Legislator Case Law & Legislation
TT:1979-166 AI generated

Labor court dismisses union claims against employer for dismissing a part-time trade union representative due to economic reasons.

Case Number TT:1979-166
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claims against the employer regarding the dismissal of a part-time trade union representative. The employer reduced the union member's hours and later laid them off due to economic reasons that went beyond temporary work reduction. The court found no violation of the collective agreement because the small workforce and task division made the dismissal justified, and the union member was not required to have full-time work.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslaki; Luottamusmiessopimus: The court held that an employer may lawfully dismiss a part-time trade union representative for economic reasons if the small workforce and task allocation justify the measure, provided the representative was not the last to be affected where possible.

Keywords

AI generated
trade union representative dismissal economic reasons justification part-time employment status collective agreement compliance labor court jurisdiction

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki
Luottamusmiessopimus 28.12.1970
Luottamusmiessopimus 28.12.1970
Irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus 8.4.1968
Irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus 8.4.1968
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli työn vähentymiseen vedoten siirtänyt luottamusmiehen puolipäivätyöhön ja sittemmin lomauttanut hänet.

Työnantaja oli kuitannut ilmoituksen työntekijän valinnasta luottamusmieheksi vastaanotetuksi kiistämättä myöhemminkään työntekijän luottamusmiesasemaa. Työnantaja ei tämän jutun yhteydessä voinut nojautua siihen, ettei työntekijä ollut luottamusmiessopimuksessa tarkoitettu luottamusmies.

Työehtosopimuksen ja siihen liittyvien luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimusten tullessa yhtiötä sitoviksi luottamusmies oli jo ollut pysyvästi puolipäivätyössä, eikä sopimuksissa ollut määräystä, joka velvoittaisi työnantajan antamaan osapäivätyössä olevalle luottamusmiehelle kokopäivätyötä.

Luottamusmiehen lomauttamisen katsottu johtuneen taloudellisista syistä, jotka olivat aiheuttaneet työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä, eikä työnantaja lomauttaessaan luottamusmiehen ollut menetellyt vastoin irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen määräyksiä. Henkilökunnan vähäinen lukumäärä ja tehtävien jako huomioon ottaen katsottu jääneen näyttämättä että luottamusmiessopimustakaan olisi rikottu, vaikka muita työntekijöitä oli jäänyt lomauttamatta.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin siinä oli esitetty työnantajaliittoa vastaan vaatimuksia nojautuen keskusjärjestöjen väliseen sopimukseen, johon työnantajaliitto ei kysymyksessä olevana aikana ollut ollut osallisena.

Asianosaiset: Autokaupan Toimihenkilöliitto r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y. Autokaupan Toimihenkilöliitto r.y. Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y.

RATKAISU

Autoalan Työnantajaliiton ja Autokaupan Toimihenkilöliiton kesken 25.3.1977 tehdyssä autokaupan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen LTKTVK väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus 8.4.1968

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus 28.12.1970

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa 8.4.1968 tehdyssä irtisanomissuojaa koskevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi työntekijälle. Jos työnantaja irtisanoo työntekijän ilman asiallista perustetta, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella 2 §:n 1 kappaleessa tarkoitetun työehtosopimuksen sovellutuspiiriin kuuluvaa yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika työntekijän ikä työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusjärjestöjen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Luottamus ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidotun työpaikalla toimivan ammattiosaston valitsemaa työehtosopimuksen kattavaa ammattialan luottamusmiestä yrityksessä. Ammattiosaston esityksestä sovitaan asianomaisen työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen kesken siitä, mille työpaikalle valitaan luottamusmies, mikäli heitä esitetään valittavaksi yrityksen jollekin ammattialalla enemmän kuin yksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen osallisena toimihenkilöjärjestön yrityksen piirissä toimivaa rekisteröityä tai rekisteröimätöntä alaosastoa, työhuonekuntaa tai vastaavaa.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen valitsee 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu ammattiosasto.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä. Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväinjaon huomioon ottaen on perusteltua.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 8.4.68 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 8.6.1978 solmitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä 1. kappaleessa mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Lomautus

Lomauttamisen perusteet, sen päättyminen ja muun työn tekeminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen hän voi työsopimuksen Irtisanomisen tai purkamisen sijasta määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa työsopimuslain 37 §:n 2. momentin 4. kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Sopimuksen ulottuvuus

Tätä sopimusta sovelletaan niillä aloilla, joilla on voimassa Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenliiton ja Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton jäsenliiton välinen työehtosopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ainakin osasyynä Törmälehdon siirtämiselle osa-aikatyöhön oli ollut se, että hän oli loka-marraskuussa 1977 joutunut riitelemään työnantajan kanssa palkkaryhmittelystään. Koska Autokeskus Atomo Oy oli vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä ensin lyhentänyt luottamusmiehenä toimineen Törmälehdon työaikaa ja sittemmin lomauttanut hänet kokonaan, Autokaupan Toimihenkilöliitto on pyytänyt, että Autokeskus Atomo Oy velvoitettaisiin suorittamaan Törmälehdolle korvauksena luottamusmiessopimuksen vastaisesta työajan lyhentämisestä ja lomauttamisesta kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 10 698 markkaa 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä.

Toisessa Autoalan Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessaan Autokaupan Toimihenkilöliitto on katsonut, että Törmälehdon edellä mainitut lomautukset olivat tapahtuneet ilman Liiketyönantajain Keskusliitto LTK:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:n välillä 8.6.1978 tehdyn irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämiä perusteita, ja vaatinut Autokeskus Atomo Oy:n velvoittamista myös sanotun sopimuksen nojalla suorittamaan Törmälehdolle korvauksena sopimuksen vastaisesta lomauttamisesta edellä mainitut kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 10 698 markkaa.

Kanteisiin vastatessaan Autoalan Työnantajaliitto on lausunut, että Autokeskus Atomo Oy oli liittynyt Autoalan Työnantajaliittoon 1.1.1978. Mainitusta ajankohdasta lukien yritys oli ollut sidottu autokaupan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen. Törmälehdon työajan lyhentäminen oli tapahtunut sellaisena aikana, jolloin yritys ei ollut ollut sidottu mainittuun työehtosopimukseen, joten Autokaupan Toimihenkilöliiton ensimmäinen kanne tulisi tältä osin jättää työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkittavaksi ottamatta. Autokaupan Toimihenkilöliiton lisäkanne taas olisi jätettävä Autoalan Työnantajaliittoa vastaan ajettuna tutkimatta, koska Autoalan Työnantajaliitto ei ollut lisäkanteessa tarkoitettuna aikana ollut osallisena lisäkanteessa tarkoitettuun irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaan sopimukseen.

Siltä varalta, että kanteet tutkittaisiin kokonaan, Autoalan Työnantajaliitto on lausunut, että luottamusmiessopimuksen 3 §:n 3 kohdan mukaan valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan oli ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Tällaista ilmoitusta ei Autokeskus Atomolle ollut tehty, eikä Törmälehto näin ollen ollut ollut mainitun luottamusmiessopimuksen tarkoittama luottamusmies. Kanteessa oli vaadittu Autokeskus Atomo Oy:tä suorittamaan korvausta luottamusmiessopimuksen vastaisesta työajan lyhentämisestä ja lomauttamisesta. Luottamusmiessopimuksessa viitattiin tältä osin LTK:n ja TVK:n välillä 8.4.1968 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ään. Mainittu irtisanomissuojasopimus ei koskenut lainkaan lomautustapauksia, vaan sen perusteella voitiin korvausta velvoittaa suorittamaan ainoastaan irtisanomistapauksissa.

Autokeskus Atomo Oy:ssä oli vuoden 1977 alkupuolella ollut 8 autokaupan sektorille kuuluvaa työntekijää: kaksi automyyjää, kassanhoitaja, kirjanpitäjä, varaosapäällikkö, varaosamyyjä, varaosakortistonhoitajana toiminut Törmälehto ja lähetti. Automyynnin voimakkaasta vähentymisestä aiheutuneen työn vastaavan vähentymisen ja varaosakortiston siirrosta ATK:lle niin ikään aiheutuneen varaosakortiston hoidon työn vähenemisen vuoksi oli Törmälehdon tehtäviä jouduttu muuttamaan joulukuun alusta 1977 siten, että puolet työajasta olisi käytetty varaosakortistonhoitoon ja siihen liittyviin muihin konttoritehtäviin ja puolet lähetin tehtäviin. Törmälehto ei ollut kuitenkaan suostunut vastaanottamaan lähetin tehtäviä ja oli näin ollen jäänyt osa-aikaiseksi työntekijäksi 1.12.1977 lukien. Toimintavuosi 1977 oli ollut yritykselle tappiollinen.

Kanteeseen vastatessaan Liiketyönantajain Keskusliitto LTK on lausunut, että Autoalan Työnantajaliitto ja Autokaupan Toimihenkilöliitto eivät olleet sopineet LTK:n ja TVK:n välisen voimassa olevan irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen soveltamisesta alakohtaisen työehtosopimuksen osana. Koska kuitenkin Autoalan Työnantajaliitto oli LTK:n jäsenliiton Kaupan Työnantajaliiton jäsenliitto ja vastaavasti Autokaupan Toimihenkilöliitto oli TVK:n jäsenliiton Suomen Liikeväen Liiton jäsenliitto, olivat sekä Autoalan Työnantajaliitto että sen jäsenyritykset sidottuja mainittuun LTK:n ja TVK:n väliseen sopimukseen. Muilta osin Liiketyönantajain Keskusliitto on ilmoittanut yhtyvänsä Autoalan Työnantajaliiton asiassa esittämään.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Autokeskus Atomo Oy - Bilcentralen Atomo Ab on ollut jutuissa kuultavana.

Yhtiö on liittynyt jäseneksi Autoalan Työnantajaliittoon 1.1.1978 mistä alkaen yhtiö vasta on ollut työehtosopimuslain nojalla sidottu autokaupan toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen ja siihen liittyviin luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksiin. Sopimusten tullessa yhtiötä sitoviksi on Törmälehto siten jo ollut pysyvästi puolipäivätyössä, eikä sopimuksissa ole määräystä, joka velvoittaisi työnantajan antamaan osapäivätyössä olevalle luottamusmiehelle kokopäivätyötä.

Luottamusmiessopimus määrää, että jos on kysymyksessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Sopimuksessa määrätään vielä, että tällainen toimenpide voidaan poikkeuksellisesti kohdistaa luottamusmieheen, mikäli se työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväin jaon huomioon ottaen on perusteltua. Törmälehdolla ennen hänen lomauttamistaan olleista tehtävistä on vähäinen osa siirretty toiselle edellä mainituista konttoritoimihenkilöistä ja muut tehtävät, sikäli kuin niitä ei ole kokonaan poistettu, varaosapäällikölle, jonka tehtävistä ne ovat tulleet muodostamaan verraten pienen osan. Myös nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että työnantaja olisi lomauttaessaan Törmälehdon menettelyt myöskään vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteet. Juttujen laatuun nähden saavat Autoalan Työnantajaliitto ja Liiketyönantajain Keskusliitto LTK itse kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Airaksinen, Parkkinen, Lankinen, Suominen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.