Labor court rules warehouse supervisor's duties fall under textile industry collective agreement per Labor Code Section 4.

Lausunnossa katsottu, että varastotyönjohtajana toimineen työntekijän työ oli laadultaan kuulunut tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen piiriin, ja että jos työnantaja olisi asianomaisen työnantajaliiton jäsenenä ollut työehtosopimuslain mukaan sidottu sekä teknisten toimihenkilöiden runkosopimukseen ja siihen liittyvään palkkasopimukseen että tekstiiliteollisuuden työehtosopimukseen, työnantajan olisi työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tullut soveltaa varastotyönjohtajaan tekstiili teollisuuden työehtosopimusta.

Asianosaiset: Lausunto Turun hovioikeudelle varastotyönjohtaja Aarre Kalevi Helmisen ja Villakeskus Oy:n välisessä työsuhdesaatavaa koskevassa jutussa

RATKAISU

Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Tekstiili ja Vaatetustyöväen Liitto r.y:n kesken 23.2.1976 tehdyssä tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin tekstiiliteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan tekstiiliteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton jäsen sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden ja niihin liittyvien apu- ja ylläpitotehtäviä suorittavien työntekijöiden työsuhteisiin.

2. Jos Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliittoon liittyy uusi jäsen tämän sopimuksen voimassa ollessa, on tätä sopimusta sovellettava tässä jäsentehtaassa. Sopimuksen soveltamista tarkoittaviin neuvotteluihin on jommankumman osapuolen esityksestä ilman aiheetonta viivytystä ryhdyttävä.

3. Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa joku työnantaja eroaa Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitosta tai työntekijä Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton alaisesta osastosta, ei eroaminen vapauta heitä tämän sopimuksen määräysten noudattamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Erittäin likaisen työn lisä

1. Alla luetelluissa töissä suoritetaan työntekijälle hänen tämän työehtosopimuksen 8 ja 9 §:ien perusteella määräytyvän palkkansa lisäksi erittäin likaisen työn lisä seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) Villateollisuudessa:

lumpun lajittelu 15 p/t terottajan ja puhdistajan työ 15 " karstakehruun käsinsekoitus 15 " repiminen 15 " veistien (lattia) lajittelu 15 "

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE N:o 1

AMMATTIRYHMITTELY

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KOKO TEKSTIILITEOLLISUUS

Palkkaryhmä Lähetysosaston työt 1 Lähetysosaston työt, rask. ja vaat. työt 2-3 Varastotyö 1-2 " , rask. ja vaat. työt 3-4

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VILLATEOLLISUUS Karstalankaosastot

Palkkaryhmä Jätteiden ja lumppujen lajittelu 1 Repiminen 1

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n kesken 24.2.1976 tehdyssä runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat tekniset toimihenkilöt, joita ovat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

e) teknisen pätevyyden käytännön kautta saavuttaneet henkilöt, jotka toimivat tämän sopimuksen tai sen liitteiden tahi eri alojen palkkasopimuksien tarkoittamissa teknisissä tehtävissä:

2. Teknisiä tehtäviä ovat erityisesti:

-työnjohtajien ja heihin verrattavien mestarien, varastonhoitajien tuotantoon liittyvissä varastoissa ja heihin verrattavien teknisten toimihenkilöiden,

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat lisäksi henkilöt jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin tekniselle toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen, eivätkä milloinkaan osallistu työntekijäin urakka-ansioihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Sopijapuolet toteavat että tuotantoon liittyviä varastoja ovat sellaiset varastot, jotka palvelevat välittömästi tuotannollista osastoa kuten työvälinevarastot sekä tuotantoalasta riippuen raaka-aine-, puolivalmiste-, väli- ja tehdaspalvelu- eli korjaamovarastot.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksen soveltamisohjeisiin sisältyy muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen ulottuvuus ja soveltamisala

A. Soveltamisalasta yleensä

Runkosopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen.

Runkosopimusta sovelletaan toimihenkilöön, jonka pääasialliset tehtävät kuuluvat runkosopimuksessa tarkoitettuihin. Runkosopimuksen soveltamisalan tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tehtävänimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole sinänsä ratkaisevaa merkitystä tulkittaessa kysymystä, kuuluuko henkilö runkosopimuksen soveltamisalaan. Ainoa runkosopimuksen soveltamisalaan liittyvä yleispiirre on tehtävien tekninen luonne tai niiden liittyminen tuotantoon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C. Sivurajanveto

Runkosopimuksen ja yleissopimuksen välisen rajan määrittely saattaa tuottaa vaikeuksia. Näitä rajanvetokysymyksiä työpaikoilla selvitettäessä on otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Varastonhoitajat: Runkosopimuksen piiriin kuuluvat varastonhoitajat sellaisissa varastoissa, jotka palvelevat välittömästi tuotannollista osastoa kuten työvälinevarastot, raakaaine-, puolivalmiste-, väli- ja tehdaspalvelu- eli korjaamovarastot ( pöytäkirjamerkintä 4 ). Yleissopimuksen piiriin kuuluvat vastaavasti varastonhoitajat varastoissa, jotka eivät välittömästi palvele tuotannollista varastoa kuten myyntivarastot, lähetysvarastot, tuotevarastot, valmistevarastot ja keskusvarastot.

D. Alarajanveto

Rajanveto työntekijäsopimuksiin saattaa myös tuottaa eräissä tapauksissa vaikeuksia. Tällöin on kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin näkökohtiin.

a) Sillä seikalla, mihin ammattijärjestöön ao. henkilö kuuluu, ei saa olla merkitystä.

b) Sopimusten soveltamisalan kannalta ei asianomaisen henkilön palkkausmuodolla ole ratkaisevaa merkitystä.

c) Väliaikaisia ratkaisuja on syytä pyrkiä välttämään.

d) Epäselvissä tapauksissa on syytä ottaa yhteyttä liittoihin.

Koulutuksellista alarajaa runkosopimuksen soveltamisalan tulkitsemisessa ei ole. Runkosopimuksen 1 §:n 1 mom. e)-kohdassa todetaan, että henkilö, joka tehtävän vaativan käytännöllisen teknisen pätevyyden saavuttaneena vakinaisesti toimii runkosopimuksessa tarkoitetussa tehtävässä, kuuluu sopimuksen sovellutusalaan. Erikoisesti on huomattava 3 momentin määräys siitä että henkilö, joka pääasiallisesti johtaa valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti itse osaa työhön tai vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttää töiden suorittamiseen, kuuluu runkosopimuksen soveltamisalaan, jollei hän milloinkaan osallistu alaistensa urakka-ansoihin. Näin ollen työntekijäsopimuksen tarkoittamasta etumiestehtävästä muodostuu runkosopimuksen tarkoittama työnjohtotehtävä silloin, kun työn suorittamiseen tosiasiallisesti käytetty aika muodostuu suhteellisen pieneksi kokonaistyöaikaan nähden.

Tällaisen tehtävän tarkastelussa ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä seikalla onko henkilö nimetty etumieheksi tai suoritetaanko henkilölle tuntipalkkaa. Alarajanvetotapauksissakin kysymyksen siitä, onko henkilö toimihenkilö vai ei, ratkaisee yksinomaan tehtävä ja siinä vaadittava tekninen pätevyys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. Muutokset toimihenkilön asemassa

Teknisen toimihenkilön työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, mikäli molemmat osapuolet siitä sopivat. Mikäli asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa mikäli sille on irtisanomissuojasopimuksen mukainen asiallinen peruste ja mikäli noudatetaan runkosopimuksen 3 §:n mukaista irtisanomisaikaa. Näissä tapauksissa menetellään siis aivan samalla tavoin kuin siinä tapauksessa, että tekninen toimihenkilö irtisanotaan työnantajan palveluksesta.

Tekninen toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa noudattaa irtisanomisaikaa ja asiallisen perusteen vaatimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä olevan johdosta vastaaja on kiistänyt Helmisen vaatimukset perusteiltaan kokonaisuudessaan.

Kantaja Helminen on vetokirjelmässään Turun hovioikeudelle uudistanut raastuvanoikeudessa lausumansa ja jatkanut muun muassa, että varastotyöntekijäin määrän vähennyttyä Helmisen työnjohdollisten tehtävien osuus oli vastaavasti jonkin verran vähentynyt. Nimenomaan henkilökunnan vähyydestä oli kuitenkin johtunut, että työtä oli ollut jäljellä olevilla työntekijöillä aivan riittävästi, mitä seikkaa vastaaja ei ollut edes kiistänyt. Parhaiten tämän osoitti se, että välittömästi työsuhteen irtisanomisen jälkeen Helmisen tilalle oli otettu toinen henkilö hoitamaan Helmiselle aikaisemmin kuuluneet tehtävät. Helminen on pyytänyt, että hovioikeus velvoittaisi Villakeskus Oy:n suorittamaan hänelle kanteessa vaaditut 6 926,37 markkaa laillisine korkoineen.

Villakeskus Oy on omassa vetokirjelmässään uudistanut raastuvanoikeudessa lausumansa ja lisännyt, että vuosiloman korvausta ei ollut pidettävä työsopimuslaissa tarkoitettuna työpalkkana eikä työntekijällä siten ollut sen maksamatta jäämisen johdosta oikeutta odotusajan palkkaan. Tämän vuoksi ja kun työsuhteen päättyessä oli maksettu kaikki Helmisen työsuhteesta johtuvat palkkasaatavat eikä "hyvän tahdon eleenä" maksettua ylimääräistä korvausta voitu pitää työsuhteesta johtuvana palkkasaatavana, yhtiö on katsonut, että raastuvanoikeus on väärin perustein tuominnut yhtiön maksettavaksi odotusajan palkkaa.

Helminen ei ole vastannut yhtiön vetokirjelmään.

Hovioikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, oliko Villakeskus Oy:n palveluksessa 1.1.1970-30.6.1976 välisen ajan varastotyönjohtajana toimineen Aarre Kalevi Helmisen ja Villakeskus Oy:n väliseen työsuhteeseen sovellettava Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton välistä työehtosopimusta vaiko Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välistä runkosopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitolle, Suomen Työnantajain Keskusliitolle (STK) ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitolle (STTK) tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto, Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto sekä STK ovat antaneet yhteisen lausunnon, jossa on todettu seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuimessa laaditusta kertoelmasta ja Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton sekä Tekstiili- ja Vaatetustyöväen liiton edustajien Villakeskus Oy:n kyseisessä työpaikassa 14.9.1978 suorittamasta katselmuksesta olemme voineet todeta, että työpaikalla on Helmisen työsuhteen irtisanomisaikana suoritettu villan ja lumpun vastaanottamista, lumpun repimistä repimäkoneella, mainittujen tuotteiden lajittelua, pakkaamista, varastointia ja lähettämistä sekä niihin liittyviä aputoimintoja.

Tällainen toiminta oli aiemmin yleistä maamme villateollisuudessa. Useissa villatehtaissa otettiin vastaan tuottajien niihin myymä lajittelematon villa ja kerätty villalumppu Hienousasteen ja värin mukaan käsin lajiteltu villa sekä kuitumaiseksi revitty villalumppu käytettiin omassa tuotannossa raaka-aineena tai myytiin ulkopuolisille. Näihin osastoihin on sovellettu tekstiiliteollisuuden yleisiä työehtosopimuksia ja tullaan ilmeisesti soveltamaan vastaisuudessakin.

Erillisenä pelkän villan ja lumpun keruu-, repimä-, lajittelu- ja myyntiyksikkönä toimii maassamme huomattavampana yrityksenä myös Tehdasvilla Oy Parolassa. Se on toiminnoiltaan samankaltainen Villakeskus Oy:n ko. työpaikan kanssa. Tämä yritys on Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n jäsen ja siihen sovelletaan tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksia. Villakeskus Oy ei ole ollut Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n jäsenyritys.

Kolmas mainittava keruu- ja käsittely-yksikkö on Hyvinkäällä toimiva OTK- lainen Keru Oy, joka kerää erityisesti sekalumppua ja keinokuituja Yrityksellä on erillinen työehtosopimus mm. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton kanssa.

Kun Villakeskus Oy:n mainitun työpaikan toiminta ei ainakaan miltään olennaiselta kohdin eroa kyseisistä, tekstiiliteollisuuden työehtosopimusten piiriin kuuluvista työpaikoista, katsomme, että siihen tekstiilituotannon jalostusketjun osana on sovellettava tekstiiliteollisuudessa sovellettuja asianomaisia työehtosopimuksia.

Mitä sitten tulee siihen, olisiko Helmisen työsuhteeseen pitänyt soveltaa irtisanomisaikaan työntekijöitä koskevaa Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton välistä tekstiiliteollisuuden työehtosopimusta vai teknisiä toimihenkilöitä koskevaa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välistä runkosopimusta, on ensiksikin todettava ettei asianosaisten tarkoituksella tai sopimuksella voida muuttaa työehtosopimusten soveltamisaluetta ja ettei tammikuun 1976 jälkeen ollut tapahtunut olennaista muutosta Helmisen työsuhteen ehdoissa tai työpaikan olosuhteissa. Uusi tekstiiliteollisuuden työehtosopimus tuli voimaan 23.2.1976 ja uusi runkosopimus 24.2.1976.

Helmisen työkuvaan on kuulunut autolla työpaikalle tuotujen villa- ja lumppusäkkien vastaanotto, mikä on tapahtunut käsin säkkejä siirtämällä ja tarvittavien rahti- ja varastoasiakirjojen merkinnöin. Vastaanotossa on saattanut olla mukana myös lajittelutehtäviä suorittavia naispuolisia työntekijöitä.

Villasäkit on käsin kantaen siirretty toisessa kerroksessa sijaitsevaan lajitteluhuoneeseen. Se, missä määrin Helminen on osallistunut tähän, ei ole tullut luotettavasti ilmi. Käsityksemme mukaan villan osalta on lajittelu ollut tällöin työpaikan vaativin työvaihe. Siihen Helminen ei ole osallistunut.

Laatu- ja hintaluokittain lajiteltu villa on tämän jälkeen siirretty eräänlaisen kuilun avulla painovoimaa hyväksi käyttäen pakkaushuoneeseen, missä Helminen on käsin suorittanut lajitellun villan pakkauksen edelleen myytäviin paaleihin.

Lumpun osalta Helminen on ollut repimäkoneen käyttäjä ja suorittanut koneen terien hionnan.

Edelleen Helminen on osallistunut lähtevien tavaraerien siirtoon varastosta autoon sekä suorittanut tilanteen edellyttämät kirjaukset.

Helmisen työsuhteen loputtua on kerrotut Helmisen työt pääpiirteissään jaettu siten että toinen villan lajitteluun osallistuvista naisista on suorittanut tarvittavat kirjaukset lajittelutyönsä ohessa ja pääasiassa pakkaajana toimiva miespuolinen työntekijä on Suorittanut materiaalin siirtämisen. Mahdollisen repimäkoneen teräämisen on suorittanut Helmisen jälkeen työpaikan ulkopuolinen ammattityöntekijä.

Kerrottu tavaran vastaanottaminen, siirtäminen, repimäkoneenkäyttö ja sen terääminen, tavaran pakkaus ja lähettäminen ovat olleet kaikki Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton välisen tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluneita työvaiheita.

Asiassa ei ole selvitetty, että Helmisen tehtäviin olisi kuulunut jotakin tekstiiliteollisuuden työntekijätyöehtosopimuksen ulkopuolella olevaa teknistä pätevyyttä edellyttävää työtä

Helminen on raportoinut työpaikan yhteyshenkilönä yrityksen konttorista saapuneita tietoja, ohjeita ja määräyksiä työpaikalla ja vastaavasti työpaikan tietoja konttoriin, esimerkiksi työntekijöiden työsuhteisiin liittyviä tietoja ja työpaikan tavaramateriaaliin liittyviä tietoja. Viimeksi mainittuja tietoja on Helminen antanut myös ulkopuolisille.

Asiassa ei ole selvitetty, että Helminen olisi itsenäisesti johtanut tai jakanut työtä tahi siten valvonut tai tarkkaillut muiden työtä, etteikö hän olisi itsekin osallistunut työn suorittamiseen. Tämä eri työvaiheiden suoritus on ollut huomattavasti laajempaa kuin "suhteellisen pienen osan työajastaan" - erityisesti katselmuksen pohjalta todeten on selvää että pääosa työajasta kulunut kerrotuissa työntekijätehtävissä. Perinteisesti tällaisista henkilöistä on työpaikoilla käytetty nimitystä "kymppi".

Kaiken edellä esitetyn nojalla ja ottaen lisäksi huomioon tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen 1 §:n ja runkosopimuksen 1 §:n määräykset katsomme, että Helmisen työsuhteeseen mainittuna irtisanomisaikana on sovellettava tekstiiliteollisuuden vuoden 1976 työehtosopimusta jonka voimassaoloaika oli 23.2.1976-31.1.1977.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STTK:n työtuomioistuimelle antamassa lausunnossa sanotaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja STTK:n välisen runkosopimuksen 1 §:n 3 momentin mukaan sopimuksen piiriin kuuluvat lisäksi henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin teknisille toimihenkilöille vakinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen eivätkä milloinkaan osallistu työntekijäin urakka-ansioihin.

Työtuomioistuimen oheistamien asiakirjojen perusteella on pääteltävissä, että nyt kyseessä oleva henkilö suoritti säännöllisesti ja siinä määrin työntekijöille kuuluvia tehtäviä, ettei häneen ole sovellettava STK:n ja STTK:n välistä runkosopimusta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Airaksinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen

Lausunto oli yksimielinen.