Union dismissed for strike over piece-rate pay; union held liable for breach of peace obligations.

Työntekijöiden toimeenpanemat työnseisaukset olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiestensä ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työtaisteluun ja siitä, ettei sen ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto, joka oli ollut kolme kertaa puhelinyhteydessä työpaikalle ja lähettänyt sinne sähkeen koko työpaikan lakon ensimmäisenä päivänä, lakon loppuessa seuraavana päivänä olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Liittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteätä työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä joille uralikaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mon. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mon. 2. Silloin, kun työnmittautuksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 5. Liittojen välinen sopimus MTM:n soveltamisesta työpaikoilla on tämän työehtosopimuksen liitteenä. Kts. s. 82.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittamaa sopimusta. Kts. s. 137.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet alleKirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asla sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 allekirjoitetussa työehtosopimuksen 12 §:n 5 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa MTM:n soveltamisesta metalliteollisuudessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Kun tehdas tai sen osasto siirtyy töiden urakointiin MTM-järjestelmän mukaisten aikojen pohjalta, tehdään paikallisesti työnantajan ja ammattiosaston taikka työnantajan ja työntekijän välillä liittojen hyväksymän mallin mukainen sopimus käytettävistä rahakertoimista ja niiden soveltamiseen liittyvistä seikoista. Sopimus on astuakseen voimaan kummankin liiton hyväksyttävä. Urakoinnissa on paikallisen sopimuksen voimaanastumisen jälkeen niiltä osin kuin sopimuksessa ei nimenomaan ole muuta sovittu, noudatettava edelleen voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Kun työntekijä ryhtyy työskentelemään MTM-analyysin perusteella urakoitavassa työssä, on hänelle varattava työn laadusta riippuva harjaantumisaika ennen lopullisen urakan antoa. Tämä aika, jolloin voidaan jo käyttää työsaavutuksesta riippuvaa palkkausta, on pyrittävä saamaan mahdollisimman lyhyeksi. Tältä ajalta maksetaan kuitenkin rahakertoimen suuruinen palkka.

4. MTM-analyysin perusteella urakoidussa työssä on rahakertoimen mukainen ansio taattu edellyttäen, että työsaavutus on tätä vastaava. Edellä oleva ei koske työn keskeytymistapauksia, joissa menetellään työehtosopimuksen periaatteiden mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 29 §:ssä tarkoitetussa keskusjärjestöjen allekirjoittamassa ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Kun nyt esillä olevat ongelmat eivät vaadi eron tekemistä edellä mainittujen sopimusten välillä, kutsutaan kaikkea tähän ryhmään kuuluvaa vieraan työvoiman käyttöä jäljempänä alihankinnaksi, tehtävän antajaa alihankinnan antajaksi ja tehtävän saajaa alihankkijaksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies, komennusmies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Ulkopuolisten palvelusten lisääntymisestä työntekijöille mahdollisesti aiheutuvien epäkohtien välttämiseksi ja poistamiseksi olisi työntekijän asema turvattava mm. seuraavasti:

-työvoiman vuokrausta olisi rajoitettava

-alihankkijan palveluksessa olevalle työntekijälle olisi turvattava kohtuulliset työehdot ja sosiaalilainsäädännön määräysten noudattaminen;

-ulkopuolisen työvoiman käytön johdosta mahdollisesti vapautuneen työvoiman ongelmiin olisi kiinnitettävä huomiota.

II ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet, että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin.

1 §

Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset.

1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Edellisen lisäksi Suomen Työnantajain Keskusliitto ryhtyy joulukuun 31 päivään 1969 mennessä toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritykset menettelisivät seuraavasti:

1. Niihin alihankintasopimuksiin, joita yritykset tekevät otetaan ehto jonka mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen piirissä suorittavien työntekijäin osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työja sosiaalilainsäädännön määräykset. Vastaavanlainen ehto otetaan myös 1 § 1. kohdassa tarkoitettuja laina- eli komennusmiehiä koskeviin sopimuksiin.

2. Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä vieraan työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin keskusliittojen välillä solmitussa luottamusmiessopimuksessa on mainittu.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan konepajateollisuuden työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa suostumaan tämän perusteettomana ja työehtosopimuksen vastaisena torjumaan vaatimukseen koneistamossa akselin päässä olevan kartion hiontaurakan urakkahinnan korottamisesta ryhtyneet 9.11. ja 16.11.1979 välisenä aikana työtaistelutoimenpiteisiin siten, että koneistusosaston 40 työntekijää oli 9.11. ollut lakossa kello 14-22 ja osaston 60 työntekijää seuraavana päivänä kello 6-16. Koneistusosaston 104 työntekijää oli ollut lakossa 12.11. kello 10-22 ja 13.11. kello 6-22. Konepajan, pumpputehtaan ja teräsvalimon 850 työntekijää oli ollut lakossa 15.11. ja 16.11. kello 6-22. Työpaikan työtuntijärjestelmä oli seuraava: aamuvuoro 6-14, päivävuoro 7-16 ja iltavuoro 14-22. Asianomainen vuoro oli ollut lakossa, mikäli luettelon kelloaika sattui olemaan vuoron työaikana.

9.11., 10.11., 13.11., 14.11. ja 15.11.1979 Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton asiamiehet olivat olleet yhteydessä Metallityöväen Liittoon vaatien työrauhan palauttamista ja turvaamista työpaikalla. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä asiassa ei ollut näyttänyt olleen vaikutusta ainakaan työrauhan palauttamisen suuntaan. Metallityöväen Liittokaan ei näin ollen ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja turvaamiseksi työpaikalla.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laimilyömisestä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Karhulan Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sen jälkeen kun työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta yhdelle kartion hiontaa suorittavalle työntekijälle urakkatyöstä perustuntipalkkaa vedoten siihen, että työntekijä olisi tahallisesti hidastanut työntekoa, ovat A. Ahlström Oy:n Karhulan konepajateollisuuden koneistusosaston työntekijät kanteessa kerrotuin tavoin 9.11.1979 ryhtyneet lakkoon. 12.11.1979 käydyissä neuvotteluissa työnantaja on luvannut, että perustuntipalkkatakuu astuu voimaan hiomattomien kartioiden osalta. Marraskuun 14 päivänä 1979 käydyissä neuvotteluissa työnantaja on edelleen luvannut, että perustuntipalkkatakuu astuu voimaan myös jo hiottujen kartioiden osalta. Työnseisaukset, jotka edellä mainittujen neuvottelujen jälkeenkin ovat edelleen jatkuneet kanteessa kerrotuin tavoin 16.11.1979 saakka, ovat - myös konepajateollisuuden muille osastoille laajentuneina - kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyt vaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Karhulan Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta viisituhatta markkaa sekä korvamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.