Labor union fined for violating work peace obligations by participating in strikes and failing to stop them.

Ammattiosaston edustajat olivat ottaneet osaa työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, eikä ammattiosaston ollut näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Osasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 29.4.1977 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus ,vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännön mukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ( kts. 30 § ).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajanalkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IX SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

31 § Sopimuksen voimassaoloaika

Mikäli allekirjoittaneiden sopijapuolten keskusjärjestöt tulopoliittisen virkamiehen 9.3.1977 antaman suosituksen sisältämän turvalausekkeen mukaisissa neuvotteluissa saavuttavat neuvottelutuloksen noudatetaan sitä tämän työehtosopimuksen osana siitä päivästä, joka neuvotteluratkaisussa mainitaan

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan alla mainituilla yleiskorotuksilla sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä

a) huhtikuun 15. päivää 1977, 53 penniä tunnilta b) maaliskuun 1. päivää 1978, 47 penniä tunnilta c) lokakuun 1. päivää 1978, 2,5 %.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön kesken 22.12.1977 allekirjoitetussa pöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Keskusjärjestöjen sitouduttua 21. kesäkuuta 1977 allkirjoitetulla pöytäkirjalla kevään 1977 työmarkkinaratkaisun turvalausekkeen mukaiseen menettelyyn ovat keskusjärjestöt, edellyttäen, että hallituksen esitys laiksi taloudellisen kehityksen turvaamisesta tulee eduskunnassa hyväksytyksi, sopineet työehtosopimuksiin sisältyvien turvalauseketta koskevien määräysten perusteella voimassa olevien työehtosopimusten muuttamisesta tällä pyötäkirjalla seuraavasti.

1.1 Voimassa olevien työehtosopimusten edellyttämät palkankorotukset, palkkaperusteiden muutokset ja muut palkkoja koskevat kollektiiviset järjestelyt siirretään siten, että maaliskuun 1978 alussa toteutettaviksi sovitut muutokset toimeenpannaan sovitussa muodossaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. syyskuuta 1978 tai lähinnä sen jälkeen. Vastaavasti siirretään lokakuun 1978 alussa toteutettaviksi sovitut toimenpiteet sovitussa muodossaan toimeenpantaviksi sen palkanmaksukauden alusta joka alkaa 1. helmikuuta 1979 tai lähinnä sen jälkeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainittujen työtaistelujen lisäksi työntekijät olivat kollektiivisesti kieltäytyneet ylitöiden tekemisestä 11.9. ja 25.9.1978 välisenä aikana. Ylityöt olivat mainittuna aikana pysähtyneet kokonaan, vaikka normaalisti ylitöissä oli iltaisin 10-15 miestä.

Työpaikalla oli 3.6.1977 sovittu urakan laskentaperiaatteista, joiden mukaan lujitemuoviosastolla sovellettavassa tuotantopalkkio-palkkausmuodossa tuotantopalkkio-osuus pidettiin samansuuruisena kokonaistavoiteansiosta. Työntekijät vaativat tämän sijasta sovellettavaksi palkkausmuotoa, joka muodostui ns. perustuntipalkasta ja tuotantopalkkio-osuudesta. Työntekijöiden vaatima menettely olisi merkinnyt syyskuun työehtosopimuksen edellyttämän 47 pennin yleiskorotuksen lisäksi keskimäärin 60-65 pennin ylimääräistä korotusta.

Työtaistelutoimenpiteisiin olivat osallistuneet Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Länkipohjan Metallityöväen ao. r.y:n työpaikalle asettama pääluottamusmies, joka myös oli ammattiosaston toimikunnan jäsen, sekä kolme muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Pääluottamusmies oli tosin osittain näinä aikoina ollut työpaikalla, mutta hän ei ollut ryhtynyt tekemään työtä. Pääluottamusmies ei työnantajan edustajan pyynnöistä huolimatta ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi. Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Länkipohjan Metallityöväen ao. r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Länkipohjan Metallityöväen ao. r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtaistelutoimenpiteisiin ovat ottaneet osaa ammattiosaston asettama pääluottamusmies, joka myös on ammattiosaston toimikunnan jäsen, sekä kolme muuta ammattiosaston toimikunnan jäsentä. Työnantajan edustajan pyynnöistä huolimatta pääluottamusmies ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Ammattiosaston ei myöskään ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastaa näistä laiminlyönneistä sekä edustajiensa osallistumisesta työtaistelun.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Länkipohjan Metallityöväen ao. r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 2 500 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 100 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.