Labor court dismisses union claims against unbound unions while ordering employer damages for unfair dismissal.

Työnantaja oli lomauttanut yrityksen pääluottamusmieheksi valitun sähköasentajan merkiten työtodistukseen lomautuksen syyksi töiden loppumisen. Työnantaja vastasi todistukseen merkitystä lomautuksen syystä ilmoituksensa mukaisesti. Lomauttamisen jälkeen pidetyssä työntekijöiden kokouksessa, jossa ei ollut ollut läsnä yhtään ammattiosaston edustajaa, oli todettu, ettei liikkeessä olisi ollut pääluottamusmiehelle sopivaa työtä. Tällaista jälkikäteen tapahtunutta toteamista ei pidetty luottamusmiessopimuksen tarkoittamana yhteisenä toteamisena siitä, ettei pääluottamusmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muu toin sopivaa työtä. Pääluottamusmiehen lomauttaessaan oli työnantaja näin ollen menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Työntekijäliitto, sen paikallisjärjestö ja ammattiosasto olivat olleet mukana työnantajaa vastaan lehti-ilmoituksin julistetussa saarrossa, jonka tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa solmimaan ammattiosaston kanssa työehtosopimus joka sittemmin oli tapahtunutkin. Kun liitto ja paikallisjärjestö eivät olleet eivätkä olleet olleet sidottuina samaan työehtosopimukseen työnantajan kanssa, eivät ne saartoa ylläpitäessään olleet voineet rikkoa työehtosopimuslakia eikä mitään työehtosopimusta.

Saarron purkautumisen työehtosopimuksen solmimisen vuoksi oli ammatti osasto todennut kokouksessaan ja sittemmin saarron loppumisesta oli työnantajan vaatimuksesta julkaistu lehti ilmoitus. Ammattiosaston tultua sidotuksi työehtosopimukseen ja työrauhavelvollisuuteen olisi sen velvollisuutena ollut huolehtia painostusvaikutuksen nopeammasta päättymisestä. Tämä laiminlyönti oli merkitty painostuksen jatkumista työtaistelutoimenpiteenä, joka oli kohdistunut työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Työntekijäliittoa ja sen paikallisjärjestöä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Työnantaja velvoitettu maksamaan luottamusmiessopimuksen vastaisen lomautuksen johdosta vahingonkorvausta ja ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kysymys myös kanteen tutkimisesta.

Asianosaiset: Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto r.y. Liikkeenharjoittaja Matti Liukkonen rekisteröimättömän toiminimen M. Liukkonen omistajana Liikkeenharjoittaja Matti Liukkonen rekisteröimättömän toiminimen M. Liukkonen omistajana Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Mikkelin alueen Ammatillinen Paikallisjärjestö r.y.

RATKAISU

Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston ja liikkeenharjoittaja Matti Liukkosen välillä 29.4.1977 solmitussa työehtosopimuksessa sanotaan muun muassa:

Allekirjoittaneet ovat tänään sopineet, että Sähköliike M. Liukkosen ja sen palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa noudatetaan tästä lähtien Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y:n välillä kulloinkin voimassa olevia sähköasennusalan työehtosopimusmääräyksiä ja velvoituksia.

Tällä sopimuksella ei huononneta aikaisemmin sovittuja tai annettuja palkka- tai muita etuja.

Samalla olemme todenneet, että kun edellä mainittujen liittojen välillä ei ole sovittu työehtosopimusta vuodelle 1977, noudatettavana on tällä hetkellä vuoden 1976 työehtosopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sähkötyönantajain Liitto r.y:n ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 11.5.1977 solmitussa sähköasennusalaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusliittojen sekä tämän työehtosopimuksen osapuolten väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen ja tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä solmittuja erillisiä sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Sopimus irtisanomissuojasta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Luottamusmiessopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Niin kauan kuin 21 §:ssä mainittuja neuvotteluja käydään tai erimielisyyden aiheuttanut asia on 21 §:ssä mainittujen elinten ratkaistavana, ei asian johdosta saa julistaa lakkoa, saartoa tai työsulkua, työntekijän työsuhdetta katkaista eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sähkötyönantajain Liiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 20.4.1974 solmitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen ellei yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimuksessa mainitussa 25.2.1966 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liikkeenharjoittaja Matti Liukkonen on Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastoa, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa ja Mikkelin alueen Ammatillista Paikallisjärjestöä vastaan nostamassaan vastakanteessa viitannut edellä mainittuun Pennasen menettelyyn vaaratilanteessa ja ilmoittanut sopineensa Pennasen kanssa tämän esityksestä 17.2.1978. että työtodistukseen Pennanen merkitään toistaiseksi lomautetuksi, vaikka todellinen syy työsuhteen päättämiseen oli Pennasen tahallinen työturvallisuuden vaarantaminen. Kesäkuun 30 päivänä 1978 Pennanen oli pyynnöstään saanut työtodistuksen, jossa työajaksi oli mainittu 11.10.1976-17.2.1978.

Sähköliike M. Liukkonen oli ollut vuodesta 1974 Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston toimeenpaneman saarron alaisena syystä, että Liukkonen ei ollut hyväksynyt hänelle allekirjoitettavaksi tarjottua työehtosopimusta sellaisenaan. Vaikka Liukkonen oli sittemmin jo 29.4.1977 solminut työehtosopimuksen Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston kanssa, ei saartoa ollut lopetettu. Saarron lopettamiseksi Liukkonen oli pyytänyt useasti toimenpiteitä sekä ammattiosastolta että Pennaselta, koska saarron aiheeton jatkaminen oli aiheuttanut liikkeen sähkötöiden loppumisen. Ammattiosasto oli sitten yhdessä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton ja Mikkelin alueen Ammatillisen Paikallisjärjestön kanssa lopettanut saarron vasta 28.1.1978. Viivyttely oli aiheuttanut liikkeelle tuntuvaa taloudellista vahinkoa.

Näillä perusteilla Liukkonen on vaatinut, että työtuomioistuin toteaisi asennusosaston pääluottamusmiehen Reijo Ensio Pennasen tulleen irtisanotuksi sen johdosta, että Pennanen välinpitämättömyydellään oli tahallisesti 17.1.1978 vaarantanut työturvallisuuden tulipalon aikana ja että Pennanen oli työtodistusta pyytäessään 30.6.1978 myöntänyt työsuhteensa päättyneen 17.2.1978. Tämän ohessa Liukkonen on vaatinut, että Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto, Mikkelin alueen Ammatillinen Paikallisjärjestö ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin suorittamaan Liukkoselle 29.4.1977 tapahtuneen työehtosopimuksen solmimisen johdosta aiheettomasti 28.1.1978 saakka jatketusta saarrosta hyvityssakkoa 10 000 markkaa.

Ammattiosaston käsityksen mukaan saarto oli päättynyt huhtikuun 29 päivänä 1977, jolloin ammattiosasto ja Liukkonen olivat allekirjoittaneet työehtosopimuksen ja jolloin oli todettu saarron loppuneen. Kyseessä oli ollut hakusaarto, jossa oli kielletty osaston ja liiton jäseniä hakeutumasta Liukkosen palvelukseen, ja näin ollen saarto ei ollut koskenut mitään tiettyjä työkohteita. Sopimuksen syntymisen jälkeen yhtiön palvelukseen oli tullut kaksi ammattiosaston jäsenenä olevaa sähköasentajaa. Saarto oli loppunut paitsi edellä mainitulla sopimuksella myös sillä, että ammattiosaston jäsenet olivat ryhtyneet työskentelemään yrityksessä. Saarron lopettaminen ei edellyttänyt lehti-ilmoitusta, koska sitä ei ollut sopimuksen tekemisessä ja saarron lopettamisessa edellytetty. Näin ollen hyvityssakkovaatimus oli hylättävä sillä perusteella, ettei saarto ollut ollut voimassa työehtosopimuksen voimassaolon aikana.

Siltä varalta, että saarron katsottaisiin olleen voimassa työehtosopimuksen solmimisen eli huhtikuun 29 päivän 1977 jälkeen, ammattiosasto on kiistänyt, että saarto olisi siinäkään tapauksessa ollut työehtosopimuksen tai työehtosopimuslain vastainen, koska se ei ollut kohdistunut mihinkään työehtosopimuksen määräykseen eikä työehtosopimukseen kokonaisuudessaan. Saarrolta oli viimeksi mainitun päivän jälkeen puuttunut painostustarkoitus, koska se tavoite, johon saarrolla oli pyritty, oli saavutettu Liukkosen solmiessa työehtosopimuksen ammattiosaston kanssa. Ammattiosaston puolelta ei Liukkoselle ollut esitetty työehtosopimuksen solmimisen jälkeisenä aikana mitään muita vaatimuksia. Näillä syillä Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosasto on vaatinut hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ja Mikkelin alueen Ammatillinen Paikallisjärjestö ovat kanteeseen vastatessaan ilmoittaneet, etteivät ne kumpikaan olleet solmineet Sähköliike M. Liukkosen kanssa työehtosopimusta. Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston ja Liukkosen välillä 29.4.1977 solmittu työehtosopimus puolestaan ei velvoittanut sen enempää Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa kuin Mikkelin alueen Ammatillista Paikallisjärjestöäkään. Koska kanteessa ei ollut edes väitetty, että nämä yhdistykset olisivat työehtosopimukseen sidottuja, kanne olisi tällä perusteella yhdistyksiä vastaan ajettuna jätettävä tutkimatta. Muussa tapauksessa kanne oli samalla perusteella joka tapauksessa hylättävä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut, ja koska Matti Liukkosen Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosastoa vastaan nostamassa kanteessa tekemässä vaatimuksessa sen toteamisesta, mikä on ollut sähköasentaja Reijo Ensio Pennasen irtisanomisen syy, ei ole kysymys mistään työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitetusta riita-asiasta, työtuomioistuin jättää mainitun vaatimuksen tutkimatta.

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ja Mikkelin alueen Ammatillinen Paikallisjärjestö ovat vaatineet niitä vastaan työrauhavelvollisuuden väitetystä rikkomisesta tehtyjen vaatimusten jättämisestä tutkimatta sillä perusteella, etteivät ne ole olleet sidottuina mihinkään myös Liukkosta sitovaan työehtosopimukseen. Kun tällainen väite kuitenkin on asiaväite, jonka hyväksyminen ei johda kanteen tutkimatta jättämiseen, vaan sen hylkäämiseen, työtuomioistuin hylkää vaatimuksen Liukkosen liittoa ja paikallisjärjestöä vastaan tekemien vaatimusten jättämisestä tutkimatta.

Liukkosen vastakanteessa on vaadittu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton, Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston ja Mikkelin alueen Ammatillisen Paikallisjärjestön tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden väitetyn rikkomisen vuoksi. Mainitut yhdistykset ovat kaikki olleet mukana Liukkosta vastaan toimeenpannussa, alkuaan vuonna 1974 muun ohessa lehti-ilmoituksilla julistetussa saarrossa, liitto ja paikallisjärjestö saarron julistajana ja ammattiosasto ainakin jäsenvelvoitteidensa nojalla sekä liiton että paikallisjärjestön jäsenenä. Kun liitto ja paikallisjärjestö eivät kuitenkaan ole eivätkä ole olleet sidottuina samaan työehtosopimukseen Liukkosen kanssa, eivät ne ole saartoa ylläpitäessään voineet rikkoa työehtosopimuslakia eivätkä mitään työehtosopimusta, eikä niitä siten voida myöskään tuomita työehtosopimuslaissa säädettyyn hyvityssakkoseuraamukseen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa ja Mikkelin alueen Ammatillista Paikallisjärjestöä vastaan tehdyt hyvityssakkovaatimukset, tuomita Matti Liukkosen maksamaan Reijo Ensio Pennaselle luottamusmiessopimuksen vastaisesta lomauttamisesta vahingonkorvausta 8 000 markkaa ynnä tälle summalle korkoa 5 % haasteen tiedoksiantopäivästä 8.6.1978 lukien ja Mikkelin Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Matti Liukkoselle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 4 000 markkaa. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Äimälä, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.