Labor union fined for failing to stop strikes despite internal committee opposition to industrial action.

Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin siitä riippumatta, että työntekijöiden vaatimuksia oli osaksi tai ehkä kokonaankin perusteltu katsomalla telakoiden palkkausjärjestelmän syrjivän tiettyjä työntekijöitä. Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun ja siitä, etteivät sen edustajat ammattiosaston toimikunnan lakkoihin ottamasta kielteisestä kannasta huolimatta olleet ryhtyneet kannanoton edellyttämiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suonen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Kysymys ei myöskään ollut ollut naissiivoojien palkkojen nostamisesta yleisenä kysymyksenä, vaan ainoastaan siitä, että samapalkkaisuusperiaatetta oltaisiin toteutettu myöskin heidän osaltaan. Tilanne oli ollut se, että miessiivoojille oli maksettu parempaa palkkaa täsmälleen samasta työstä mitä naissiivoojatkin olivat tehneet. Tämä oli herättänyt voimakasta näriä työpaikalla, kun oli toisaalta ollut tiedossa työsopimuslain 17 §:n 3 momentin selvä syrjintäkielto muun muassa sukupuolen perusteella. Tämänkään perusteen osalta ei ollut ollut kysymys työehtosopimuksen tai sen johonkin määräykseen kohdistuneesta työtaistelutoimenpiteestä, vaan samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamisen vaatimisesta. Lakkojen syynä ei ollut lainkaan ollut kanteessa ilmoitettu niin sanottujen WTR-palkkojen nostaminen.

Edellä mainituista syistä oli työhäiriöitä ollut jo kanteessa mainittua jonkin verran aikaisemminkin, ja niitten johdosta ammattiosaston toimikunta oli asiaa käsitellyt ja kieltänyt työnseisauksiin ryhtymisen. Ammattiosaston kanta oli senkin jälkeen pysynyt samana ja sen toimiston taholta oli kannanotot uudistettu työpaikalle päin heti sen jälkeen, kun tieto kanteessa tarkoitetuista työhäiriöistä oli saatu. Ilmeisesi näitten ammattiosaston toimikunnan kannan ja kehotusten sekä kieltojen ansiosta edellä sanottu häiriö oli päättynyt lyhyeen ja käydyissä neuvotteluissa työnantaja oli muun muassa perunut aikaisemmasta käytännöstä poikkeavan menettelynsä eli sen, että Pernon työn nimikkeellä Turun telakan palkkaa olisi alennettu samasta työstä.

Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Lakkoihin ovat ottaneet osaa ammattiosaston asettamat kanteessa mainitut luottamusmiehet, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston toimikunta on 21.8.1979 pitämässään kokouksessa ottanut kielteisen kannan lakkoihin ja 4.9. sekä 16.10.1979 pitämissään kokouksissa kehottanut työrauhan säilyttämiseen työpaikalla. Ammattiosaston työpaikalla olevien edustajien ei ole kuitenkaan selvitetty lakkojen toistumisesta huolimatta ryhtyneen toimikunnan kannanottojen edellyttämiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Sariola, M. Virtanen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.