Labor court fines union for strike and employer for contract breach while dismissing non-party appeal.

Tehtaan jalosteosaston työntekijöiden toimeenpanemat lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä asianosaisten työehtosopimuksina noudattamien sopimusten vajaamiehitystä ja varamiesten käyttöä koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa ja luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Työnantaja oli menetellyt niin sanotun Nokot-sopimuksen vastaisesti käyttäessään jalostelinjoja vajaalla miehityksellä niissäkin tapauksissa, joissa täyttä miehitystä ei ollut ollut linjoille saatavissa siitä syystä, että jalosteosaston henkilökunnan oli annettu myyntitilanteen taikka tuotanto ja kannattavaisuusvaikeuksien vuoksi vähentyä. Työnantaja oli pitänyt myös Nokot-sopimuksen piiriin kuuluneita varamiehiä pitkähköjä aikoja muussa kuin varamiessopimuksen tarkoittamassa työssä. Työnantajan oli täytynyt käsittää muu kuin poissaolojen vuoksi tapahtunut vajaamiehityksellä käyttäminen ja varamiesten käyttäminen muuhun kuin heidän tehtäväkseen sovittuun työhön asianomaisten työehtosopimuksina noudattamien sopimusten vastaiseksi.

Työnantajaliitto, joka useissa neuvotteluissa oli saanut tiedon työnantajan menettelystä, ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin sen lopettamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, työnantaja työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin sitä oli ajanut yhdistys, joka ei ollut työehtosopimukseen osallinen, samoin kuin siltä osin kuin asiasta ei ollut neuvoteltu.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Paperiliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy Nokia Ab

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 28.2.1979 allekirjoitetussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

10 § Työpalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Mikäli jonkin teollisuuslaitoksen tai työosaston paikalliset olosuhteet ovat muuttuneet siten, että liitteessä mainittu ammattiryhmittely ei vastaa tarkoitustaan tai ko. muutoksista johtuen on syntynyt uusia ammattinimikkeitä, sovitaan uusista ammattiryhmistä ja ammattiryhmien muutoksista paikallisen työnantajan ja Paperiliiton osaston pääluottamusmiehen välillä Paikallisesti sovittu ammatti- ja palkkaryhmittely on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. Ellei paikallisesti päästä sopimukseen ammatti- ja palkkaryhmittelystä menetellään asiassa kuten tämän sopimuksen 30 §:ssä sanotaan.

6. Tehtäessä ryhmäsiirto maksetaan työntekijälle palkkaryhmissä A, B, E, F, I ja K keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 32,80 markan ja muissa työaikamuodoissa 32 markan korotus kausipalkkaan.

7. Työntekijälle, joka toimii ns vuorottajana tai varamiehenä kahta tai useampaa ammattia varten maksetaan parhaimmin palkatun työn mukainen palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1 Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A 1 - K 1 kausipalkka on vähintään 900 mk Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80 (Kts. TESA 1 § 1.)

Muist.1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksessä Oy Nokia Ab:n Puunjalostuksen jalosteosastolla oli voimassa kausipalkkasopimukseen liittyvä paikallinen palkkaussopimus eli niin sanottu NOKOTsopimus. Sopimus sisälsi muun muassa mahdollisuuden käyttää eräitä jalostelinjoja vajaalla miehityksellä. Sopimuksessa ei ollut määritelty, kuinka pitkän aikaa linjaa saatiin tuollaisella miehityksellä käyttää. Käytännössä ajat olivat vaihdelleet muutamasta tunnista joihinkin kuukausiin. Työntekijäpuolen vaatimuksena oli ollut, että käyntiaikaa vajaalla miehityksellä tuli rajata. Vaatimukset olivat vaihdelleet kahdesta kahdeksaan tuntiin. Työntekijäpuoli oli myös vaatinut, että työnantajan tuli palkata lisähenkilökuntaa niin paljon, ettei vajaakäyttötilanteita esiintyisi. Vaatimuksista oli neuvoteltu sekä paikallisesti että myös liittojen välillä työnantajapuolen suostumatta työntekijäpuolen vaatimuksiin, joiden se oli katsonut olleen sopimukseen perustumattomia.

Liittojen edustajien ollessa mukana neuvotteluissa asiaa oli käsitelty 21.5.1979. Neuvotteluissa osapuolet olivat olleet eri mieltä vaatimusten ja sopimusten noudattamisen välillä.

Oy Nokia Ab:n Puunjalostuksen työntekijät, jotka ovat Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 r.y:n jäseniä, olivat 17.5.1979 aloittamillaan lakoilla pyrkineet painostamaan työnantajaa mieleiseensä menettelyyn eikä ammattiosasto ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi sen toimihenkilöiden osallistuessakin niihin. Tämän vuoksi Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa selvästä rikkomisesta.

Varamies Karosen määrääminen lavapakkaajaksi oli ollut sopimuksen vastaista. 15.2.1977 tehdyssä pöytäkirjassa oli todettu varamiesten vakanssit, eikä niiden joukossa ollut lavapakkaajan tehtäviä. 15.2.1979 laaditussa neuvottelupöytäkirjassa oli todettu, että lavapakkaajan tehtävien työnkuvauksesta oli vallinnut erimielisyyttä. Pöytäkirjassa saatettua selvitystyötä ei ollut saatettu loppuun. 4.6.1979 oli varamies Vikman määrätty lavapakkaajan tehtäviin, vaikka hänelle ei ollut annettu koulutusta mainittuihin tehtäviin. Samanaikaisesti oli työhönopastaja, joka oli saanut sanotun koulutuksen, siirretty koneelle, jolta Vikman oli siirretty lavapakkaajan tehtäviin.

30.5.1979 oli luottamusmies Ahtola esittänyt tilanteen rauhoittamista vajaakäytön osalta, kunnes asiasta olisi sovittu. Työnantajan edustaja oli ilmoittanut, ettei hän voinut asiasta sopia, koska osastonjohtaja ei ollut paikalla. Edellä mainitut seikat osoittivat, että työnantaja oli tarpeettomasti pitkittänyt ja vaikeuttanut neuvotteluja ja työrauhan säilyttämisen mahdollisuuksia. Ammattiosasto ja luottamusmiehet olivat tehneet voitavansa työrauhan säilyttämiseksi, lakkojen ennakolta estämiseksi ja niiden pikaiseksi lopettamiseksi. Näin oli menetelty muun muassa 16.5.1979. 31.5.1979 ammattiosaston toimikunta oli kokouksessaan vaatinut jalosteosaston työhuonekuntaa pitämään kokouksen ja palauttamaan työrauhan osastolle. Sanotuilla perusteilla Paperiliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Paperiliitto sekä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 on ollut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut; ja koska Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 r.y:llä, kun se ei ole osallisena kysymyksessä olevassa työehtosopimuksessa ja kun Paperiliitto r.y. on ottanut jutussa vireille pannun vastakanteen ajaakseen, ei ole oikeutta käyttää kantajan puhevaltaa, työtuomioistuin harkitsee työtuomioistuimesta annetun lain 12 §:n nojalla oikeaksi jättää vastakanteen ensinmainitun yhdistyksen osalta tutkimatta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin, hyläten Paperiliitto r.y:n kanteen sen tutkittavaksi otetulta osalta enemmälti, harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 r.y:n maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa sekä Oy Nokia Ab:n ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n maksamaan Paperiliitto r.y:lle hyvityssakkoa yhtiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 700 markkaa ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 500 markkaa. Asian laatuun katsoen ja juttujen näin päättyessä asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Lindholm, Sarkko, Riski, Parkkinen, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.