Union fined for strike over pay system breach; union failed to prove pressure intent.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan työn suorittamiseen aikatyönä tai suorana urakkana osaurakan asemesta olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon. Ammattiosasto vastasi työosaston luottamusmiesten osallistumisesta lakkoon. Sen sijaan pääluottamusmiehen väitettyä osallistumista lakkoon ei voitu ottaa huomioon koska se oli kiistetty jutun esivalmistelussa eikä kantaja ollut ilmoittanut aikovansa pääkäsittelyssä esittää asiasta näyttöä. Ammattiosasto ei myöskään vastannut varapääluottamusmiehen lakkoon osallistumisesta, kun tämän ei kysymyksessä olleena aikana ollut edes väitetty toimineen pääluottamusmiehen sijaisena Ammattiosaston ei edelleen ollut edes väitetty muutoin ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 29.4.1977 solmitussa metallituotetehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus 2.4.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ( kts. 30 § ).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan keskusjärjestöjen välistä luottamusmiessopimusta 2. 4.1969.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 2.4.1969 solmitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1 Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijäin välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta ammattiosaston tai työntekijäin välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yrityksessä toimiva Metallityöväen Liiton jäsenyhdistys Lahden Metallityöväen Ammattiosasto n:o 23 r.y. oli siten painostustarkoituksessa ryhtynyt työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi, vaan se oli päinvastoin ollut niitä toimeenpanemassa. Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Lahden Metallityöväen Ammattiosasto n:o 23 tuomittaisiin työrauhavelvoitteen rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että kanteessa oleva luettelo lakoista oli oikein laadittu. Lakkojen voitiin sanoa osittain kohdistuneen työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin, mutta niiden tarkoituksena oli ollut ensisijaisesti osoittaa mieltä työnantajan työsuhdeasioitten hoitoa ja siinä ilmenevää sanelupolitiikkaa vastaan. Mistään varsinaisesta painostustarkoituksesta ei voitu työnseisausten lyhyeen kestoaikaan nähden puhua. Kahden tunnin työnseisauksilla tuskin oli mainittavaa painostusvaikutusta, mutta työntekijät olivat näillä toimenpiteillään halunneet kiinnittää huomiota ongelmiinsa.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on edellä sanotun johdosta esittänyt, että pääluottamusmiehen valinnasta oli Lahden Metallityöväen Ammattiosasto ilmoittanut kirjallisesti 11.4.1978. Pääluottamusmies puolestaan oli ilmoittanut varapääluottamusmiehen valinnasta ennen lakkojen alkamista ja työosastojen luottamusmiehistä ennen 15.9.1978. Viimeisenä lakkopäivänä pääluottamusmiehen olisi tullut tarjoutua työhön ja sopia paikalla olleen työnjohdon kanssa tehtävistä, vaikkapa sitten siitä, että hän voisi lähteä hoitamaan luottamusmiestehtäviään.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Lahden Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Instrumentarium Oy:n hankittua omistukseensa konkurssiin menneen Jovi Oy -nimisen yrityksen ja ryhdyttyä jatkamaan sen toimintaa Merivaara Instrumentarium Oy:n Lahden tehtaiden nimellä uuteen yhtiöön on sen käynnistämisestä 10.4.1978 lähtien ruvettu ottamaan entisen yrityksen työntekijöitä muun muassa ehdoin, että työtä tehdään urakkatyönä osaurakalla. Ryhdyttäessä heinäkuussa 1978 soveltamaan uutta palkkausjärjestelmää ja työnantajan torjuttua työntekijäin vaatimuksen työn suorittamisesta aikatyönä tai suorana urakkana 113 työntekijää on 26.7.1978 ryhtynyt vaatimuksensa tueksi kahden tunnin lakkoon. Samoin 111 työntekijää on ollut kaksi tuntia lakossa 31.7. ja 9.8.1978. Syyskuun 15 päivänä 118 työntekijää on jatkanut painostusta neljän tunnin lakolla ja syyskuun 18 päivänä 124 työntekijää kahdeksan tunnin lakolla.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Lahden Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta 3 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 100 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.