Labor court dismisses union strike claims, holding unions liable for violating peace obligations during collective bargaining.

Näyttämättä oli jäänyt, että työehtosopimusta olisi tulkittava työntekijäliiton vastakanteessa esittämin tavoin siten, että asevelvollisuutta suorittamasta palaavalle työntekijälle annettiin mahdollisuus aloittaa uudelleen sama työ, jota hän on tehnyt ennen armeijaan lähtöään, tai että hänelle annettaisiin ainakin sitä mahdollisimman läheisesti vastaava työtehtävä. Määrätessään asevelvollisuutta suorittamasta palanneen työntekijän muuhun kuin hänen entiseen työhönsä ei työnantaja näin ollen ollut rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan pääluottamusmiehen työnantajalle esittämään vaatimukseen olosuhdelisän maksamisesta selluloosatehtaan valkaisimon kompressorin korjaustyöstä olivat työntekijät lopettaneet korjaustyön. Työnantajan ilmoitettua palkanmaksun keskeytyksestä osalakon vuoksi olivat konesalin työntekijät poistuneet työpaikalta. Ammattiosasto vastasi siitä, että pääluottamusmies ja luottamusmies olivat laiminlyöneet huolehtia työrauhan säilyttämisestä olosuhdelisästä neuvoteltaessa.

Neuvoteltaessa tehtaan C- ja D-ryhmiin kuuluvien työntekijöiden palkankorotusvaatimuksista olivat näihin palkkaryhmiin kuuluvat työntekijät vaatimustensa tukemiseksi ryhtyneet lakkoon. Kumpikin ammattiosasto, joiden asettamia luottamusmiehiä oli osallistunut lakkoon, vastasi kohdaltaan luottamusmiesten toiminnasta.

Neuvoteltaessa jälleen C- ja D-ryhmiin kuuluvien työntekijöiden olosuhdelisistä olivat näihin palkkaryhmiin kuuluneet työntekijät ryhtyneet lakkoon, johon tehtaan kaikki työntekijät olivat myöhemmin yhtyneet. Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa, luottamusmiesten ja jäsenistönsä pääosan osallistumisesta työtaisteluun.

Toinen ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljään hyvityssakkoon ja toinen ammattiosasto yhteen hyvityssakkoon. Työntekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Kajaani Oy Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiliiton eli silloisen Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y:n välillä 9.5.1977 solmitussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. ( Kts. sov.ohjeet )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A 1 - K 1 kausipalkka on vähintään 800 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV ERINÄISET KORVAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 § Erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn lisät

1. Poikkeuksellisen raskaissa, likaisissa tai vaikeissa olosuhteissa suoritettavista töistä voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi korotettua palkkaa. Sopimus laaditaan neljänä allekirjoitettuna kappaleena, joista kappale lähetetään kummallekin liitolle. (Kts. TESA 1 § 6.)

Jos sopimuksesta ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi tämän sopimuksen 30 §:n edellyttämässä järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite III

AMMATTIRYHMITTELY

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ryhmä C

Työntekijät kone-, sähkö-, mittari- ja autokorjausosastoissa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomautus 9: Kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa, suoritetaan palkkaryhmiin C ja D kuuluvien työntekijäin ammattipätevyyteen perustuva palkkojen tarkistus, joka astuu voimaan lähinnä 1.6. ja 1.12. alkavien palkkakausien alusta lukien ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osastojen luottamusmiehille. Ennen tarkistuksen toteuttamista asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten kesken, jolloin luottamusmiehillä on oikeus esittää tarkistuksia ko. työntekijäin kokonaistuntipalkkoihin. Paikallisesti voidaan sopia tarkistusten suorittamis- ja voimaanastumisajankohdista em. aikamääristä poiketen. (Kts. sov.ohjeet)

Ryhmä D

Rakennuskorjaus- ja ulkotyöosaston työntekijät tehtaan vakituisissa töissä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomautus 4. D-ryhmän työntekijäin ammattipätevyyteen perustuvaan palkkojen tarkistukseen nähden sovelletaan C-ryhmän huomautus 9:n kausitarkistusmääräyksiä. ( Kts. sov.ohjeet )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asevelvollisen työsuhde

Työnantajaliiton toimesta lähetetyn, asevelvollisen työntekijän työsuhdetta koskevan kiertokirjeen (509/30.1.1969) johdosta liitot toteavat, että kiertokirjeessä mainittuja ohjeita on noudatettava soveltuvin osin myös ennen palvelukseen astumista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 18.5.1977 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa määräykset, jotka sisällöltään vastaavat Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton välisen työehtosopimuksen 4 ja 11 §:n edelle jäljennettyjä määräyksiä, minkä lisäksi sopimuksen liitteessä III sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

1. Kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa suoritetaan kaikkien työntekijäin pätevyysluokitus, joka astuu voimaan 1.6. ja 1.12. lähinnä olevan palkkakauden alusta ja josta hyvissä ajoin ilmoitetaan osaston luottamusmiehille, joilla on myös oikeus esittää sopimuksen tarkoittamien työntekijäin kokonaistuntipalkkoihin tarkistuksia, jotka otetaan käsiteltäviksi osapuolten kesken.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n eli nykyisen Metsäteollisuuden Työnantajaliiton 30.1.1969 päivätyssä kiertokirjeessä n:o 509 sanotaan:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asia: ASEVELVOLLISEN TYÖSUHDE

Työehtosopimusneuvotteluissa ilmenneiden epäselvyyksien johdosta, jotka koskevat palvelukseen kutsutun asevelvollisen työsuhteen jatkumista, liittokonttori saattaa jäsenyritysten tietoon seuraavaa.

Palvelukseen kutsutaan asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (As.kok. n:o 570/1961) mukaan työnantaja ei saa katkaista asevelvollisen työsuhdetta palvelukseen astumisen vuoksi. Toisaalta on kuitenkin asevelvollinen, joka haluaa palata entiseen työhönsä, velvollinen ilmoittamaan työnantajalleen ennen palveluksensa päättymistä joko joukko-osastonsa välityksellä tai muuten todistettavasti, minä päivänä hän 14 päivän kuluessa palveluksen päättymisestä lukien palaa työhönsä.

Työntekijää, joka edellä mainitun lain nojalla on palannut entisen työnantajansa työhön, ei saa kolmen kuukauden aikana hänen työhönpaluustaan lukien irtisanoa antamatta ennakkoilmoitusta työsuhteen päättymisestä vähintään 14 päivää ennen päättymispäivää. Tämän lisäksi työnantajaa sitovat keskusliittojen välisen irtisanomissuojasopimuksen määräykset niissä tapauksissa, jolloin työntekijän työsuhde on asevelvollisuusaika poisluettuna kestänyt vähintään 9 kuukautta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta. Näin ollen ei työntekijää joka on tullut irtisanomissuojasopimuksen piiriin ennen palvelukseen astumistaan, saa sieltä palattuaankaan irtisanoa ilman asiallista perustetta minkä lisäksi työnantajien tulisi muussakin tapauksissa välttää asevelvollisuudesta äskettäin palanneiden työntekijöiden irtisanomista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näin menetellessään Kajaani Oy:n Kajaanin paperitehtaan PK 3:n työntekijät, jotka olivat Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n jäseniä, olivat ryhtymällä lakkoon pyrkineet painostamaan työnantajaa työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvassa asiassa. Sekä ammattiosasto että sen asettamat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat tukeneet työntekijöitä työtaistelussa. Paperiliitto oli ilmoittanut olevansa samaa mieltä paikallisen ammattiosaston kanssa ryhtymättä ennen 15.6.1978 mihinkään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi.

Näillä syillä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut sekä Paperiliiton että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n tuomitsemista työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Paperiliitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että tammikuussa 1969 oli työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä sovittu, että työnantajaliitto lähettää jäsenyrityksilleen kiertokirjeen, jossa täsmennetään asevelvollisuuttaan suorittamasta palaavan työntekijän suhteen noudatettavaa menettelyä. Tämä oli ollut tarpeen sen johdosta, että käytännössä näissä tilanteissa oli ilmennyt epäselvyyksiä. Kiertokirje, jonka sisällöstä oli liittojen kesken sovittu, täydensi tältä osin työehtosopimusta. Jorma Kervisen ilmoitettua kiertokirjeen edellyttämällä tavalla palaavansa entiseen työhönsä 11.6.1978 ei työnantaja ollut hyväksynyt tätä ilmoitusta, vaan oli osoittanut Kerviselle uuden tehtävän. Pääluottamusmies oli esittänyt asiasta neuvottelua samana päivänä, mutta työnantajan edustaja, yrityksen hallintojohtaja, oli kieltäytynyt neuvottelusta. Hän oli kieltäytynyt myös siirtämästä asiaa liittojen välillä selvitettäväksi siten, että Kervinen olisi ollut neuvottelujen ajan entisessä työpaikassaan.

Kervisen armeijassaoloajan oli PK 3:n puristinmiehen vakanssia hoitanut varamies. Koska vakanssia ei ollut pysyvästi täytetty, olisi Kervisen osoittaminen takaisin entiseen työhönsä ollut yksinkertaista, ja varamies oli ollut valmis siirtymään pois normaaliin varamiestehtäväänsä. Näin paperikoneelle oli työnantajan toimenpitein syntynyt vajaamiehitys. Koska vajaamiehityksellä työskentelystä ei ollut sovittu, oli paperikone pysähtynyt. Työntekijät eivät olleet poistuneet työpaikaltaan ennen kuin työnantaja oli ilmoittanut heille palkanmaksun keskeyttämisestä. He olivat siis olleet sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä. Sama tilanne oli toistunut seuraavana päivänä.

Työnantaja oli edelleen kieltäytynyt neuvottelemasta oman liittonsa lähettämän kiertokirjeen sisällöstä. Tiistaina 13.6.1978 oli Paperiliiton toimitsija esittänyt asian ratkaisemista liittojen välillä edellyttäen, että Kervinen saisi neuvottelujen ajan hoitaa entistä tehtäväänsä. Työnantajaliitto oli torjunut esityksen. Seuraavana päivänä Kajaanissa käydyssä liittojen välisessä neuvottelussa Paperiliiton puolelta oli esitetty, että Kervinen saisi olla neuvottelujen ajan työssä edes omalla työosastollaan, mutta tämä esitys oli torjuttu. Kesäkuun 15 päivänä Paperiliitto oli ilmoittanut PK 3:n käynnistämisestä siten että työnantajan esittämä järjestely olisi voimassa siihen asti, kunnes asiasta saataisiin ratkaisu joko liittojen kesken tai oikeusteitse. Tämän lisäksi kysymys oli ollut esillä liittojen välillä jo 12.6.1978 jolloin työnantajaliitto oli katsonut, ettei asiassa ollut neuvoteltavaa. Näillä syillä Paperiliitto on kiistänyt kanteen.

Samaa asiaa koskevassa vastakanteessa Paperiliitto on katsonut että edellä kerrotulla menettelyllään työnantajaliitto ja Kajaani Oy olivat tietensä rikkoneet työehtosopimusta, joka edellytti, että asevelvollisuuttaan suorittamasta palaavalle työntekijälle annettiin mahdollisuus aloittaa uudelleen sama työ, jota hän oli suorittanut ennen armeijaan lähtöään. Vaikka tämä ei käytännössä ollut aivan kaikissa tapauksissa mahdollista, esimerkiksi sen johdosta, että entinen työ oli päättänyt, oli työntekijälle kuitenkin osoitettava mahdollisimman läheisesti hänen entistä työtään vastaava tehtävä. Nyt puheena olevassa tapauksessa työnantaja ei ollut edes väittänyt, että entiseen tehtävään osoittaminen olisi tuottanut hankaluuksia.

Työnantajaliiton vuonna 1969 lähettämä kiertokirje oli laadittu nimenomaan tällaisten epäselvyyksien välttämiseksi. Kirjettä ei olisi tarvinnut lainkaan lähettää, mikäli olisi haluttu ainoastaan toistaa jo laista ilmenevä työntekijän oikeus jatkaa työsuhdettaan. Kirjeellä oli siis yhteisesti täsmennetty laissa säännelty työntekijän oikeus siten, että hänelle oli tarjottava nimenomaan entistä työtään, mikäli se oli käytännössä mahdollista. Tätä kantaa vahvisti myös kirjeen toisen kappaleen sanamuoto, jossa oli puhuttu entiseen työhönsä palaamisesta.

Näillä perusteilla Paperiliitto on vaatinut, että sekä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto että Kajaani Oy tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta, työnantajaliitto oikeastaan valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä, ja että työntekijäpuolen tulkinta kiertokirjeen sisällöstä ainakin vahvistettaisiin oikeaksi.

Näillä syillä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Kajaani Oy ovat katsoneet, että asiassa oli menetelty työehtosopimuksen mukaisesti minkä vuoksi ne ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä.

Kun näin ollen Kajaani Oy:n Kajaanin selluloosatehtaan työntekijät, jotka olivat Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n jäseniä, olivat lakolla pyrkineet painostamaan työnantajaa tulkitsemaan työehtosopimukseen perustuvaa olosuhdelisäsopimusta toivomallaan tavalla ja kun ammattiosasto ja sen asettamat pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat tukeneet työntekijöitä näiden työtaistelutoimenpiteissä, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta.

Kesäkuun 13 päivänä noin kello 19 työnantaja oli ilmoittanut, että selluloosatehtaassa oli osoitettavissa työtä neljälle työntekijälle, mutta muiden osalta palkanmaksu keskeytettäisiin välittömästi ja työntekijöiden olisi poistuttava työpaikalta. Kaikki selluloosatehtaan työntekijät olivat siis olleet työnantajan käytettävissä, eivätkä he ilman työnantajan uhkausta palkanmaksun keskeyttämisestä olisi poistuneet työpaikalta. Seuraavana päivänä Kajaanissa käydyissä liittojen välisissä neuvotteluissa oli sovittu, että mikäli voitaisiin todeta, että riidanalaista lisää oli aikaisemmin maksettu, se maksettaisiin myös vastaisuudessa. Tällöin työt olivat välittömästi käynnistyneet. Kesäkuun 15 päivänä käydyissä paikallisissa neuvotteluissa työnjohtaja oli myöntänyt, että lisää oli maksettu työntekijäin kertomalla tavalla, jolloin asia oli erillisellä pöytäkirjalla vahvistettu.

Näillä syillä Paperiliitto on vaatinut tämän kanteen hylkäämistä.

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut molempien ammattiosastojen tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuksiensa rikkomisesta.

Koska Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto ei täten ollut syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on kuitenkin pyytänyt sen määrää pienentävinä tekijöinä otettavaksi huomioon, että vain hyvin pieni osa ammattiosaston jäsenistä oli ottanut osaa työnseisaukseen ja että tähän ammattiosastoon kuuluvien lakkolaisten määrä oli hyvin pieni verrattuna työnseisaukseen kokonaisuudessaan osallistuneiden työntekijöiden määrään. Työstä poissaolot olivat olleet myös lyhytaikaisia, ja ammattiosaston mahdollisuudet ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin olivat olleet pienet.

Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 tuomittaisiin hyvityssakkoon tästäkin työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 ja Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto ovat olleet kuultavina.

Pääluottamusmies ei ole pyrkinyt estämään työnseisauksen syntymistä tämän tulkintariidan tukemiseksi. Ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen laiminlyönnistä ja osaston luottamusmiehen osallistumisesta työnseisaukseen. Työnseisaus on päättynyt Paperiliiton toimenpitein 15.6.1978. Liiton toimitsija on kuitenkin ollut paikalla erimielisyysasiasta neuvottelemassa jo edellisenä päivänä, mutta mitään selvitystä ei ole esitetty siitä, että hän tällöin olisi pyrkinyt saamaan työntekijät lopettamaan työnseisauksensa ja ammattiosaston täyttämään velvollisuutensa työrauhan ylläpitämisessä. Liitto vastaa tästä laiminlyönnistä.

Neuvoteltaessa jälleen C- ja D-ryhmiin kuuluvien työntekijäin olosuhdelisistä ovat näihin palkkaryhmiin kuuluvat noin 400 päivätyöntekijää 17.11.1978 kello 14 ryhtyneet lakkoon neuvotteluissa tekemiensä palkkavaatimusten tukemiseksi. Lakkoon on osallistunut myös Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:n puheenjohtaja ja osaston asettamia luottamusmiehiä. Lakko on jatkunut 20.11.1978 kello 6 alkaen, ja seuraavana aamuna kello 6 ovat siihen yhtyneet kaikki Kajaanin tehtaitten noin 1200 työntekijää, kaikki ammattiosaston asettamat työosastojen luottamusmiehet näiden mukana. Lakko on sitten päättynyt 23.11.1978 kello 22. Ammattiosasto vastaa näissäkin tapauksissa puheenjohtajansa ja asettamiensa luottamusmiesten sekä jäsenistönsä pääosan osallistumisesta näihin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työnseisauksiin.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, M. Virtanen Hyppönen, Suominen ja Tammenmaa.

Tuomio oli yksimielinen.