Labor court orders union to pay fine for strike intended to pressure wage negotiations.

Työnseisausten tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajapuolta palkkausmuotoa koskeneissa neuvotteluissa. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työhäiriöiden toistumisen estämiseksi, vaan päin vastoin sen edustajat työpaikalla olivat toimineet työtaistelua tukien. Ammattiosasto vastasi myös edustajiensa osallistumisesta työnseisauksiin, jotka olivat työtaisteluna kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 29.4.1977 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos sen teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.

Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom, 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perustelumeen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on Metallityöväen Liiton vastineen johdosta vielä lausunut muun ohella, että vaikka käytettävä palkkaustapa yleensäkään ei ollut sopimiskysymys ns. muita suorituspalkkoja lukuunottamatta ja työnantajalla viime kädessä näin ollen oli oikeus ja toisaalta velvollisuuskin tehdä ratkaisu nyt esillä olevassa suhteessa, oli työnantajan taholta pyritty rauhallisesti neuvotellen etenemään asiassa kumpaakin osapuolta tyydyttävään lopputulokseen. Ennen kokeilujen käynnistämistä oli kaikkiaan noin kymmenelle työntekijälle, heidän joukossaan muun muassa kaikille luottamusmiehille annettu asiaan kuuluvaa koulutusta suorituspalkkaukseen liittyvistä kysymyksistä. Haastehakemuksessa 20.3.1978 tapahtuneeksi ilmoitettu lakko oli tosiasiassa ollut 29.3.1978.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Lahden Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Kone Osakeyhtiön Salpakankaan tehtaan työntekijät ovat kanteessa tarkoitettuina kuutena päivänä vuonna 1978 panneet toimeen kanteessa luetellut työnseisaukset, kuitenkin niin että 29.3.1978 toimeenpannun työnseisauksen ei ole näytetty kestäneen kauemmin kuin puoli tuntia. Työnseisausten tarkoituksena on ollut työnantajapuolen painostaminen palkkausmuotoa koskeneissa neuvotteluissa. Lahden Metallityöväen Ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työhäiriöiden toistumisen estämiseksi, vaan päin vastoin sen edustajat työpaikalla ovat toimineet työtaistelua tukien pääluottamusmiehen esimerkiksi toimiessa puheenjohtajana niissä työhuonekunnan kokouksissa, joissa lakoista on yksimielisesti päätetty. Ammattiosasto vastaa myös edustajiensa osallistumisesta työnseisauksiin, jotka ovat työtaisteluna kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Lahden Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 100 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Airaksinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen