksi. Samalla oli ilmoitettu, että työnantajalle tultaisiin vaatimaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Suomen Maalarimestariliitolle valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Nämä vaatimukset oli uudistettu vielä neuvotteluissa 21.4.1978.

Näillä syillä Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että T:mi Scanabrasiven omistaja Matti Pakkala on menetellyt maalarinalan työehtosopimuksen 4 §:n 10 kohdan vastaisesti jättäessään maksamatta poikkeavana aikana tehdystä työstä säännöksen edellyttämää korotettua palkkaa ja työehtosopimuksen 5 §:n 13 kohdan määräysten vastaisesti jättäessään maksamatta odotusajalta keskituntiansion mukaista palkkaa sekä hiekkapuhallus- ja korroosionestomaalaus töitä koskevien valtakunnallisten työehtojen 10 §:n vastaisesti jättäessään laatimatta sanotussa sopimuksessa määrätyn työtuntijärjestelmän. Tämän ohessa Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Pakkalan tuomitsemista edellä mainituista kolmesta erillisestä rikkomuksesta kustakin tuhannen markan hyvityssakkoon eli maksamaan hyvityssakkoa enintään 3 000 markkaa sekä Suomen Maalarimestariliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Toisaalta työntekijät olivat ryhtyneet kesken työn merkitsemään tuntilappuihinsa vaatimuksen erillisestä tuntipalkasta silloinkin, kun kyse oli ollut töitä, jotka olivat alunperin sisältyneet urakkaan. Tämä pyrkimys saada urakkapalkan lisäksi tuntipalkkaa oli viety jopa niin pitkälle, että myöhemmin käydyssä paikallisessa neuvottelussa työntekijäpuoli oli esittänyt, ettei hiekkapuhaltajalle voinut kuulua muuta kuin pelkkä ranneliike, jolla puhalluslaitetta ohjataan. Työnantajan tehtävänä olisi palkata parvi apumiehiä muun muassa pitämään hiekkapuhaltajan työvälineet kunnossa. Myöhemmin oli kuitenkin päästy yksimielisyyteen siitä, mitkä koneiden huolto- ynnä muut työt urakkaan sisältyivät.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestö on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä selvitetyksi, että T:mi Scanabrasiven suorittaessa Wärtsilän Pernon telakalla Turussa laivalohkojen hiekkapuhallus- ja korroosionestomaalaustöitä ovat yrityksen työntekijät ryhtyneet 23.3.1978 lakkoon, jonka tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäin mieleiseen ratkaisuun eräissä työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Lakko on sitten jatkunut loppupuolelle vuotta 1978 työnantajan jatkettua työtä tilapäisvoimin ja siirtyessä muihin työkohteisiin sekä lakon aloittaneiden työntekijäin sanoutuessa irti yrityksen palveluksesta. Erimielisyyksien aiheista paikallisesti käytyjen neuvottelujen jälkeen on yrityksen luottamusmiehen Paavo Hölsän työsuhde 29.3.1978 purettu, minkä Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan katsonut tapahtuneen luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yrityksessä toimeenpantu lähinnä työehtosopimuksen vuorotyötä sekä odotustuntien ja siirretyn työajan palkkaa koskeviin määräyksiin kohdistunut työnseisaus olisi aloitettu Rakennustyöläisten Turun Aluejärjestön kehotuksesta, mutta toisaalta aluejärjestön ei ole näytetty ryhtyneen tarvittaviin toimenpiteisiin työnseisauksen estämiseksi tai lopettamiseksi. Myöskään Rakennustyöläisten Liitto ei ole ryhtynyt työrauhan palauttamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, vaan päin vastoin ollut myötävaikuttamassa töiden pitämiseen saarrettuina. Näistä laiminlyönneistään aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto vastaavat. Rakennustyöläisten Liitto vastaa myös luottamusmies Hölsän seuraavassa kappaleessa mainitusta toiminnasta.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan Hölsä on neuvoteltaessa erimielisyyksistä paikallisesti 29.3.1978 tehdyn sopimuksen jälkeen ja osan työntekijöistä suostuttua palaamaan työhön kieltäytynyt nimenomaisesta kehotuksesta huolimatta työnteosta ja kehottanut muita työntekijöitä edelleen menettelemään samoin, sen sijaan että olisi pyrkinyt saamaan mainitun sopimuksen oikeaa ymmärtämistä ja ehkä muitakin seikkoja koskevat erimielisyydet ratkaistuiksi työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Kun Hölsän työsuhteen purkamiseen siten on työsopimuslain 43 §:n 1 momentin, 2 momentin 6 kohdan ja 4 momentin mukaan työtuomioistuimen mielestä ollut sanotuissa säännöksissä tarkoitettu tärkeä syy, ei T:mi Scanabrasive ole Hölsän työsuhteen purkaessaan menetellyt vastoin työehtosopimusta eikä Suomen Maalarimestariliitto purkamisen hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Rakennustyöläisten Liitto on edelleen ilmoittanut puheena olevan yrityksen pitäneen ruiskumaalareita vuoden 1978 tammi-maaliskuussa jatkuvasti iltaisin työssä kello 16 jälkeen, mutta jättäneen maksamatta heille työehtosopimuksen 4 §:n 10 kohdassa tarkoitettua 45 %:lla korotettua palkkaa. Yritys ei Rakennustyöläisten Liiton mukaan ollut niissä tapauksissa, joissa työntekijät olivat itsestään riippumattomista syistä joutuneet olemaan työtä vailla, myöskään maksanut odotusajalta työehtosopimuksen 5 §:n 13 kohdan edellyttämää keskituntiansion mukaista palkkaa eikä liioin laatinut hiekkapuhallus- ja korroosionestomaalaustöitä koskevien valtakunnallisten työehtojen 10 §:n mukaisesti työtuntijärjestelmää kolmivuorotyötä tekeville työntekijöille. Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi kaikkien näiden rikkeiden tapahtumisen ja vastaavat hyvityssakot tuomittavaksi työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Odotusajan palkan maksamisen osalta työtuomioistuin toteaa ettei erimielisyyttä ole vahvistusvaatimuksen kohteena olevan työehtosopimuksen 5 §:n 13 kohdan määräyksen sisällöstä vaan siitä, mitä tehtäviä ruiskumaalarien ja hiekkapuhaltajain toimenkuvaan kuuluu ja mitä ruiskumaalarit ja hiekkapuhaltajat tosiasiassa ovat tehneet ruiskumaalaus- ja hiekkapuhallustyön estyessä. Työtuomioistuin katsoo jutussa esitetyn selvityksen osoittavan, että ainakin ruiskumaalareille on aiheutunut myös sellaisia työkatkoja, joiden ajaksi heille ei ole ollut osoitettuina muita töitä, joten heille olisi näissä tapauksissa tullut mainitun työehtosopimusmääräyksen mukaan maksaa keskituntiansion mukainen palkka. Kun näin ei ole tapahtunut, on työnantaja näissä tapauksissa työtuomioistuimen mielestä rikkonut tietensä työehtosopimusta ja Suomen Maalarimestariliitto, joka ei työnantajan kantaa tukiessaan ole hankkinut asianmukaista selvitystä todellisista olosuhteista tässä työssä, laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Parkkinen, M. Virtanen, Lankinen, Suominen ja Tammenmaa.

Tuomio oli yksimielinen.