Labor court dismisses union strike penalty, ruling union fulfilled its duty to end the strike.

Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa lähinnä suojapukukysymystä koskevassa riidassa. Työnantajan purettua lakkoon osallistuneiden viiden työntekijän työsuhteet oli ammattiosasto julistanut avoimet toimet hakusaartoon.

Lakko oli kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen määräyksiin suojapuvuista ja sosiaalisista eduista ja ilmoitettu, joskin vielä voimaan astumaton saarto työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon ja tämän toiminnasta pikemminkin lakon edistämiseksi kuin sen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosaston toimikunnan päätettyä ryhtyä toimenpiteisiin lakossa olevien työntekijöiden erottamiseksi osastosta oli lakko päättynyt. Selvittämättä oli kuitenkin jäänyt, että ammattiosasto olisi jo aikaisemmin ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Ammattiosasto ei myöskään ollut pitänyt työntekijäliittoa lakkotilanteen tasalla. Näyttämättä oli sen sijaan jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuutensa.

Työntekijäliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kysymys myös vastaajasta työtuomioistuimessa.

Asianosaiset: Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y. Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 1.4.1977 lukien voimaan tulleessa kiinteistöjen lämmitys ja huoltoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Työnjohto ja valvonta

Tämän työehtosopimuksen mukaista työsopimusta solmittaessa tai muutettaessa työnantaja osoittaa ne työt ja työaikalain mukaiset työajat, jotka sisältyvät työsopimukseen Työntekijä sitoutuu puolestaan suorittamaan nämä työt työnantajan johdon ja valvonnan alaisena allaolevin ehdoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 §

Kaikki työtaistelutoimenpiteet tätä sopimusta vastaan ovat kielletyt tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvissä asianosaisliittojen erikseen allekirjoittamissa pöytäkirjamerkinnöissä on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Sosiaaliset ym. edut säilytetään sopimuskautena ennallaan.

Työnantaja hankkii työntekijän käytettäväksi tarpeelliset sade- ja suojapuvut sekä asialliset suojakäsineet ja huolehtii niiden puhdistuksesta. Työnantaja hankkii työpaikalle kumijalkineet, jotka ovat työntekijöiden käytettävissä työn laadun nim vaatiessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12. Tämän työehtosopimuksen piirissä sovelletaan seuraavia keskusjärjestöjen solmimia sopimuksia ja edellämainittujen sopimusten lisäksi:

1. Yleissopimus vuodelta 1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjen 12 kohdassa mainitussa keskusjärjestöjen solmimassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiinteistötyöntekijäin Liitto oli heti lakon alettua tullut tietoiseksi työtaistelusta. Se oli lisäksi mitä ilmeisimmin ollut tietoinen työtaistelumahdollisuudesta yhtiössä jo ennen lakon alkamista, koska sitä oli informoitu Matinkylässä alati uusiutuneista erimielisyyksistä. Kantajaliiton toimitusjohtaja oli puhelimitse edellyttänyt vastaajaliiton puheenjohtajalta erityistä tarkkavaisuutta työrauhavelvoitteen noudattamisen valvomisessa yhtiössä pyytäen työntekijäliiton taholta käyntiä etukäteen kysymyksessä olevalla työpaikalla työrauhan turvaamiseksi. Lisäksi toimitusjohtaja oli ilmaissut huolestuneisuutensa työrauhan säilymisestä ja palauttamisesta kirjeessä, jonka hän oli lähettänyt vastaajaliitolle 8.1.1979. Vastaajaliitto ei ollut ilmoittanut toimenpiteistään työrauhan turvaamiseksi ja palauttamiseksi.

Työtaisteluun olivat siis ottaneet osaa kaikki yhtiön työntekijät, myös luottamusmiehen sijaisena vuonna 1978 ja vuoden 1979 alusta luottamusmiehenä toiminut työntekijä. Huolimatta siitä, että työnantaja oli toistuvasti muistuttanut luottamusmiestä ammattiosaston edustajana työrauhavelvoitteesta, ei hän eikä vastaajaliiton jäsenyhdistys Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. 1 r.y. ollut ryhtynyt mihinkään näkyviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi työpaikalla.

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto on esitetyn perusteella vaatinut Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. l:n tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on edelleen, todeten molemmissa työnantajaliiton haastehakemuksissa kuvatut tapahtumat yhdeksi ja samaksi asiaksi, kiistänyt vaatimuksen kaksinkertaisista hyvityssakoista. Edellä kerrotusta selvisi, että Kiinteistötyöntekijäin Liitto ja ammattiosasto olivat asiassa toimineet kaikin käytettävissä olevin keinoin niin tehokkaasti, ettei saartouhka ollut missään vaiheessa toteutunut. Liitto ja ammattiosasto olivat ryhtyneet erittäin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin erottamisuhan työstä poissaoleville jäsenille antaessaan. Kiinteistötyöntekijäin Liitto on näin ollen vaatinut kanteen hylkäämistä. Liitto on vielä huomauttanut, että kun ammattiosasto oli haastettu asiassa vain kuultavaksi, ei sen tuomitseminen hyvityssakkoon ollut muodollisestikaan mahdollista.

Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. 1 on ollut jutussa kuultavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Ammattiosasto on toisaalta kun Matinkylän Huolto Oy oli lakon johdosta purkanut viiden työntekijän, näiden joukossa luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteet, 11.1.1979 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut julistavansa avoimeksi jääneet toimet hakusaartoon 15.1.1979. Hakusaarto, josta siinä vaiheessa ei ollut ilmoitettu julkisesti, on 11.1.1979 pidetyssä neuvottelussa ilmoitettu peruutettavaksi, mutta 13.1.1979 julkaistuilla sanomalehti-ilmoituksilla on samat toimet julistettu samalla perusteella hakusaartoon 17.1.1979 alkaen. Viimeksi mainittuna päivänä julkaistuilla sanomalehti-ilmoituksilla ammattiosasto on kuitenkin peruuttanut saarron välittömästi.

Lakko on kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiin suojapuvuista ja sosiaalisista eduista ja ilmoitettu, joskin vielä voimaan astumaton saarto allekirjoituspöytäkirjassa mainitun yleissopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on eri vaiheissa kehottanut ammattiosastoa huolehtimaan lakon lopettamisesta. Sekä ilmoitetun saarron peruuttaminen kummallakin kerralla että työhönpaluukehotus ammattiosastosta erottamisen uhalla ovat johtuneet Kiinteistötyöntekijäin Liiton vaatimuksista. Liiton toiminnasta esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että liitto olisi kanteen käsittämänä aikana laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi, Kiinteistötyöntekijäin Liittoa vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, tuomita Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. 1:n maksamaan Suomen Kiinteistötyönantajainliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Kiinteistötyönantajainliiton oikeudenkäyntikulut 1200 markalla. Jutun laatuun katsoen saa Kiinteistötyöntekijäin Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Parkkinen, M. Virtanen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.