Court dismisses claim that coastal guard exercise was not a training exercise requiring special pay.

Kysymys siitä, oliko merivoimien kertausharjoitus Suomenlahden merivartioston kahden vartiolaivan miehistön osalta sellainen harjoitus, johon virkaehtosopimuksen harjoituspäivärahaa koskevat määräykset eivät soveltuneet, vaan josta oli suoritettava normaalit työaikakorvaukset ja toimiraha.

Asianosaiset: Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Valtiovarainministeriön ja toisaalta Akava r.y:n, TVK:n virkamiesjärjestöt TVKV r.y:n ja Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n kesken 6.3.1977 voimaan tulleessa virkaehtosopimuksessa rajavartiolaitoksen virkamiesten työajasta on muun ohella seuraavat määräykset:

3 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on kolmen viikon työjaksossa keskimäärin 120 tuntia. Jos työnjärjestelyn takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi on tarpeellista, voidaan työvuorotaulukot laatia siten, että työaika voi olla enintään 126 tuntia työjaksossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

1. Ylityö on se työ, jota tehdään sopimuksen 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi.

2. Ylityöstä suoritetaan ylityökorvaus siten, että työjakson 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu tuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Harjoituspäiväraha

1. Harjoituspäivärahaan oikeuttavalla harjoituksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa asianomaisen viranomaisen ennalta määräämiä, koulutussuunnitelman mukaisia, maasto-olosuhteissa tapahtuvia sotilaallisia harjoituksia, jotka on tarkoitettu kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

2. Harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle maksetaan 70 prosenttia matkustussäännön mukaisesta muusta päivärahasta korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa.

Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä, itsenäisyyspäivältä ja vapunpäivältä maksetaan harjoituspäiväraha kaksinkertaisena.

3. Siltä kalenterivuorokaudelta, jolta maksetaan harjoituspäivärahaa ei makseta matkustussäännön mukaista muuta päivärahaa, toimirahaa, eikä kotipäivystyskorvausta. Harjoituspäivärahaan oikeuttavalta vuorokaudelta merkitään työaikakirjanpidossa työajaksi 8 tuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Harjoituspäivärahaa maksetaan jokaiselta kalenterivuorokaudelta jonka aikana palvelus harjoituksessa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia.

6 § Työaikojen laskenta

1. Työajaksi luetaan

a) viikko- tai päiväpalvelusohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajoilla, edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus poistua palvelustehtävästään;

b) kaikki se työaika, minkä virkamies on esimiehen käskyn perusteella ollut työssä vaikka se poikkeaisikin a) kohdan määräyksistä, mikäli ko. työajan laskemisesta ei ole erikseen määrätty.

2. Partioinnin, laivapalveluksen ja päivystyksen työajan laskennasta annetaan ohjeita tähän sopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa.

7 § Erinäiset työaikakorvaukset

1. Sunnuntaityöstä sekä ilta- ja yötyöstä ja niistä suoritettavista korvauksista on raja- ja merivartioasemia sekä aluksia lukuunottamatta voimassa mitä niistä on erikseen sovittu tai määrätty.

2. Sunnuntaityökorvaukseen sekä ilta- ja yötyölisiin laskettava aika määritetään siten kuin edellä 6 §:ssä on työajan laskemisesta sovittu.

3. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00-18.00 välisenä aikana tehdystä työstä suoritetaan korvausta 25 % asianomaisen virkamiehen yksinkertaisesta tuntipalkasta. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä suoritetaan kello 00.00-18.00 väliseltä ajalta aattopäivänlisää 100 % asianomaisen virkamiehen yksinkertaisesta tuntipalkasta.

4. Rajavartioasemilla, merivartioasemilla ja aluksilla korvataan edellä 1 ja 3 kohdissa tarkoitetut lisät, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat ja toiminta vaikeissa olosuhteissa toimirahalla siten kuin siitä tähän sopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa on sovittu.

5. Aluksilla maksettavasta yörahasta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu tai määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeessa, joka on lähetetty tiedoksi rajavartiolaitoksen esikunnan kirjeellä 23.5.1977, on muun muassa seuraavat ohjeet:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8. Harjoituspäiväraha

Harjoituspäivärahan saamisen edellytykset ja muut määräykset on mainittu sopimuksen 6 §: ssä.

Asianomaisen viranomaisen ennalta määräämä tarkoittaa, että rajavartiolaitoksen ja vartioston esikunta sekä koulu on määrännyt harjoituksen toimeenpanon.

Maasto-olosuhteilla tarkoitetaan, että harjoitus tapahtuu kasarmialueen (ja kasarmin tai vastaavan) ulkopuolella luonnossa, leirialueella taikka muussa käytössä olevassa rakennuksessa kuten seurojentalossa, kansakoulussa yms.

Harjoitus on tarkoitettu suunnitelman mukaan kestämään yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia. (Jos olosuhteiden pakosta harjoitus jää alle 24 tunnin kestettyään vähintään 8 tuntia, suoritetaan harjoituspäiväraha.)

9. Toimiraha

1. Iltatyö-, yötyö- ja aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityökorvaus, raja- ja merivartiopalvelukseen kuuluvat virkamatkat sekä toiminta vaikeissa olosuhteissa korvataan rajaja merivartioasemilla sekä aluksilla toimirahalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohjetta on tarkennettu ja oikaistu rajavartiolaitoksen esikunnan kirjeellä 16.6.1977 tiedoksi lähetetyillä ohjeilla muun muassa seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. sivun 9 alakohta 3 Harjoituspäiväraha muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Harjoituspäivärahan saamisen edellytykset ja muut määräykset on mainittu sopimuksen 6 §:ssä.

a) Virkaehtosopimuksen tarkoittama asianomainen viranomainen on: rajavartiolaitoksen esikunta tai vartioston esikunta taikka koulu.

b) Sopimuksessa tarkoitettu koulutussuunnitelma on: vartioston tai koulun 6-viikkoiskoulutussuunnitelma, jossa tässä tarkoitetun harjoituksen tulee ainakin esiintyä.

c) Maasto-olosuhteet: kasarmin tai koulun kasarmialueen ulkopuolella tapahtuva harjoitus.

d) Yhdenjaksoisuus: sotilaallisen harjoituksen tulee jatkua yhdenjaksoisesti vähintään 24 tuntia.

Ohjeita koulutussuunnitelman sisällöstä:

Samassa 6-viikkoiskoulutussuunnitelmassa, joka toimitetaan RVLE:lle tiedoksi RVLE:n kirj. n:o 924/II/Dbc II - 17.2.1975 nojalla tulee esittää kaikkien koulutustilaisuuksien osalta kustannusvaikutus niin, että kunkin suunnitelmassa suunnitellun tilaisuuden osalta käy ilmi, kuinka monta harjoituspäivärahapäivää mikin koulutus aiheuttaa ja kuinka monta työtuntia on suunniteltu kuluvan harjoitukseen, joka ei täytä puheena olevassa virkaehtosopimuksen kohdassa sovittuja ehtoja, samoin kuin paljonko tässä tapauksessa aiheutuu matkustussäännön mukaisia kuluja. Toimirahalla korvattavan koulutuksen osalta maininta tästä on riittävä yhdessä työtuntisuunnitelman kanssa.

Tässä tarkoitetut sotilaalliset harjoitukset tulisi suunnitella alkavaksi aamulla taikka aamupäivällä, jottei harjoituspäivärahamääräyksen 5 §:n 3 kohdan kanssa jouduttaisi soveltamaan sopimuksen muita, osin tämän kanssa ristiriitaisia säännöksiä. Siltä varalta että harjoituspäivärahaan oikeutetulla joudutaan harjoituksen alkamis- taikka päättymispäivänä teettämään myös harjoitukseen kuulumatonta työtä, on hän oikeutettu lukemaan hyväkseen harjoituksesta merkittävien 8 tunnin lisäksi nämäkin tunnit.

Sotilaalliseen harjoitukseen katsotaan kuuluvan myös harjoituksen välittömään valmisteluun ja purkamiseen kuuluvat työt. Koulutussuunnitelmissa olisi pyrittävä suunnittelemaan nämäkin etukäteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mitä maasto-olosuhteisiin tuli, niin merellä tai ilmassa tapahtuvan palveluksen osalta maasto-olosuhteet eivät erottuneet jokapäiväisistä oloista yhtä selvästi kuin maalla tapahtuvassa palveluksessa. Yleisenä sääntönä voitiin pitää, että palvelus aluksella, silloin kun alus ei ollut kotisatamassa ankkuroituna ja varsinkin kun se oli ajossa, tapahtui maasto-olosuhteissa. Toiminta oli nyt tapahtunut maasto-olosuhteissa.

Virkaehtosopimuksen 5 §:ssä tarkoitetun sotilaallisen harjoituksen edellytyksenä ei ollut, että työskentely harjoituksen aikana poikkeaisi normaaleista tehtävistä. Selvää kuitenkin oli, että tällaisella harjoituksella oli koulutuksellinen merkitys myös siihen osallistuvien virkamiesten osalta ja että heidän työtehtävänsä poikkesivat harjoituksen aikana normaalista. Varsin olennaisena osana näissä tehtävissä oli kiistatta reserviläisten kouluttaminen. Sotilaallisen harjoituksen luonne nyt oli ollut ilmeinen.

Sanotuilla perusteilla valtiovarainministeriö on vaatinut JTA:n kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa asianosaisten olevan eri mieltä useista asiaan vaikuttavista seikoista.

Toiseksi on kantajapuolelta vedottu siihen, ettei harjoitus ole esiintynyt Suomenlahden merivartioston 6-viikkoiskoulutussuunnitelmassa, niin kuin olisi pitänyt soveltamisohjeiden mukaan. Harjoituksesta on kuitenkin määrätty rajavartiolaitoksen esikunnan käskyssä hyvissä ajoin, ja käskyssä on todettu harjoituksen kuuluvan harjoituspäivärahan piiriin. Suomenlahden merivartioston esikunta on saattanut tehdä virheen jättäessään harjoituksen sisällyttämättä 6-viikkoiskoulutusohjelmaansa mutta työtuomioistuin ei pidä rajavartiolaitoksen esikunnan yksipuolisesti antamaa soveltamisohjetta ainakaan tältä osin sellaisena, että mainittu laiminlyönti estäisi harjoituksen lukemisen harjoituspäivärahan piiriin.

Kolmanneksi on kantajapuolelta katsottu, ettei harjoitus ole tapahtunut maasto-olosuhteissa, vaan aluksilla, jotka muutenkin ovat miehistönsä normaaleja työskentelypaikkoja. Sotilaallinen toiminta laivastossa ja myös merivartiostoissa tapahtuu kuitenkin juuri aluksilla, jotka sitä paitsi oli erityisesti varustettu juuri tämän luontoista toimintaa silmällä pitäen. Työtuomioistuin katsoo harjoitusten myös merivartioalusten osalta tapahtuneen maasto-olosuhteissa.

Neljänneksi on kantajapuolelta nojauduttu siihen, ettei harjoituksilla ole pyritty kouluttamaan vartiolaivojen omaa miehistöä, jonka jäsenistä kanteessa on kysymys, vaan kertausharjoituksiin kutsuttuja reserviläisiä. Alusten miehistön tehtävänä on kuitenkin ollut reserviläisten toiminnan valvominen ja heidän opastamisensa alusten ja niiden laitteiden käytössä. Aikaisemman käytäntönsäkin nojalla työtuomioistuin pitää selvänä, että harjoituspäivärahasäännöstön soveltamiseksi riittää tältä osin, että harjoituksissa koulutetaan asevelvollista henkilöstöä, kantahenkilöstö voi kuulua harjoituspäivärahan piiriin osallistuessaan sellaisiinkin harjoituksiin, joilla ei ole tämän henkilöstön kouluttamisen kannalta merkitystä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei vartiolaivojen Kuovin ja Koskelon miehistölle kuulu kysymyksessä olevalta ajalta työaikakorvauksia eikä toimirahaa, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen. Sarkko, Riski, Pyrhönen, Ahtola, Hyppönen, Lankinen ja Tuokko.

Tuomio oli yksimielinen.