Labor court dismisses strike claim because union did not breach peace obligation regarding health safety duties.

Kysymys työtekijäliiton työterveyslain toteuttamiseksi toimeenpaneman työtaistelun kohdistumisesta työehtosopimukseen. Kysymys myös lakon jälkeisten toimenpiteiden kohdistumisesta oli ollut siksi epäselvä, ettei työntekijäliitto ollut työtaistelutoimenpiteisiin ryhtyessään rikkonut työrauhavelvollisuuttaan edes tuottamuksellisesti.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y., Suomen Maalarimestariliitto r.y., Lattiapäällysteyhdistys r.y., Putkijohtotyönantajain Liitto r.y. ja Asfalttityönantajain Liitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välisessä 18.2.1979 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 §

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta. (Yleissopimus on sivulla 57).

3 §

Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 §

Työnantaja antaa työsuhteen syntyessä työntekijälle tietoja rakennustyön tapaturmavaaroista ja ohjeita tapaturmien välttämiseksi, mikäli mahdollista työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen läsnäollessa. Ohjeiden antamisessa tulee esiintuoda varsinkin rakennustyön tyypillisimmät tapaturmavaarat. Rakennustyössä täysin kokemattomalle ohjauksen tulee olla seikkaperäisempi kuin muulle työhön tulevalle.

Niinikään työnantajan on annettava uusille työntekijöille opastusta työpaikan neuvottelusuhteissa ja muissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Työkohteen pääluottamusmiehelle on varattava mahdollisuus osallistua tähän tilaisuuteen, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Maalarimestariliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 18.2.1979 tehdyssä maalarinalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § ASIAPUOLTEN VASTUU

1) Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

2) Tämän sopimuksen soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuskirjan liitteeksi 2 on otettu "Maalituotteiden turvallisuusmerkinnät ja suojatoimenpiteet rakennusmaalaustöissä".

Lattiapäällysteyhdistyksen ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 18.2.1979 tehdyssä lattianpäällystysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Yleissopimuksen noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattisyhdistysten Keskusliiton välillä toukokuun 15 päivänä 1946 allekirjoitettua yleissopimusta. (Yleissopimus on sivulla 76).

3 § Asiapuolten vastuu

Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työturvallisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Tapaturmien, ammattitautien ja muiden sairastumisien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin lain edellyttämiin ja tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijän suojelemiseksi. Sopijapuolet nimeävät keskuudestaan yhteisen työturvallisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on antaa ohjeita ja suorittaa valvontaa työturvallisuuskysymyksissä.

2. Lattiapäällysteyhdistyksen ja Rakennustyöläisten Liiton välistä sopimusta työsuojelutyöstä lattianpäällystysalalla noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

3. Työnantajan työsuhteessa olevat työntekijät voivat keskuudestaan valita työturvallisuusasiamiehen, joka edustaa heitä työnantajaan päin ja toimii työnantajan edustajan kanssa yhdysmiehenä 1. kohdassa mainittuun työturvallisuustoimikuntaan.

4. Työturvallisuuskysymyksissä tulee työnantajan antaa opetusta nuorille ja ammatissa aloitteleville, ennen kuin he aloittavat työskentelyn työpaikalla. Opetusta ja ohjausta on annettava ainakin kosankaasu- ja hitsauslaitteiden käytössä sekä tulenarkojen ja kaasuuntuvien liimojen käsittelyssä niin, että tapaturma- ja sairastumisvaara tulee huomioon otetuksi.

5. Työstä kieltäytymisenä ei ole pidettävä kieltäytymistä työstä, jossa tarpeellisiin lain määräämiin varovaisuustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty.

6. Käsien pesua varten on työnantajan huolehdittava, että työntekijällä on iholle vaaratonta tehokasta pesuainetta, vettä ja paperipyyhkeitä käytössään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 § Opastus ym

Työnantaja antaa työsuhteen syntyessä työntekijälle tietoja lattianpäällystysalan työturvallisuusvaaroista ja ohjeita tapaturmien välttämiseksi, mikäli mahdollista turvallisuusasiamiehen läsnäollessa. Niinikään työnantajan on annettava uusille työntekijöille opastusta työpaikan neuvottelusuhteista ja muissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksen pääluottamusmiehelle on varattava mahdollisuus osallistua tähän opastustilaisuuteen, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Terveystarkastukset

Vuoden 1979 aikana tarkastetaan vuonna 1977 terveystarkastuksissa olleet mattomiehet. Tarkastus suoritetaan siten, kuin työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet. Sopimus lattianpäällystysalan työntekijäin terveystarkastuksista on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viimeksi sanottujen liittojen välillä 18.5.1977 tehdyssä sopimuksessa lattianpäällystysalan työntekijäin terveystarkastuksista on seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lattianpäällystysalan v. 1971 työehtosopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan mukaisesti on Lattiapäällysteyhdistys r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n kesken tehty työntekijäin terveystarkastuksiin liittyvistä asioista seuraava sopimus

Edellä sanottu sopimus on 2.5.1977 sovittu lakkaavaksi ja korvattavaksi seuraavan sisältöisellä sopimuksella.

Terveystarkastukset suoritetaan Työterveyslaitoksessa, keskussairaaloissa, aluesairaaloissa taikka yksityislääkärillä, jonka molemmat sopijapuolet hyväksyvät.

Kun työnantaja tilaa työntekijöilleen lääkärintarkastuksen, on hän velvollinen samalla ilmoittamaan, että kysymyksessä on työehtosopimuksella sovittu terveystarkastus, että lääkärit pystyvät jo ennakkoon varautumaan kysymyksillä, joita esitiedot nimenomaan vaativat

Lääkärin suorittamassa kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota polvien ja muiden suurien nivelien tilaan. Mikäli aihetta ilmenee ja työntekijä niin haluaa, suoritetaan polvien röntgenkuvaus.

Varsinaisissa tutkimuksissa kuvataan kaikkien tutkittavien keuhkot edestä ja sivulta.

Otetaan sydänfilmi (tavallinen EKG) kaikilta yli 40 vuotiailta, mikäli asianomainen sitä haluaa. Sydänfilmi voidaan ottaa myös alle 40 vuotiaalta, mikäli lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi.

Laboratoriokokeet sisältävät:

-veren laskeuma

-pieni verenkuva

-Alat

-virtsan valkuainen ja sokeri.

Työntekijöille annetaan ohjeet ennen terveystarkastusta niin, että he osaavat vastata lääkärin tekemiin kysymyksiin.

Terveystarkastus voidaan suorittaa myös työajan ulkopuolella. Työnantaja vastaa tarkastukseen liittyvistä kuluista ja mikäli työntekijöille aiheutuu tarkastusten vuoksi työajan menetystä, korvataan myös se tuntipalkan mukaan. Matka- ja matka-aikakorvaukset suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Putkijohtotyönantajain Liiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 9.2.1979 tehdyssä putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli tässä sopimuksessa jokin sopimusmääräys koskee yksinomaan putkijohtoalaa, tämä erotetaan merkinnällä "putkijohtoala". Mikäli jokin sopimusmääräys koskee yksinomaan putkieristysalaa tämä erotetaan merkinnällä "putkieristysala". Mikäli tällaista merkintää ei ole, sopimusmääräys koskee molempia sopimusaloja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusjärjestösopimukset ja niihin perustuvat sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä 26.3.1971.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Työturvallisuus ja sosiaalitilat

Työturvallisuus

1. Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijän turvallisuuden suojelemiseksi.

2. Milloin työtä suoritetaan ilmeisesti hengenvaarallisissa korkeuksissa tai muilla hengenvaarallisilla työpaikoilla, tulee työnantajan ryhtyä riittävän turvallisiin varmuustoimenpiteisiin tapaturman välttämiseksi. Tällöin tikkaiden ja telineiden sekä niiden osien tulee olla niin rakennettuja, että ne tarjoavat turvaavan varmuuden ja on asentaja velvollinen, jos syytä muistutukseen esiintyy, ennen työn alkamista tästä ilmoittamaan työnantajalle, jonka tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työskentely asuinhuoneissa tai vastaavalla korkeudella muissa olosuhteissa ei ole katsottava hengenvaaralliseksi.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jossa tarpeellisia varmuuslaitteita ei ole voitu tehdä, ei ole pidettävä työsopimuksen vastaisena työstäkieltäytymisenä.

3. Työturvallisuuskysymyksissä tulee nuorille ja ammatissa aloitteleville työntekijöille antaa opetusta ja ohjausta ennenkuin he aloittavat työskentelynsä työpaikoilla.

Putkieristysala

4. Työnantaja huolehtii siitä, että työturvallisuuslain 44 §:n mukaiset lääkärintarkastukset suoritetaan.

5. Työehtosopimuksen osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että Työturvallisuuslain edellyttämät työntekijäin lääkärintarkastukset on pyrittävä järjestämään varsinaisen työajan ulkopuolella.

6. Työhön otettaessa työntekijän on esitettävä todistus viimeksi suoritetusta määräaikaistarkastuksesta.

7. Työturvallisuuslain 44 §:n tarkoittamat määräaikaistarkastukset suoritetaan valtioneuvoston antaman päätöksen mukaisina joko Työterveyslaitoksella tai työnantajan konttoria tai käynnissä olevaa työmaata lähinnä olevassa keskussairaalassa.

Eristäjien, jotka eivät ole työsuhteessa Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksiin, määräaikaistarkastuksen suorittamisesta huolehtii paikallinen ammattientarkastaja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n antamien ohjeiden mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos työnantaja ottaa palvelukseensa määräaikaistarkastuksen jälkeen työntekijöitä, joiden määräaikaistarkastus on suorittamatta, suoritetaan tarkastus Helsingin talousalueella Työterveyslaitoksella ja tämän talousalueen ulkopuolella lähimmässä keskussairaalassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Työrauhavelvoite

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viimeksi sanotun sopimuksen osana noudatettavassa keskusliittojen välillä tehdyssä sopimuksessa työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä on seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Allekirjoittaneet keskusjärjestöt hyväksyvät tämän sopimuksen liitteenä olevat työpaikkaterveydenhuollon suuntaviivat ja sitoutuvat niiden mukaisesti yhteistoimin kehittämään työpaikkaterveydenhuoltoa Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritysten työpaikoilla.

2 §

Tämän sopimuksen mukaisen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen johtaminen kuuluu Työsuojelun keskustoimikunnalle. Osapuolet pitävät tarpeellisena että keskustoimikunnan työssä otetaan huomioon tämän tehtävän edellyttämän erityisasiantuntemuksen tarve.

3 §

Työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen tulee tapahtua sellaisten toimeenpano-ohjelmien mukaisesti, joista Työsuojelun keskustoimikunta päättää allekirjoittaneiden keskusjärjestöjen tämän sopimuksen liitteessä hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

4 §

Yhteistyössä Työsuojelun keskustoimikunnan kanssa tulee keskusjärjestöjen jäsenliittojen toimia työpaikkaterveydenhuollon kehittämiseksi. Sellaisilla työaloilla joilla työpaikkaterveydenhuollon järjestäminen edellyttää alakohtaisten erityisongelmien ratkaisemista, tulee asianomaisten liittojen tätä varten olla yhteistyössä turvallisuustyön työalatoimikunnissa tai järjestää yhteistoimintansa muulla tarkoituksenmukaisena pitämällään tavalla.

5 §

Työpaikkaterveydenhuollon perustamisen ja harjoittamisen työpaikoilla tulee tapahtua yhteistyössä työnantajan sekä toimihenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Yhteistoiminnan tulee tapahtua työpaikan turvallisuustoimikunnassa tai muulla osapuolten välillä paikallisesti sovittavalla tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asfalttityönantajain Liiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 18.2.1979 tehdyssä asfalttialan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Vastuu sopimuksesta

Allekirjoittaneet sopijapuolet eivät vastaa sellaisista rikkomuksista tätä sopimusta vastaan, jolta ne järjestöinä eivät ole aiheuttaneet, mutta ovat kuitenkin velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimusta vastaan.

20 § Yleissopimuksen soveltaminen

Tämän työehtosopimuksen ohella ja sen soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä voimassaolevaa yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työterveysolojen kehittäminen

Allekirjoittaneet sopimusosapuolet seuraavat Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken toukokuun 2 päivänä 1977 rakennusalan työterveysolojen kehittämisestä tekemässä sopimuksessa sovitun työryhmän työtä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Myös tämän sopimuksen osana noudatetaan sopimusta työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä, joka on jäljennetty edelle.

Kaikkien edellä tarkoitettujen työehtosopimusten osana noudatettavassa keskusliittojen kesken tehdyssä yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnseisauksilla ei ollut millään tavoin pyritty rajoittamaan työnantajille työehtosopimuksella suotua työnjohto-oikeutta. Kantajan käsitys perustui siihen, että yleissopimus antaisi työnantajalle oikeuden ratkaista ja päättää, mitä lainsäädännön, työsääntöjen, työsopimusten tai muun työoikeudellisen säännöstyslähteen, paitsi työehtosopimusta, normia työnantaja noudattaisi tai olisi noudattamatta. Kantajan kanta veisi absoluuttiseen työrauhavelvollisuuteen. Vastoin kantajien väitettä työterveyshuoltolain edellyttämät toimenpiteet olivat käytännössä vielä paljolti toteuttamatta. Se, että työnantaja oli mahdollisesi tehnyt sopimuksen palvelujen hankkimisesta, ei vielä merkinnyt sitä, että työnantajan väittämin tavoin valtaprosentti työntekijöistä olisi tullut konkreettisesti työterveyshuoltolaissa tarkoitettujen toimenpiteiden piiriin.

Kantajaliitot ovat vielä huomauttaneet, etteivät ne luetellessaan Rakennustyöläisten Liiton vastineen johdosta useita eri työehtosopimuskohtia, joihin työtaistelutoimenpiteet olisivat kohdistuneet, ole pyrkineet kanteen laajentamiseen, vaan vain osoittamaan, miten työehtosopimusmääräykset ja lain säännökset kietoutuivat toisiinsa. Rakennustyöläisten Liittoon kohdistuneet vaatimukset perustettiin edelleenkin haastehakemuksessa mainittuihin seikkoihin.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen osana noudatetaan STK:n, SAK:n ja STTK:n välistä sopimusta työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä. Siitä riippumatta, onko työsuojelun keskustoimikunta päättänyt putkijohto- ja putkieristysalaa varten sopimuksen 3 §:ssä tarkoitetusta toimeenpano-ohjelmasta, on työtaistelulla putkijohto- ja putkieristysalalla työtuomioistuimen mielestä pyritty puuttumaan sopimuksen 5 §:n yhteistyömääräyksiin, joihin työtaistelu siis on tällä alalla - myös sikäli kuin sillä on pyritty hankimaan työterveyshuoltolain 3 §:ssä tarkoitettuja vapaaehtoisia lisäetuja - kohdistunut.

Lattianpäällystysalalla on voimassa erillinen työehtosopimus alan työntekijäin terveystarkastuksista. Jutussa kertynyt aineisto ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että työtaistelulla olisi pyritty puuttumaan tämän sopimuksen käsittämiin kysymyksiin.

Edellä on käsitelty 29.-30.10.1979 ollutta lakkoa ja sitä edeltänyttä lakon uhkaa. Jutussa on kysymys myös lakon jälkeiseen aikaan kohdistuvista vaatimuksista. Vaarallisista töistä voidaan tietyissä puitteissa kieltäytyä. Sikäli kuin kieltäytymisen tarkoituksena ei kuitenkaan ole vain kysymyksessä olevan vaaran välttäminen, vaan työnantajan painostaminen jossakin asiassa, voi kieltäytyminen muodostua työtaistelutoimenpiteeksi. Lakon jälkeisiä toimenpiteitä koskenut ilmoitus ja tosiasiassa esiintyneet toimenpiteet osoittavat työtuomioistuimen mielestä, että myös lakon jälkeisillä toimenpiteillä on pyritty samoihin tarkoituksiin kuin lakolla ja sen uhkalla. Nekin ovat siis samalta osin kuin lakko ja sen uhka kohdistuneet aikaisemmin mainittuihin työehtosopimusmääräyksiin.

Työtuomioistuin katsoo kuitenkin, että kysymys siitä, ovatko Rakennustyöläisten Liiton työtaistelutoimenpiteet kohdistuneet kanteessa tarkoitettuihin työehtosopimusmääräyksiin, on ollut siksi epäselvä, ettei Rakennustyöläisten Liitto ole kanteen käsittämiin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtyessään rikkonut työrauhavelvollisuuttaan edes tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, M. Virtanen.

Eri mieltä olevan jäsen Kenraalin lausunto, johon jäsen P. Virtanen yhtyi: Hyppönen, P. Virtanen ja Kenraali.

Poiketen työtuomioistuimen enemmistön käsityksestä katson jutun käsittelyssä tulleen selvitetyksi, ettei työterveyshuoltolaissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisesta sisälly määräyksiä asianomaisiin työehtosopimuksiin. Nyt puheena olevan työtaistelutoimenpiteen, jolla on pyritty vastaajaliiton ilmoituksen mukaan painostamaan työnantajapuolta toteuttamaan nimenomaan sanotussa laissa tarkoitettuja velvoitteitaan, ei voida näin ollen katsoa kohdistuneen asianomaisiin työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan tai niiden yksityisiin määräyksiin.

Edellä todetun lisäksi katson selvitetyksi, että Rakennustyöläisten Liiton toimeenpanema työnseisaus kohdistui yksinomaan sellaisten työterveydenhuollon lakisääteisten velvoitteiden toteuttamisen jouduttamiseen, jotka ko. lain mukaan kuuluivat kiireellisten toimenpiteiden ryhmään. Rakennustyöläisten Liitto on jutun käsittelyn yhteydessä täsmentänyt vaatimuksensa yllä olevan mukaisesti, joten työnseisausta edeltävänä tai itse seisauksen aikana ammattiosastojen käsittelyssä tai lehdistökirjoittelussa ilmenneet erilaiset kannanotot ja vaatimukset eivät sisältyneet työnseisauksella joudutettaviksi tarkoitettujen vaatimusten joukkoon.

Putkijohto- ja putkieristysalan osalta totean erikseen, ettei SAK:n ja STK:n välillä solmittu sopimus työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä ole luonteeltaan sellainen velvoittavia määräyksiä sisältävä, että sen sellaisenaan voitaisiin katsoa kuuluvan työrauhavelvoitteen piiriin.

Näillä perusteilla katson, ettei Rakennustyöläisten Liitto ole kanteen käsittämiin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtyessään rikkonut työrauhavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto kuitenkin kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.