Labor court dismissed union appeal; employer had valid economic reasons to reduce staff and terminated employee before senior colleagues.

Kurssikeskuksessa oli ollut riittävät tuotannolliset syyt työvoiman vähentämiseen. Perusteltua oli myös ollut, että kurssikeskuksen huoltomies-autonkuljettajana toiminut työntekijä oli sanottu irti ennen pitempään työssä ollutta toista huoltomiestä. Se, että kurssikeskuksessa ja työnantajan kahdessa muussa toimintapisteessä oli huoltomies-autonkuljettajan irtisanomisen jälkeenkin teetetty kokonaan muuta työtä palkatulla muulla työvoimalla ja ketjutyötä myös ylitöinä, ei tehnyt huoltomiesautonkuljettajan työsuhteen päättämistä irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi. Kanne hylätty.

Asianosaiset: Yleinen Toimihenkilöliitto r.y. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Sokeain Keskusliitto r.y.

RATKAISU

LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton ja Yleisen Toimihenkilöliiton välillä 15.3.1977 tehdyssä Sokeain Keskusliiton toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole toimihenkilön ja työnantajan välillä sovittu, noudatetaan molemmin puolin kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantaja ei lopeta kuitenkaan yli viisi vuotta yhtäjaksoisesti jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä toimihenkilölle vähintään kaksi kuukautta ennen työsuhteen päättymistä.

Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

2. Muilta osin noudatetaan LTK:n ja TVK:n välistä irtisanomissuojasopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliitto r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y:n välillä 8.6.1978 solmitussa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Pöytäkirjamerkintä:

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidaan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Takaisinottaminen

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työnhakijoille.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Sopimuksen ulottuvuus

Tätä sopimusta sovelletaan niillä aloilla, joilla on voimassa Liiketyönantajain Keskusliiton jäsenliiton ja Toimihenkilöja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton jäsenliiton välinen työehtosopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä kantajan korvausvaatimuksiin määrältään tuli, niin ilmoitus Kataikon kuukausipalkasta piti paikkansa. Vastaajien käsityksen mukaan Kataikko ei kuitenkaan ollut ollut työttömänä eikä vastaavasti voinut menettää loma-ajan palkkaa. Kataikolla ei voinut olla subjektiivista oikeutta edellyttää saavansa varallaolokorvauksia enempää kuin ylityötäkään. Lomaltapaluurahan maksaminen työehtosopimuksen perusteella riippui useista työntekijöistäkin aiheutuvista edellytyksistä. Lomaltapaluurahan vaatiminen ei siis ollut perusteltua. Myös vaatimus muutosta aiheutuneen tappion korvaamisesta sekä työhönhakukustannusten korvaamisesta samoin kuin korkovaatimus työsuhteen päättymisestä olivat perusteettomia. Vastaajat ovat sanotuilla perusteilla vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville että Sokeain Keskusliitto on 3.7.1979 sanonut liiton palveluksessa Siuntion kunnassa olevassa Tyyskylän kurssikeskuksessa huoltomiesautonkuljettajana toimineen Paavo Kataikon työsuhteen päättymään 30.9.1978. Irtisanomisen syyksi työnantaja on ilmoittanut tuotannolliset syyt, mitkä aiheutuivat vanhan puisen päärakennuksen jäämisestä pois käytöstä vuonna 1977 ja metallikurssitoiminnan siirtymisestä pois Tyyskylästä kesällä 1978 sekä Tyyskylässä harjoitetun työkokeilu- ja suojatyötoiminnan lopettamisesta lokakuun alussa 1978.

Touko-kesäkuun vaihteessa 1978 on työsuhteen päättämisestä käyty keskusteluja työnantajan edustajan ja Kataikon sekä myös työnantajan edustajan ja luottamusmiehen kesken. Työnantajapuolella on tuolloin ymmärretty myös työntekijäpuolen olevan sitä mieltä, että Kataikon irtisanominen oli perusteltua huoltomies-autonkuljettajan töiden vähentymisen vuoksi ja kun muutakaan Kataikolle sopivaa työtä ei ollut osoitettavissa. Työsuhteen päätyttyä ja Kataikon käännyttyä luottamusmiehen puoleen irtisanomisensa johdosta on luottamusmies vaatinut Kataikon asian ottamista esille, mikä ei sitten ole aiheuttanut enempiä toimenpiteitä paitsi muista syistä johtuen senkin takia, että Kataikko oli jo saanut uuden työpaikan, minkä hän oli ottanut vastaan 7.11.1978.

Kantaja on perustellut vaatimustaan sillä, että Kataikon työsuhteen katkaisemisen asemesta hänelle olisi tullut tarjota kanteesta selviäviä muita töitä. Sokeain Keskusliiton lähetin tehtävän sijaisuus on esitetty tällaisena työnä. Toiseksi on esitetty, että Kataikon työsuhdetta olisi voitu jatkaa teettämällä hänellä Tyyskylässä lokakuussa ylityönä teetettyä ketjutyötä. Kolmanneksi on esitetty, että Kataikolle olisi voinut antaa työtä kanteessa tarkoitetun kasetin kopioinnissa. Neljänneksi on esitetty, että työtä Kataikolle olisi voitu tarjota marraskuun 26 päivänä 1978 Helsingissä järjestetyn Annansilmät-näkötapahtuman valmistelu-, rakentamis- ja purkamistehtävissä. Viidenneksi on tuotu esiin Sokeain Keskusliiton tuotantolaitosten Sokevan työt Korsossa.

Lähetin työ poikkeaa sekä tehtävien laadun että palkkauksen osalta varsin olennaisesti huoltomies-autonkuljettajan tehtävistä, ja kun työ on sitä paitsi sijainnut Helsingissä, ei työnantajan virheeksi voida työtuomioistuimen mielestä tässä asiassa lukea sitä, ettei työnantaja ole oma-aloitteisesti tarjonnut tätä tehtävää Kataikolle, kun toimihenkilöpuolelta ei Kataikon työsuhteen kestäessä ole viitattukaan siihen, että Kataikko olisi ollut valmis siirtymään tämän luontoiseen työhön, eikä liioin ennen Kataikon työsuhteen päättymistä kehotettu työnantajaa selvittämään mahdollisuuksia muun työn löytämiseen hänelle. Irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n pöytäkirjamerkintäkään ei työtuomioistuimen mielestä anna aihetta muuhun päätelmään.

Ketjutyössä Kataikkoa olisi esitetyn selvityksen mukaan voitu käyttää lokakuussa 1978. Tuo työ oli kuitenkin päättymässä, ja sen suorittaminen tehtävään aikaisemman kokemuksen perusteella koulutettujen työntekijäin toimesta tuossa tilanteessa oli perusteltua.

Ilmeistä on, että Kataikolle sopivaa työtä on liittynyt Annansilmänäkötapahtumaan, mutta sen ajankohta ja määrä ei kuitenkaan ole ollut Kataikon työsuhdetta päätettäessä tarkkaan tiedossa. Siihen aikaan kun työ suoritettiin, Kataikolla oli jo uutta työtä. Sama ja osaltaan myös se, mitä lähetin tehtävästä on edellä sanottu, koskee vastaavasti myös kasettien kopiointityötä sikäli kuin siihen on käytetty ulkopuolisia henkilöitä.

Sokevan tuotantolaitokseen Korsossa on syksyllä 1978 otettu uutta työvoimaa. Tähän on kantajapuolelta vedottu vasta työtuomioistuinkäsittelyn aikana. Sen mukaan kuin asiassa esitetty selvitys osoittaa on Sokevankin osalta ollut kysymys, paitsi näkövammaisista, sen luontoisesta työtä, jonka ainakaan oma-aloitteiseen tarjoamiseen Kataikolle ei ole ollut aihetta.

Kaiken kaikkiaan asiassa esitetty selvitys osoittaa, että Sokeain Keskusliiton Tyyskylän kurssikeskuksessa on ollut riittävät tuotannolliset syyt työvoiman vähentämiseen. Perusteltua on ollut myös, että huoltomies Kataikko on sanottu irti ennen pitempään työssä ollutta toista huoltomiestä. Se, että Tyyskylässä, Sokeain Keskusliiton pääkonttorissa ja Sokevassa on edellä selvitetyin tavoin teetetty kokonaan muuta työtä Kataikon jälkeenkin palkatulla muulla työvoimalla ja ketjutyötä myös ylityönä, ei edellä sanotuista syistä tee Kataikon työsuhteen päättämistä irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saavat vastaajat itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, M. Virtanen Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.