Labour court dismisses claim that foreign law overrides Finnish construction collective agreement terms abroad.

Kanteen mukaan työnantaja oli Saudi-Arabiassa sijaitsevissa rakennustyökohteissa jättänyt noudattamatta muun muassa Suomen työaikalakia ja työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä. Sitä paitsi työnantaja oli kanteen mukaan työehtosopimuksen vastaisesti lähettänyt työntekijöitä Saudi-Arabiaan sopimatta työntekijäliiton kanssa ulkomailla vallitsevien erityisten olosuhteiden työntekijöille aiheuttamien kustannusten korvausten suuruudesta.

Osatuomiolla hylätty se vastaajan väite, että ulkomailla tehtävää työtä koskeva työehtosopimuksen määräys erinäisistä korvauksista koskisi vain rajanpintatöitä.

Ilman lisäselvitystä ja asianosaisten kannanottoja ei vastaajan toista väitettä siitä että Saudi-Arabian sisäinen oikeusjärjestys esti sanotun työehtosopimusmääräyksen soveltamisen nimenomaan Saudi-Arabiassa, voitu hyväksyä siltä osin kuin se oli ehdollisena ollut pääkäsittelyn kohteena eli olettaen että Saudi-Arabian lainsäädännöllä oli asiaan vaikuttavalta osalta vastaajapuolen ilmoittama sisällys. Toisaalta ei väitettä voitu nyt kokonaan hylätäkään ja siis katsoa, että ko. työkohteisiin oli sovellettava kanteessa vaaditulla tavalla Suomen työlainsäädäntöä ja rakennusalan työehtosopimusta täysin riippumatta Saudi-Arabian lainsäädännöstä.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab

RATKAISU

Rakennustyöläisten Liiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton kesken 26.5.1977 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

1. Tämä työehtosopimus koskee tässä sopimuksessa ja siihen liittyvissä urakkahinnoitteluissa tarkoitettuja työntekijöitä ja työryhmiä. Sopimus on voimassa allekirjoittaneen työnantajajärjestön ja sen alaisten paikallisten osastojen jäsenten työmailla koko maassa.

2. Korjauspajojen varsinaiset työntekijät, maalarit, kivenjalostustyöntekijät, asfalttityöntekijät ja eristystyöntekijät ovat tämän työehtosopimuksen yleisten ehtojen alaiset, mutta heidän palkkauksessaan noudatetaan asianomaisen erikoisalan aika- tai urakkapalkkoja sekä palkanmuodostumista koskevia työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI. ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 §

1. Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijän sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä rakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.

2. Ulkomaisessa työkohteessa maksetaan I paikkakuntakalleusluokan mukaista palkkaa.

3. Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennustyöläisten Liiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

4. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkohteita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liiton ja Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab:n kesken oli käyty useita neuvotteluja asiasta vuoden 1977 aikana neuvottelujen johtamatta mihinkään tulokseen. Myös vuoden 1978 aikana oli yhtiön Saudi-Arabian työnkohteista käyty useita neuvotteluja. Tällöin oli käynyt selväksi, ettei yhtiö ollut halukas sopimaan asioista, ja neuvottelut oli katsottu päättyneiksi. Asia oli sen jälkeen otettu esille liittojen välisissä neuvotteluissa. Tällöin Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat kehottaneet työnantajaliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työnantajan työehtosopimuksen vastaisen menettelyn lo pettämiseksi. Suomen Rakennusteollisuusliitto ei kuitenkaan ollut ollut halukas ryhtymään mihinkään toimenpiteisiin. Näin ollen Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat olleet pakotettuja ilmoittamaan, että työnantajayhtiö ja työnantajaliitto saatettaisiin työtuomioistuimessa vastuuseen menettelystään.

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab on kerrotuin tavoin toimiessaan menetellyt rakennusalan työehtosopimuksen 21 §:n 1 ja 3 kohdan vastaisesti. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta tuomitsemaan Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab ovat lausuneet, että kiistanalainen työehtosopimusmääräys oli syntynyt alunperin valtakunnansovittelijan tekemänä sovintoehdotuksena aikana, jolloin niin sanottuna projektivientinä harjoitettu rakennusvienti oli suomalaisissa rakennusalan yrityksissä ollut harvinaista. Työehtosopimuksen 1 §:n mukaan sopimuksen soveltamisala rajoittui pääsääntöisesti Suomen alueeseen ja 21 § lisäsi tällaiseen soveltamisalueeseen rajojen ulkopuolella sijaitsevat työkohteet. Syntyhistoriansa perusteella 21 § oli tarkoitettu koskemaan ainoastaan niin sanottuja rajanpintatöitä, jollaisina ei voitu pitää kokonaisuudessaan erillistä jopa toisessa maanosassa sijaitsevaa työmaata. Näin ollen 21 § ei koskenut kanteessa mainittuja työmaita (väite 1).

Neuvotteluvelvollisuutta koskevaa työehtosopimusmääräystä ei voitu pitää sellaisena työsuhteen ehtona, jonka rikkomisesta saattaisi seurata Suomen työehtosopimuslain mukainen hyvityssakko (väite 4). Eihän työnantajan ja työntekijän välillä tapahtuvan sopimisen siirtämistä tapahtuvaksi työnantajan ja työntekijäliiton taikka työnantaja- ja työntekijäliiton välillä voitu pitää työsuhteen ehtona. Sitä paitsi eivät työsuhteen syntymistä koskevat seikat kuuluneet säännöstämiskompetenssin piiriin, eikä sopimusmääräystä siten voitu tulkita siten, että se estäisi työsuhteen syntymisen, ellei määräyksessä tarkoitettua sopimusta saataisi aikaan. Saudi-Arabiassa ei palkkojen sopiminen edustajan välityksellä ollut edes sallittua.

Sanotuilla perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Väitteeseensä 3 liittyen Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab ovat lausuneet, ettei työnantajan ja työntekijöiden välillä vallinnut mitään tosiasiallista työsuhde-erimielisyyttä. Työsuhteen sovitut ehdot poikkesivat tosin jossain suhteessa Suomessa sovellettavista ehdoista, mutta ehdot olivat molempien osapuolten hyväksymät. Asianosaisten välillä olisi niin haluttaessa voitu tehdä laskelma siitä, että rationaalisesti Saudi-Arabian oloihin sovelletut ehdot riittävät täyttämään myös Suomen oikeuden asettamat vaatimukset.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab ovat pyytäneet työtuomioistuinta esikysymyksinä ratkaisemaan vastaajapuolen väitteen 1 ja myös väitteen 2 sikäli että mikäli Saudi- Arabian lainsäädäntö siellä suoritettavan työn osalta sitä edellyttää työehtosopimukselta puuttuu työehtosopimuslain alueellisesti rajatun soveltamisalan johdosta sen työsuhteen ehtoja säännöstävä vaikutus.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Esivalmistelussa tehdyllä päätöksellä on juttu siirretty pääkäsittelyyn asian mahdolliseksi ratkaisemiseksi vastaajien väitteen 1 osalta ja sikäli väitteen 2 osalta kuin ratkaisu ehkä voidaan tehdä selvittämättä Saudi-Arabian lainsäädännön sisällystä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksen 21 §:n määräysten sovellettavuus rajoitu rajanpintatöihin.

Se, missä määrin Suomen tuomioistuimen on evättävä suomalaisen työehtosopimusmääräyksen soveltuvuus sen takia, että määräys on ristiriidassa ulkomaisen lainsäädännön kanssa, saattaa osaksi tai kokonaan riippua siitä, minkä maan oikeutta asianomaiseen sopimussuhteeseen (työsuhteeseen) on sovellettava. Tästä kysymyksestä taas voidaan ainakin tietyissä puitteissa sopia. Tällainen sopimus sisältyy rakennusalan työehtosopimuksen 21 §:ään, jonka mukaan ulkomailla olevassa työkohteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja rakennusalan työehtosopimusta. Toisaalta on vastaajapuolelta ilmoitettu asianomaisten työntekijöiden kanssa tehdyissä työsopimuksissa sovitun Saudi-Arabian työoikeuden noudattamisesta (joskin kantajapuolen ilmoituksen mukaan työsopimuksissa on myös viittauksia Suomen työlainsäädännön säännöksiin).

Tästä ei vielä sinänsä seuraa, että vastaajapuolen väite 2 olisi hylättävä. Valtio, jossa työtä tehdään, voi omilla pakottavilla säännöksillään säännellä työsuhteen osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia silloinkin, kun työsuhteeseen muutoin on sovellettava jonkin muun maan oikeutta. Tällaisessa tapauksessa työntekovaltion tuomioistuin luonnollisesti soveltaa oman maansa oikeutta eikä sen kanssa ristiriidassa olevaa sopimusehdoissa määrätyn maan oikeutta. Esillä oleva kysymys voidaan siten esittää siinä muodossa, että onko Suomen tuomioistuimen noudatettava työehtosopimuksessa olevaa lakiviittausta ja työehtosopimuksen muitakin määräyksiä siltäkin osin kuin Saudi- Arabian tuomioistuimen olisi oman maansa lainsäädäntöä noudattaen jätettävä lakiviittaus ja muut työehtosopimusmääräykset noudattamatta.

Jutun käsittelyn jatkamisesta ilmoitetaan asianosaisille erikseen.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Nordström, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.