Labor court fines union and branch for strike actions violating collective agreement peace clauses.

Telakan varusteluosaston putkiasentajat ja saman osaston eristyspajan työntekijät olivat palkankorotusvaatimuksiaan tukeakseen ryhtyneet lakkoihin, jotka olivat siten muodostaneet työehtosopimuksen pakkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosasto vastasi asettamiensa luottamusmiesten työtaisteluun osallistumisesta. Ammattiosaston ei myöskään ollut näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä pidättymään työtaistelutoimenpiteistä. Työntekijäliiton ei liioin ollut näytetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa ja sen jäsenet noudattamaan työrauhaa.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 30.1.1979 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaryhmät

Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Jos viimeksi mainittua sääntöä toteutettaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 § 8 momentissa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 §o hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ( kts. 30 § ).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö eli urakkahinta. Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelu: on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Varusteluosaston eristyspajan työntekijät puolestaan olivat vaatineet työnantajan lisäämään urakointia, nostamaan urakattoman ajan perustuntipalkan lisän 37 %:sta 40 %:iin, nostamaan laattamiesten palkkoja 1,80-2,50 markalla, nostamaan erään maalarin palkkaa ja nostamaan 3. palkkaryhmän eristäjät 4. palkkaryhmään. Vaatimustensa tukemiseksi olivat varusteluosaston eristyspajan työntekijät, lukumäärältään vaihtelevasti 21-24 työntekijää, ryhtyneet 8.2.1979 kello 12 lakkoon, joka oli päättynyt kello 16. Lakkoa oli jatkettu 15.2. kello 12-16, 16.2. kello 7-16 samoin kuin 19.-21.2. 28.2. lakko oli kestänyt kello 12-16, 1. ja 2.3. kello 7-16, 7.3. kello 12-16, 8. ja 9.3. kello 7-16, 14.3. kello 12-16, 15.3. kello 7-16 ja 22. ja 23.3. kello 12-16 ja 26.3.1979 kello 7-16.

Työtaistelutoimenpiteisiin oli osallistunut kaksi Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Turun Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä ja kolmas muulloin paitsi 16. ja 26.-28.2. sekä 5. ja 8.3.1979. Mainitut luottamusmiehet olivat olleet myös esittämässä työnantajan edustajille edellä mainittuja vaatimuksia, joihin oli yhtynyt myös pääluottamusmies.

Osa työnseisauksiin osallistuneista työntekijöistä ei kuulunut Turun Metallityöväen Ammattiosastoon, joten heihin nähden ei tällä ammattiosastolla ollut valvontavelvollisuutta. Metallityöväen Liitosta oli työnseisausten vuoksi oltu lukuisia kertoja yhteydessä luottamusmieheen ja ammattiosaston edustajiin, jolloin oli selkeästi tuotu esiin työnseisauksiin tuomitseva kanta ja pyrkimys saada työt välittömästi käyntiin. Näillä syillä Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 5 000 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 4 000 markkaa ja kummankin yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Sariola, M. Virtanen, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.