Labor court dismisses union strike claims against employer regarding lawful economic layoffs under collective agreement.

Painostaakseen työnantajaa peruuttamaan ATK-suunnittelijan ilmoitetun lomautuksen oli 26 paikallisen toimihenkilöyhdistyksen jäsentä ollut lakossa, joka oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksena noudatettavaan irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaan sopimukseen ja työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Toimihenkilöyhdistys vastasi kahden johtokuntansa jäsenen osallistumisesta lakkoon. Toimihenkilöliitto vastasi siitä, että luottamusmies oli laiminlyönyt työrauhan turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Työnantajalla oli ollut peruste taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia lomauttamisella vähentää ATK-osaston henkilökuntaa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että työnantaja olisi menetellyt irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevien määräysten vastaisesti ATK- suunnittelijan lomauttaessaan.

Toimihenkilöyhdistys tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toimihenkilöliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Vastakanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin asiasta ei ollut neuvoteltu.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Oy Wärtsilä Ab

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välillä ajalla 22.3.197728.2.1979 voimassa olleessa, yleissopimukseksi kutsutussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §. Työsuhde

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Neuvottelu järjestys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Jolleivät edellä 2 momentissa mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi asiapuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut asiat voivat asianomaiset liitot, oltuaan asiasta yksimieliset, siirtää keskusliittojen välillä neuvoteltavaksi.

7. Niin kauan kuin edellä 3 momentissa mainitusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

35 §. Sopimuksen sitovuus

1. Tämä sopimus sitoo

a) allekirjoittaneita järjestöjä;

b) niitä työnantaja- ja toimihenkilöliittoja, jotka ovat siihen molempien sopijapuolten suostumuksella kirjallisesti yhtyneet sekä

c) niitä työnantajia toimihenkilöitä ja näiden yhdistyksiä, jotka kuuluvat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat kuuluneet edellä tarkoitettuihin liittoihin.

2. Sen jälkeen kun sopimus on tullut liittoja sitovaksi, ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko sopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisia sitovassa samojen järjestöjen välillä 12.6.1978 solmitussa ja 22.6.1978 voimaan tulleessa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista samoin kuin sellaisia toimihenkilöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo toim henkilön työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan toimihenkilön vahingon.

Pöytäkirjamerkintä 3

Vaatimuksen esittäminen lomauttamisen tai irtisanomisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon toimihenkilön ansion menetys, työsuhteen kestoaika, toimihenkilön ikä, toimihenkilön mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, toimihenkilön itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää toimihenkilölle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Lomautus

Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Niillä edellytyksillä joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen hän voi työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen sijasta tämän pykälän 5. kappaleessa tarkoitettuja ilmoitusaikoja noudattaen määrätä toimihenkilön lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan toimihenkilö lomauttaa työsopimuslain 37 §:n 2 momentin 4. kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomautusoikeutta laajentaa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä toimihenkilöä ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 31 §:ssä.

Lomautuksen ennakkoilmoitus

Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvasta työn vähentymisestä tapahtuvan lomautuksen välttämättömyyden tultua työnantajan tietoon on työnantajan annettava lomautuksesta välittömästi, ja mikäli mahdollista viimeistään kolme kuukautta ennen lomautuksen alkamista ennakkoilmoitus yleissopimuksen tarkoittamalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen toimihenkilöön myös työvoimaviranomaiselle. Ennakkoilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, arvioitu alkamisaika ja kesto sekä lomautettavien toimihenkilöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvasta työn vähentymisestä tapahtuvasta lomautuksesta noudattaen seuraavia lomautusilmoitusaikoja:

-jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta, lomautusilmoitusaika on 1 kuukausi

- jos työsuhde on jatkunut 5 vuotta tai sitä kauemmin, lomautusilmoitusaika on 2 kuukautta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ilmoitus lomautuksesta annetaan toimihenkilöille henkilökohtaisesti ellei työnantajan ja yleissopimuksen tarkoittaman toimihenkilöiden luottamusmiehen kesken toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on annettava tiedoksi edellä tarkoitetulle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen toimihenkilöön myös työvoimaviranomaiselle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä lonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ja erikoistehtäviin tarvittavia toimihenkilöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja toimihenkilön huoltovelvollisuuden määrään.

11 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja toimihenkilöliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan edustajat olivat tällöin vaatineet välittömästi luottamusmiestä ja muita teollisuustoimihenkilöiden edustajia ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ei työnantaja ollut kuitenkaan voinut havaita, vaan paikallisen teollisuustoimihenkilöiden yhdistyksen edustajat olivat selvästi asettuneet tukemaan vaatimuksia ja antaneet tukensa toimeenpannuille laittomille työnseisauksille. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton asiamies oli ollut 2.1.1979 yhteydessä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton järjestösihteeriin ja vaatinut liitolta toimenpiteitä asiassa. Näistä ei Suomen Työnantajain Keskusliitolla ollut tietoa.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan ATK-osaston toimihenkilöistä 26 henkilöä oli ollut poissa työstä 2. ja 3.1.1979 Työstä olivat tällöin olleet pois myös kanteessa tarkoitetut Wärtsilän Helsingin telakan Teollisuustoimihenkilöiden johtokunnan kaksi jäsentä. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto oli saanut tiedon työriidasta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton asiamieheltä 2.1.1979 työriidan jo alettua.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on kuitenkin huomauttanut jäsenyhdistyksensä Wärtsilän Helsingin telakan Teollisuustoimihenkilöt r.y:n oikeudellisesta asemasta, että Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton organisaation mukaan liiton perusyksikköinä olivat rekisteröidyt alayhdistykset, jotka olivat sidottuja liiton tekemiin työehtosopimuksiin. Näiden osalta oli kuitenkin erityisesti huomattava, että yhdistysten mallisääntöjen 2 §:n mukaan yhdistyksillä oli työehtosopimusasioissa ainoastaan yleisluontoinen velvollisuus valvoa toimihenkilöiden palkka- ym. ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. Käytännössä yhdistysten tehtävänä oli kerätä työehtosopimustavoitteita uusia työehtosopimuksia varten. Työehtosopimusten ja työlakien noudattamisen valvonta ei kuulunut yhdistysten tehtäviin. Yhdistysten tehtävät olivat näin ollen lähinnä hallinnollisia, järjestöpoliittisia ja koulutuksellisia.

Edellä sanottujen sääntöjensä mukaan Wärtsilän Helsingin telakan Teollisuustoimihenkilöt r.y. ei ollut lainkaan vastuussa työriidasta kanteen hyväksymistä edellyttävällä tavalla, minkä ohessa ammattiosasto oli heti työriidasta tiedon saatuaan velvoittanut luottamusmiehen toimimaan tuloksekkaaksi osoittautuneella tavalla työrauhan palauttamiseksi. Yhdistys ei ollut myöskään millään tavoin vaikuttanut työriidan syntymiseen tai sen jatkumiseen.

Näillä syillä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä. Muun varalta Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrää olennaisesti pienentävänä tekijänä pyytänyt otettavaksi huomioon työnantajan oman edellä ilmi tulleen työehtosopimuksen vastaisen menettelyn.

Missään tapauksessa lomautus ei olisi saanut kohdistua Uusimäkeen, jonka työsuhde oli pitkäaikaisimpia osastolla. Työnantaja ja työnantajaliitto olivat kuitenkin kieltäytyneet peruuttamasta lomautusta tai etsimästä muita muun muassa edellä esitettyjä lomautuksen korvaavia vaihtoehtoja, joita niille oli tarjottu. Edes lomautuksen siirtämiseen siksi, kunnes asia olisi saatu osapuolten välillä selvitetyksi, vastapuolet eivät olleet suostuneet. Paikallisesti asiasta oli neuvoteltu muun muassa 20.9., 5.10., 20.10. ja 23.11.1978. Liittojen väliset neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina 11.12.1978. Neuvotteluissa työnantaja ei ollut edes yrittänyt esittää näyttöä lomautusperusteesta.

Näillä perusteilla Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyytänyt vahvistettavaksi, että Oy Wärtsilä Ab:llä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:ssä edellytettyä erityisen painavaa syytä lomauttaa Heikki Uusimäkeä ja että Oy Wärtsilä Ab oli siten menetellyt tietensä vastoin sanottua työehtosopimusmääräystä lomauttaessaan Uusimäen 25.8.1978 päivätyllä ilmoituksellaan. Tämän ohessa Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut, että Oy Wärtsilä Ab velvoitettaisiin suorittamaan Uusimäelle irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n tarkoittamana vahingonkorvauksena kuuden Uusimäen lomauttamista edeltäneen kalenterikuukauden palkkaa vastaava korvaus eli maksamaan hänelle 21 000 markkaa. Vielä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on vaatinut, että Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto tuomittaisiin valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wärtsilä Ab ovat kanteeseen vastatessaan huomauttaneet, että kantajan väitteet lomautusperusteen puuttumisesta olivat virheelliset. Lomautukselle oli ollut selvät taloudelliset ja tuotannolliset syyt, jotka oli mainittu asiasta käydyissä erimielisyysneuvotteluissa. Tällöin oli todettu muun muassa, että tilauskannan alenemisen vuoksi oli telakan toiminta-aste mitattuna palveluksessa olevien työntekijöiden määrällä alentunut vuoden 1970 alusta 27 prosentilla. Vuoden 1979 aikana aleneminen oli ollut noin 20 prosenttia. Vuoden 1979 joulukuun alusta alkaen ei täystyöllisyyttä pystyttäisi turvaamaan nykyisellekään työntekijämäärälle. Koko telakan toiminta-asteen aletessa aleni myös hallinnollisten toimintojen toiminta-aste, mikä puolestaan johti tehtävien uudelleenorganisointiin. Tämä näkyi myös ATK-suunnittelussa, jossa osaston töiden määrä oli alentunut, minkä vuoksi sen henkilöstömäärää oli myös vähennettävä.

Lomautusilmoituksessa oli mainittu lomautuksen olevan voimassa toistaiseksi. Tämän tarkemmin ei asiaa ollut voitu määrittää. Erään operaattorin jäätyä äitiyslomalle oli Uusimäelle kuitenkin pystytty tarjoamaan työtä 14.2.1979-30.11.1979 väliseksi ajaksi.

Telakan toiminta-asteen aleneminen vaikutti myös hallinnollisten toimintojen toiminta-asteeseen ja nämä toiminnat oli sopeutettava vastaamaan olosuhteita. Telakan johto oli tämän vuoksi joutunut määrittämään hallinnollisten toimintojen toiminta-asteen sen mukaan, että se vastaisi telakan toimintaastetta ja auttoi kilpailukyvyn paranemista. Myymällä palveluksia muille Wärtsilän yksiköille oli ATK-suunnittelu kyennyt osittain tasaamaan telakan toiminta-asteen vaihteluita omassa toiminnassaan. Asetetut kustannus- ja toimintaastetavoitteet sitoivat ATK-kustannukset suoraan telakan toimintaasteeseen ja sitä tietä kilpailukykyyn. Telakan toimihenkilömäärä oli vuoden 1978 aikana alentunut 68 henkilöllä, mutta ATK-osaston toimihenkilömäärä oli pysynyt ennallaan.

Määriteltäessä vuoden 1978 toimihenkilöiden vähennystarvetta oli otettu huomioon saman vuoden joulukuussa Neuvostoliitosta saatu kahden jäänmurtajan tilaus samaten kuin mahdollisesti tulossa olevan norjalaisen risteilijän pidennys. Ilman näitä tilauksia olisi telakka pystynyt työllistämään vuoden 1979 loppupuolella ainoastaan noin 900 työntekijää ja tätä vastaavan toimihenkilömäärän.

Telakkateollisuuden heikko työllisyystilanne oli yleisesti tunnettu ja erityisesti Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan heikosta tilauskannasta johtuvat taloudelliset vaikeudet ja heikot työllisyysnäkymät olivat usein olleet julkisuudessa esillä. Heikko tilauskanta puolestaan oli johtunut suurelta osin yrityksen tuotteiden heikosta hintakilpailukyvystä. Hintakilpailukykyyn vaikutti suuressa määrin välillisten kustannusten, joista hallintokustannukset olivat osa, suhteellinen osuus. Ei ollut ajateltavissa tilannetta, että yrityksen ATK-toiminnat säilyisivät muuttumattomina riippumatta siitä, minkälaisia muutoksia yrityksen muussa toiminnassa tapahtui.

Näillä syillä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wärtsilä Ab ovat katsoneet kanteen kaikilta osiltaan perusteettomaksi, minkä vuoksi ne ovat pyytäneet sen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Wärtsilän Helsingin telakan Teollisuustoimihenkilöt r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin katsoo, ettei Heikki Uusimäen lomautuksen aikana tapahtunutta ulkopuolisen työvoiman käyttämistä sanotuin tavoin uuden tietokoneen kaupan yhteydessä saatuna kaupallisena etuna, vaikka se onkin osaltaan vähentänyt ATKosaston palveluksessa olleen henkilökunnan sellaistakin työtä, jossa Uusimäellä on ollut työkokemusta, voida jutussa erikoisasiantuntemuksen tarpeesta esitetty selvitys huomioon ottaen pitää Uusimäen lomautuksenkaan aikana irtisanomis- ja lomautussuojaa koskeneen sopimuksen rikkomisena. Kanteessa ilmoitetusta suunnitelmasta siirtää eräs toimihenkilö ATKosastolle jutussa esitetty selvitys ei riitä näytöksi siitä, että osastolla olisi ollut lisätyövoiman tarvetta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin päätyy siihen, että Oy Wärtsilä Ab:llä on ollut irtisanomis- ja lomautussuojaa koskeneessa sopimuksessa tarkoitettu peruste taloudellisten ja tuotannollisten syiden takia lomauttamisella vähentää yhtiön Helsingin telakan ATK-osaston henkilökuntaa. Jutussa ei ole väitettykään, että sanotun Oy Arabia Ab:n työhön tapahtuneen toimihenkilön siirron yhteydessä tai muutoinkaan olisi jätetty noudattamatta puheena olevan sopimuksen 10 §:ssä työvoiman vähentämisjärjestykseksi ensisijaisesti noudatettaviksi sovittuja perusteita. Tämän vuoksi ja kun on jäänyt näyttämättä, että Heikki Uusimäen työsuhteen pituus olisi jätetty lomautettavaa toimihenkilöä määriteltäessä mainitun sopimuskohdan vastaisesti ottamatta huomioon, työtuomioistuin katsoo, ettei Oy Wärtsilä Ab ole rikkonut velvollisuuttaan noudattaa ATK-osaston toimihenkilöihin nähden tuon sopimuksen mukaista järjestystä työvoiman vähentämisessä.

Kaiken edellä sanotun perusteella työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n vastakanteen sen tutkitulta osalta, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Wärtsilän Helsingin telakan Teollisuustoimihenkilöt r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:lle hyvityssakkoa, edellisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1 500 markkaa ja jälkimmäisen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 500 markkaa sekä yhteisvastuullisesti suorittamaan Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 1200 markkaa. Asian laatuun katsoen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Oy Wärtsilä Ab saavat pitää vahinkonaan vastakanteesta aiheutuneet kulut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Lankinen, Suominen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.