Union fined for blocking bus driver entry, violating collective agreement on unionization freedom.

Työntekijäliiton toimitsijat olivat olleet satamassa tarkastamassa autolautalle menevien autonkuljettajien jäsenkirjoja. Toimitsijoiden todettua erään linja-autonkuljettajan järjestäytymättömäksi olivat he estäneet tämän autolautalle pääsyn. Kuljettajan saatua tilalleen järjestäytyneen kuljettajan olivat toimitsijat estäneet ensiksi mainittua kuljettajaa ajamasta jälkimmäisen satamaan ajamaa autoa pois satamasta ja vaatineet kuljettajaksi järjestäytyneen kuljettajan.

Siitä riippumatta, oliko matkan estämisen lopullisena aiheena ollut järjestäytymiskysymys vai ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevien määräysten rikkominen, oli toimitsijoiden toiminta muodostanut työehtosopimuksen asianomaisiin määräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen. Työntekijäliitto, joka vastasi toimitsijoidensa toiminnasta, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 10.5.1977 tehdyssä linjaautohenkilökunnan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Järjestäytymisvapaus

1. Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen

Työnantaja pidättää mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 ja sopijaliittojen 9.5.1972 allekirjoittamia sopimuksia.

28 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n valitsemilla asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaa, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä ennen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hänelle tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa.

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1 Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistysliikkeessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi. Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestä ammatillisiin järjestöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevassa sopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Edellä esitetyillä perusteilla allekirjoittaneet keskusliitot ovat sopineet että ulkopuolisen työvoiman käyttö on sallittua jäljempänä mainituin edellytyksin:

1 §

Keskusliitot tulevat toimimaan siten, että niiden jäsenliitot, joiden toimialalla voi esiintyä ulkopuolista työvoiman käyttöä ottavat työehtosopimuksiinsa tulevien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä seuraavat määräykset.

1. Yritysten on rajoitettava laina- eli komennustyöntekijäin käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Edellisen lisäksi Suomen Työnantajain Keskusliitto ryhtyy joulukuun 31 päivään 1969 mennessä toimenpiteisiin, jotta sen jäsenyritykset menettelisivät seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä vieraan työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin keskusliittojen välillä solmitussa luottamusmiessopimuksessa on mainittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 27 §:ssä tarkoitetussa asianosaisliittojen välisessä sopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liitot toteavat, että osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa osaksi keskusliittojen ulkopuolisen työvoiman käytöstä tekemän sopimuksen 1 §:n 1. kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osaksi yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.

Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskohdan määräyksiä.

Tilapäisten työntekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellaisissa tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylittää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilökunnan käyttömahdollisuudet yrityksen kaikki ajotehtävät, poissaolot ja työntekijäin välttämättömät lepoajat yms. huomioonottaen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta ulkopuolisesta työvoimasta. Samalla kun liitot korostavat, että lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellaisia järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin asemaa, ne tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuhkakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajotehtävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- tai asiakaspalveluvaatimuksia tai muissa senkaltaisissa tilanteissa on yrityksen voitava järjestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäisiä työntekijöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuoden 1979 alussa AKT oli pannut toimeen laajaa julkisuutta saaneen jäsenhankintakampanjan. Tuomiossaan n:o 20/79 työtuomioistuin oli todennut AKT:n kampanjan lainvastaiseksi ja tuominnut sen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työtuomioistuimen tuomion jälkeen oli Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja AKT:lle lähettämässään kirjeessä edellyttänyt, että työntekijäliitto luopuisi työtuomioistuimen lainvastaiseksi toteamasta menettelystä. AKT:n puheenjohtaja olikin ilmoittanut suullisesti ja myöhemmin myös kirjallisesti, että työntekijäliitto jatkaisi järjestäytymiskampanjaansa siinä muodossa, että kampanja ei enää kohdistuisi Autoliikenteen Työnantajaliiton jäseniin. Mainitusta lupauksestaan AKT ei ollut kuitenkaan nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa pitänyt kiinni, koska Pekolan Liikenne Oy oli työnantajaliiton jäsen.

AKT:n toimenpiteet kysymyksessä olevassa tapauksessa olivat kohdistuneet työehtosopimuksen keskeisimpiin määräyksiin ja periaatteisiin loukaten niitä törkeällä tavalla. Erityisen raskauttavana oli pidettävä sitä, että AKT oli ryhtynyt mainitunlaisiin toimiin siitä huolimatta, että työtuomioistuin oli aivan äskettäin todennut sen menettelyn lainvastaiseksi ja että se oli nimenomaisesti vakuuttanut työnantajaliitolle luopuvansa työtuomioistuimen lainvastaiseksi toteamasta menettelystä. Itsestään selvää oli, että Naantalin sataman tapahtumat olivat olleet AKT:n tiedossa ja mitä ilmeisimmin toimitsijat olivat saaneet sieltä ohjeensa. Edellä mainituilla perusteilla Autoliikenteen Työnantajaliitto on pyytänyt Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) on lausunut, että sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä, liittojen välinen tulkintaohje sekä yhteistoimintalain velvoitteet olivat olleet taustana sille, mitä oli tapahtunut Naantalin satamassa 30.8.1979. Erityisesti tilausajoliikenteessä alan työnantajat käyttivät ulkopuolista työvoimaa tarjoamatta ajotehtäviä ensin omalle henkilökunnalleen ja huomioimatta ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä. Tilapäiset, normaalisti muilla aloilla työskentelevät työntekijät ajoivat tilausajoja usein työehtosopimuksen minimiehtoja alittavilla palkoilla.

Linja-autonkuljettajan väärästä ilmoituksesta johtuen Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton toimitsija oli tullut siihen käsitykseen, että kysymyksessä oli alalla tavanomainen ulkopuolisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen ja yhteistoimintalain rikkominen. Suuttumus sopimuksen ja lain rikkomisesta oli aiheuttanut sen, että toimitsija oli toiminut siten kuin kanteessa oli kerrottu. Kyse ei siis ollut ollut järjestäytymiskampanjasta ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton Autoliikenteen Työnantajaliitolle antama ilmoitus piti edelleen paikkansa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on jättänyt työtuomioistuimen harkintaan sen, oliko sen toimitsijoiden käytös Naantalin satamassa ollut työrauhavelvollisuutta rikkovaa.

Autoliikenteen Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton maksamaan Autoliikenteen Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa ja korvaamaan sanotun liiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hyppönen ja Lankinen

Tuomio oli yksimielinen.