Cleaning worker's employment status determined by cleaning collective agreement, not construction agreement, based on industry practice.

Oliko siivousliikkeen palveluksessa olevan siivoojan työsuhteessa, tämän suorittaessa ns. loppusiivousta rakennustyömaalla, sovellettava rakennus- vai siivousalan työehtosopimusta.

Kysymys myös yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen toimivallasta.

Asianosaiset: Lausunto Seinäjoen kihlakunnanoikeudelle rakennussiivooja Maire Rajalan ja johtaja Vappu Ojalan välisessä työsuhdesaatavaa koskevassa jutussa

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n eli nykyisen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n kesken 22.3.1972 tehdyssä siivousalaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sovellutusalue

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa siivousalan yrityksissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat seuraavat:

Paikkakuntaluokat I II-III

2. " - -

1 palkkaryhmä -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Sen mukaan, poikkeaako työn vaikeus tai vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan työn yleisestä keskitasosta, voidaan siitä maksaa enintään 15 % korkeampi palkka kuin edellisen kohdan mukaisesti määrätty ohjetuntipalkka.

3.1. palkkaryhmään kuuluvat seuraavat tai niihin verrattavat

-toimisto ja virastosiivous -pankkisiivous -näyttelytilasiivous -kirjasto- ja lukusalisiivous

2. palkkaryhmään kuuluvat seuraavat tai niihin verrattavat

-sosiaalitilasiivous -myymälätilasiivous -tuotantotilasiivous -varastotilasiivous -teatterisiivous

Työntekijä luetaan siihen palkkaryhmään kuuluvaksi, jonka mukaista työtä hän suorittaa enemmän kuin puolet päivittäisestä säännöllisestä työajastaan.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Mikäli jollakin työpaikalla on jo sovittu korkeammasta kuin edellä olevasta palkasta, niin se jää voimaan.

2. Kukkien hoidosta ja astiain pesusta sovitaan erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset sisältyvät samojen osapuolten kesken 18.4.1973 tehtyyn työehtosopimukseen, jonka 6 §:ään kuitenkin on lisätty 3 palkkaryhmä, johon kuuluu porrassiivous.

Samojen osapuolten kesken 7.4.1974 tehdyssä puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksessa on näin kuuluva 1 §:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sovellutusalue

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa puhdistus- ja siivousalan yrityksissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli puhdistus- ja siivousliike suorittaa muuta kuin siivoustyötä, sovitaan kulloinkin eri tehtävissä maksettavista palkoista erikseen työnantajan ja työntekijän kesken.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän sopimuksen 6 § vastaa muutoin edellisen työehtosopimuksen 6 §:ää, mutta siihen on lisätty näin kuuluvat pöytäkirjamerkinnät 4 ja 5:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Suursiivouksesta maksetaan sama palkka kuin 3. palkkaryhmän työstä.

5. Mikäli henkilö muun työn ohessa joutuu ajamaan yrityksen autoa, suoritetaan siitä erillinen paikallisesti sovittava korvaus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Siivousalan yrityksiä koskevan 22.3.1972 tehdyn työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Sopijapuolet sitoutuvat puolin ja toisin noudattamaan STK:n ja SAK:n välisiä yleisiä sopimuksia tulkintoineen ja niihin mahdollisesti myöhemmin tulevia hyväksyttyjä lisäyksiä ja muutoksia ottaen huomioon myös 18.3.1972 allekirjoitetun keskusliittojen välisen sopimuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöinen määräys - paitsi viittausta 18.3.1972 allekirjoitettuun keskusliittojen väliseen sopimukseen - sisältyy myös edellä mainittujen 18.4.1973 ja 7.4.1974 tehtyjen työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin.

Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n kesken 15.5.1972 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I. Yleiset määräykset

1 §

1. Tämä työehtosopimus koskee tässä sopimuksessa ja siihen liittyvissä urakkahinnoitteluissa tarkoitettuja työntekijöitä ja työryhmiä. Sopimus on voimassa allekirjoittaneen työnantajajärjestön ja sen alaisten paikallisten osastojen jäsenten työmailla koko maassa.

2. Korjauspajojen varsinaiset työntekijät, autonkuljettajat, autonapumiehet, maalarit, kivenjalostustyöntekijät, asfalttityöntekijät ja eristystyöntekijät ovat tämän työehtosopimuksen yleisten ehtojen alaiset, mutta heidän palkkauksessaan noudatetaan asianomaisen erikoisalan aika- tai urakkapalkkoja sekä palkanmuodostumista koskevia työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV Työntekoa koskevat määräykset

12 §

1. Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, tuntipalkalla tai tuntipalkalla tuotantopalkkioineen.

2. Rakennusalan työt ryhmitellään seuraavasti:

AMMATTITYÖT:

I a - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - I b - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

MUUT RAKENNUSTYÖT:

II a - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - II b - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

-Muut rakennustyöt, jotka eivät ole I a, I b tai II-a-ryhmän rakennustöitä.

V Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. PERUSTUNTIPALKAT:

I Ammattityöt Kalleusluokka I II III

a) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - b) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Muut rakennustyöt

a) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - b) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääosin vastaavat määräykset sisältyvät rakennuslain 16.6.1973 ja 23.4.1974 tehtyihin työehtosopimuksiin, kuitenkin niin että rakennusalan työt on nyt ryhmitelty palkkaryhmiin I, II, III ja IV.

Suomen Työnantajain Yleistä Ryhmää ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liittoa sitovassa ja rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö r.y:n ja Suomen Ammattijärjestö r.y:n välillä 11.9.1969 tehdyssä sopimuksessa ulkopuolisen työvoiman käytöstä on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva suositus

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Edellisen lisäksi Suomen Työnantajain Keskusliitto ryhtyy joulukuun 31 päivään 1969 mennessä toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritykset menettelisivät seuraavasti:

1. Niihin alihankintasopimuksiin, joita yritykset tekevät otetaan ehto jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suoritettavien työntekijän osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Vastaavanlainen ehto otetaan myös 1 §:n 1. kohdassa tarkoitettuja laina- eli komennusmiehiä koskeviin sopimuksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton sekä Muurarien Liitto r.y:n kesken 31.12.1969 pidetystä työehtosopimusneuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Allekirjoittaneet liitot ovat yhtyneet Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön sekä Suomen Ammattijärjestön syyskuun 11 päivänä 1969 allekirjoittamaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan sopimukseen, jota noudatetaan rakennusalan työehtosopimuksen osana.

Työnantaja ottaa alaurakoitsijan kanssa tehtyyn sopimukseen ehdon, jonka mukaan alaurakoitsija sitoutuu soveltamaan alaurakointitöitä rakennustyökohteessa suoritettavien työntekijöittensä osalta alansa yleistä työehtosopimusta. Mikäli asianomaisella alalla ei ole työehtosopimusta, on alaurakoitsija velvollinen noudattamaan rakennusalan työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantaja oli velvollinen työsopimuslain 51 §:n 1 momentin mukaan korvaamaan ansionmenetyksen kokonaisuudessaan tuolta ajalta. Saamatta jääneen palkan ja matka-ajan korvauksen yhteismäärä oli 4 593,78 markkaa. Tähän määrään oli lisättävä vuosilomakorvaus lomaltapaluurahoineen eli 528,28 markkaa. Työpalkkasaatavien viivästymisen vuoksi oli Rajalalle syntynyt työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla oikeus kuuden päivän odotusajan palkkaan yhteensä 406,08 markkaa. Sanotuilla perusteilla Rajala on vaatinut Ojalan velvoittamista suorittamaan hänelle sanotut saatavat yhteensä 5 122,06 markkaa 6 prosentin korkoineen työsuhteen päättymisestä lukien ja odotusajan palkkaa sanotut 406,08 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Rajala on kihlakunnanoikeudessa lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän työehtosopimukset oli solmittu sen ja puhdistus- ja siivousalan yritysten välillä eikä siis Rakennustyöläisten Liiton kanssa. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen mukaan niihin alihankkijoiden sopimuksiin, joita yritykset tekevät, otettiin ehto, jonka mukaan alihankkija sitoutui soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijäin osalta alansa yleistä työehtosopimusta, mikä tarkoitti hankinnan antavien työehtosopimusta. Rajala on pyytänyt kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen hylkäämistä perusteettomana.

Kantaja on lausunut ratkaisevaa asiassa olevan, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli useita eri kertoja yrittänyt neuvotteluteitse saada työehtosopimusta Rakennustyöläisten Liiton kanssa, mutta tuloksetta.

Vastaaja on lausunut, että riippumatta siitä, myönsikö Rakennustyöläisten Liitto Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välisen sopimuksen koskemaan myös rakennussiivouksia, vastaaja oli työehtosopimuslain 1 §:n nojalla velvollinen noudattamaan kyseistä siivousalan sopimusta. Tuo sopimus oli valtakunnallinen työehtosopimus. Siivousalan yritykset kuuluivat työntekijäin eläkelain piiriin, mutta rakennusala lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijäin eläkelain piiriin, ja tämä jako heijasteli laajemminkin kuin pelkästään eläkkeissä. Työtuomioistuimesta annetun lain 12 § tarkoitti sitä että Rajala saisi asian vireille työtuomioistuimessa Kiinteistötyöntekijäin Liiton välityksellä. Sanottua säännöstä sovellettiin myös järjestäytymättömien ja toiseen liittoon kuuluvien työntekijöiden osalta.

Kantajan kihlakunnanoikeudessa todistajana kuulustuttama Rakennustyöläisten Liiton paikallisen aluejärjestön aluesihteeri on kertonut Rajalan irtisanomiseen liittyvistä tapahtumista. Todistaja oli ollut vuonna 1974 yhteydessä siivousliikkeeseen, jolloin oli suullisesti sovittu, että noudatettaisiin rakennusalan sopimusta. Neuvoteltaessa kysymyksessä olevasta asiasta työnantajan ja paikallisen ammattiosaston edustajan kesken toukokuussa 1975 oli asiaa tutkittu rakennusalan työehtosopimuksen pohjalta. Rakennusalan sopimusta olivat sekä työnantaja että ammattiosasto tulkinneet samalla tavalla.

Vastaajan kihlakunnanoikeudessa kuulustuttama liikkeen myyntipäällikkö on kertonut Rajalan tehneen työtä siivousryhmässä, joka siivosi rakennuksilla, teki suursiivouksia ja ikkunan pesua. Rajala oli otettu näihin tehtäviin ryhmään, joka teki rakennussiivouksia Seinäjoella ja ulkokunnissa. Hänet oli otettu ilman työhönottohaastattelua liikkeen palveluksessa olleen erään toisen siivoojan toimesta, ja palkka oli sovittu samaksi, mikä ryhmässä juuri tulleiden henkilöiden palkka oli. Työajasta ei ollut erikseen keskusteltu, koska ryhmä oli tehnyt työtä sen mukaan kuin sitä oli. Työ oli ollut osittain osapäivätyötä, osittain oli tehty myös ylityötä. Palkka oli määräytynyt osaksi urakkapalkkana, osaksi tuntipalkkana.

Kihlakunnanoikeus on 29.10.1975 julistamallaan välipäätöksellä katsonut tarpeelliseksi, koska vastaaja oli tehnyt väitteen siitä, että asia oli pääosaltaan työtuomioistuimen ratkaistava, ennen väitteestä tehtäviä päätöstä pyytää jutussa työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimen lausunnon sanotusta seikasta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle, Kiinteistötyöntekijäin Liitolle, Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja Rakennustyöläisten Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on muun ohella lausunut, että sen ja Kiinteistötyöntekijäin Liiton välinen puhdistusja siivousalan työehtosopimus oli teollisuusliittoperiaatteen mukainen työehtosopimus, joka kattoi soveltamisalaltaan kaiken puhdistus- ja siivousalan yrityksen työntekijöillään teettämän työn.

1. Työehtosopimuslain 4 §:n mukaan vastaajaa velvoittava työehtosopimus oli Ryhmän työehtosopimus.

2. STK:n ja SAK:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä tekemän sopimuksen edellyttämä työehtosopimus oli Ryhmän työehtosopimus.

3. Teollisuusliittoperiaate edellytti Ryhmän työehtosopimuksen noudattamista.

4. Käytäntö puhdistus- ja siivousalalla oli ollut ko. alan työehtosopimuksen soveltamisalasäännösten mukainen.

5. Ryhmän työehtosopimuksesta poikkeavaa työehtosopimusta rakennussiivouksen osalta ei ollut tehty sen enempää paikallisesti kuin liittotasollakaan. Rakennustyöläisten Liitto oli pyrkinyt murtamaan puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen soveltamisalaa rakennusten loppusiivousten osalta. Tätä yritystä Rakennustyöläisten Liitto oli tukenut järjestämällä laittomia työtaisteluja. Myös lausuntopyynnön tarkoittamassa tapauksessa oli liiton paikallinen aluejärjestö erimielisyyden syntymisestä lähtien estänyt Lakeuden Siivous- ja Jätepalvelun pääsyn alaurakoitsijaksi rakennustyömaille pitämällä yllä laitonta saartoa. Jos Rakennustyöläisten Liiton pyrkimykset hyväksyttäisiin, johtaisi se puhdistus- ja siivousalan valtakunnallisen työehtosopimuksen romuttamiseen ja saattaisi puhdistus- ja siivousalan yritykset käytännössä mahdottomaan ja kohtuuttomaan asemaan, jos työehtosopimus vaihtuisi aina työkohteen alan mukaan.

Rakennustyöläisten Liiton tavoitteena oli jo pitkään ollut saada rakennusalan työehtosopimus sovelletuksi kaikkiin rakennustyömailla suoritettaviin töihin niiden laadusta ja oikeasta työehtosopimuksesta riippumatta. Vuoden 1977 rakennusalan työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäliitto oli mm. tehnyt esityksen alaurakoinnin rajoittamisesta vain erikseen mainittuihin töihin. Annetusta luettelosta puuttui kokonaan siivoustyö. Esityksen tarkoituksena oli siten ollut kokonaan poistaa siivousyritykset rakennustyömailta.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon.

Maire Rajala on kanteessaan vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välisen rakennusalan työehtosopimuksen nojalla matka-ajan ja ansion menetyksen korvaamista sekä vuosilomakorvausta lomaltapaluurahoineen ja työsopimuslain nojalla odotusajan palkkaa. Vappu Ojala on kanteeseen vastatessaan katsonut että Rajalan palkkaedut määräytyvät Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liiton välisen puhdistus- ja siivousalaa koskevan työehtosopimuksen nojalla ja että asia olisi pääosaltaan työtuomioistuimen ratkaistava. Erimielisyys tältä osin koskee kysymystä, kumpaa työehtosopimusta on Rajalan työhön nähden pidettävä asianomaisen alan työehtosopimuksena työsopimuslain 17 §:n mielessä. Epäselvyyttä ei näytä olevan siitä, että kumpikin sopimus on sanotun lainkohdan mielessä sekä yleiseksi katsottava että valtakunnallinen.

Työtuomioistuimessa kuultujen liittojen kesken vallitsee erimielisyyttä jo ensinnäkin siitä tosiseikasta, voidaanko uudisrakennuksen loppusiivousta työn laadun vuoksi lainkaan erottaa rakennustyön siivouksesta yleensä. Rakennustyöläisten Liitto, jonka kannanottoihin Kiinteistötyöntekijäin Liitto on yhtynyt, on sitä mieltä, että sanottua loppusiivousta ei voida erottaa rakennustyön aikaisesta muusta siivouksesta. Rakennustyöläisten Liiton taholta on esitetty muun ohella sellainen kannanotto, että jonkinlainen raja siivoustyön laadun vuoksi voidaan vetää vasta siihen ajankohtaan, kun rakennus luovutetaan rakennuttajalle Asiassa kuullut työnantajaliitot näyttävät olevan sitä mieltä, että rakennuksen loppusiivous voidaan erottaa rakennusaikaisesta siivouksesta.

Ongelmia asiassa on syntynyt siinä vaiheessa, kun erityiset siivousliikkeet, kuten tämän jutun vastaaja, ovat alaurakoitsijoina aloittaneet rakennustyömaiden niin sanottujen loppusiivoustöiden suorittamisen. Aikaisemmin ja osittain edelleenkin rakennusliikkeen palveluksessa työsuhteessa olevat omat työntekijät ovat pääsääntöisesti huolehtineet rakennuksen siivoustyöstä rakennuksen luovutukseen saakka.

Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto on osaltaan vastustanut siivousalan työehtosopimuksen soveltamista puheena oleviin työntekijöihin sillä perusteella, ettei siivousalan työehtosopimusta eri vuosina neuvoteltaessa koskaan ole nimenomaan puututtu rakennussiivouksiin eikä rakennussiivous liiton mielestä työehtosopimuksen sanamuodonkaan mukaan kuulu työehtosopimuksen soveltamispiiriin. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä taas on ilmoittanut lähteneensä siivousalan työehtosopimusta eri vuosina neuvoteltaessa siitä työehtosopimuksen 1 §:n määräyksen sananmukaisesta tulkinnasta, että työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Yleiseen Ryhmään kuuluvissa puhdistus- ja siivousalan yrityksissä.

Asiassa on työtuomioistuimessa laajalti esitetty selvitystä työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä eri puolilta maata. Se osoittaa työnantajaliittojen ymmärtäneen, että kysymyksessä olevan laatuisessa tapauksessa tulee soveltaa siivousalan työehtosopimusta. Rakennustyöläisten Liitto taas on käytännössä lähtenyt siitä, että sovellettavana on rakennusalan työehtosopimus tai ainakin sen palkkamääräykset. Esitetty selvitys on niin ollen osoituksena siitä, ettei yhtenäistä sovellutusrajakäytäntöä ole syntynyt.

Rakennustyöläisten Liitto on vuonna 1974 tehnyt Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle esityksen pöytäkirjasta, jonka mukaan uudisrakennusten ja korjausten alaisina olevien rakennusten siivous- ja puhdistustöissä noudatettaisiin rakennusalan työehtosopimusta eräin poikkeuksin ja lisäyksin. Kysymys on työtuomioistuimessa esitetyn todistelun mukaan ollut käsiteltävänä työnantajaliiton toimesta jopa keskusliittotasolla, missä vaiheessa esitetyistä kannanotoista osapuolet myöskin ovat eri mieltä. Se, ettei Rakennustyöläisten Liiton esitystä ole hyväksytty, tukee työtuomioistuimen mielestä työnantajapuolen kantaa työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä.

Kerrottu ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus ja siihen liittyvä pöytäkirjamääräys eivät suoranaisesti sido niissä tarkoitettua alaurakoitsijaa, vaan pääurakoitsijana olevaa rakennusalan yrittäjää, joka sopimusmääräysten mukaan on velvollinen huolehtimaan alaurakoitsijan kanssa tekemällään sopimuksella siitä, että alaurakoitsija tulee velvolliseksi soveltamaan sopimusmääräyksissä tarkoitettua työehtosopimusta omiin työntekijöihinsä. Rakennustyöläisten Liiton työtuomioistuimessa esittämästä selvityksestä ilmenee, ettei liitto ole muiden kuin siivoustyötä suorittavain alihankkijain osalta pyrkinytkään noudattamaan sopimusta niin ahtaasti, että sopimus koskisi vain sellaisia alihankkijoita, jotka työnantajana ovat sidottuja toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton kanssa alihankinta-alalla tehtyyn työehtosopimukseen. Tällaisena alana on tullut esiin sähköasennusala.

Siivous- ja puhdistusalan työehtosopimusten tai niiden allekirjoituspöytäkirjojen määräyksistä saattaa seurata, ettei työnantajan ja työntekijän välillä ehkä tehtyä sopimusta jonkin toisen alan työehtosopimuksen määräysten soveltamisesta voida esim. palkankorotusten osalta sellaisenaan noudattaa siltäkään osin kuin ne olisivat työntekijälle edullisempia kuin siivous- ja puhdistusalan työehtosopimukset. Kun Rajalan ei kuitenkaan ole edes väitetty olevan työehtosopimuslain nojalla sidottu siivous- ja puhdistusalan työehtosopimuksiin, ei häntä vastaan voida nojautua tuollaisiin työehtosopimusmääräyksiin. Muutoin ei työtuomioistuimen asiana ole lausua siitä, mitä jutussa on esitetty Rajalan ja Ojalan välisen työsopimuksen sisällyksestä. Liioin ei työtuomioistuin voi antaa lausuntoa kihlakunnanoikeudessa käsiteltävänä olevan jutun oikeasta oikeuspaikasta.

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, M. Virtanen, Lankinen ja Suominen.

Lausunto oli yksimielinen.