Labour court rules textile warehouse work falls under industry collective agreement, not general staff agreement.

Työntekijän työ yhtiön varastonhoitajana oli laadultaan ollut pikemminkin tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettua varastotyötä kuin toimihenkilöiden yleissopimuksessa tarkoitettua varastonhoitotyötä ja hänen työsuhteeseensa olisi siten, jos yhtiö olisi työehtosopimuslain mukaan sidottu kumpaankin mainittuun työehtosopimuksen, työehtosopimuslain 4 §:n mukaan sovellettava tekstiiliteollisuuden työehtosopimusta.

Asianosaiset: Lausunto korkeimmalle oikeudelle varastonhoitaja Aili Pohjolan ja Keuruun Sukka Oy:n välisessä työsuhdesaatavaa koskevassa jutussa.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) ja toiselta puolen Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto r.y:n (TVK) ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n (STL) kesken 3.5.1974 tehdyssä yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat sopimukseen sidotun työnantajaliiton jäsenten palveluksessa olevat toimihenkilöt, joilla tarkoitetaan koulutuksestaan riippumatta henkilöitä, jotka työskentelevät jäljempänä lueteltuihin tehtäväalueisiin kuuluvissa tehtävissä taikka tehtävissä, jotka luonteeltaan ovat niihin verrattavissa:

-markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoiminkastukseen, kassanhoitoon, kirjeenvaihtoon, palkkojen kustannusten laskentaan myyntiin ja hankintaan liittyvään hinnoitteluun, tulostarkkailuun, tilastointiin, tuotannon tarkkailuun sekä konttoripalveluun kuuluva työ;

-ATK-sovellutuksiin ja tietokoneiden käyttöön liittyvä työ kuten suunnittelu- ja ohjelmointityö sekä tietojen koneelliseen käsittelyyn kuuluva työ;

-markkinointiin, myyntiin, mainontaan, ulkomaankauppaan ja ostotoimintaan kuuluva työ sekä markkinatutkimustyö;

-varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, varastontarkkailutyö, tavaroiden vastaanottoon ja lähetykseen sekä kuljetusten ja laivausten hoitoon kuuluva työ;

-henkilöstöhallintoon ja hallinnon kehittämiseen liittyvä työ;

-henkilöstöpalveluun liittyvät toimihenkilötehtävät.

2. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat myös kirjaston- ja arkistonhoitajat tekstaajat ja mainospiirtäjät ja muut vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt kuten karttojen puhtaaksipiirtäjät ja jäljentäjät; somistajat, tuotteiden teollista muotoilua suorittavat toimihenkilöt ja heihin verrattavat, ei kuitenkaan tuotteiden valmistusteknillistä suunnittelua suorittavat, samoin kuin ne toimihenkilöt jotka varsinaisesti osallistumatta tuotannolliseen toimintaan suorittavat pääasiallisesti toimistotyötä tuotanto-, tehdas- ja varasto-osastoilla.

3. Laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä luetaan toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät joko vähintään vuoden kestävää ammattikoulutusta tai käytännön kokemuksen ja kurssien kautta saavutettua vastaavaa pätevyyttä.

Yleissopimuksen piiriin kuuluvat laborantit ja muut laboratorioissa vastaavissa tehtävissä olevat toimihenkilöt, ei kuitenkaan teknisissä tehtävissä työskentelevät tekniset toimihenkilöt.

4. Sopimus ei kuitenkaan koske:

a) henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon; sellaisiksi katsotaan yrityksen johtajat, henkilökunnan päälliköt suurissa yrityksissä samoin kuin henkilöt joilla on itsenäinen johtava asema, joko koko yrityksessä tai sen huomattavassa osassa tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkkaja työehtoja määriteltäessä.

b) henkilöitä, jotka suorittavat työnsä sivutoimena.

5. Määräajaksi palkattu toimihenkilö, harjoittelija, sijainen tai koeajaksi otettu tulee tämän sopimuksen alaiseksi oltuaan toimessa yhtäjaksoisesti kolme kuukautta.

6. Osa-aikatyötä tekevien toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin.

7. Milloin syntyy epäselvyyttä tämän pykälän tulkinnasta tai toimihenkilöiden kuulumisesta tämän sopimuksen piiriin, pyritään asia selvittämään tämän sopimuksen neuvottelujärjestetystä noudattaen ja ottaen huomioon, että sopimuksen tarkoittamia toimihenkilöltä ovat 1 momentissa määritellyissä puitteissa myös sellaiset esimiestehtävissä toimivat toimihenkilöt, joita ei ole suljettu 4 momentin a-kohdan määräyksellä sopimuksen ulkopuolelle.

2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet

1. Toimihenkilön tulee:

-edistää ja valvoa työnantajan etuja;

-noudattaa täydellistä vaiteliaisuutta kaikissa yrityksen asioissa, kuten hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita koskevissa sekä

-tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee:

-luottamuksella suhtautua toimihenkilöön, tiedottaa toimihenkilölle hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista ja tukea häntä hänen toiminnassaan työnantajan edustajana työntekijöihin nähden;

-luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa sekä

-selvittää toimihenkilölle tämän asema yrityksen organisaatiossa ja asemassa tapahtuvat muutokset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sekä muullakin tarkoituksenmukaisella tavalla edistää ja tukea toimihenkilön pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä.

3. Uudelle toimihenkilölle selvitetään, mitä sopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

4. Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan lisäksi mitä asiaa koskevassa erillisessä sopimuksessa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Palkkaus

Toimihenkilön palkkaa koskevat määräykset ovat yleissopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y:n kesken 22.4.1974 tehdyssä tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan työehtosopimuslain puitteissa kaikkiin työsopimuksiin, jotka tehdään työntekijäin kanssa Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliittoon kuuluvissa tehtaissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkausmuodot ja palkkamäärittelyt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin palkat ja ansiot määritellään tämän sopimuksen liitteenä seuraavan asianomaisten työntekijäin suorittaman työn mukaisen ammattiryhmittelyn (Liite n:o 1) ja ohjepalkkataulukon (8 §) sekä tämän työehtosopimuksen palkkausmuotoja ja korvauksia koskevien määräysten perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE N:o1

AMMATTIRYHMITTELY

OHJEET AMMATTIRYHMITTELYN SOVELTAMISESTA

1) Milloin ammattinimikkeen palkkaryhmää ilmaisevan numeron jäljessä on + merkki, määritellään tällaisen työn ohjepalkka siten että numeron ilmaisemaa ohjepalkkaa korotetaan pennimäärällä, joka on neljännes numeron ilmaiseman ja sitä lähinnä ylemmän palkkaryhmän ohjepalkkojen erotuksesta.

2) Milloin ammattinimikkeen palkkaryhmää ilmaisevan numeron jäljessä on 1/2 merkki, määritellään tällaisen työn ohjepalkka siten, että numeron ilmaisemaa ohjepalkkaa korotetaan pennimäärällä, joka on puolet numeron ilmaiseman ja sitä lähinnä ylemmän palkkaryhmän ohjepalkkojen erotuksesta.

3) Milloin työn ohjepalkka on ilmaistu kahdella numerolla määritellään tällaisen työn ohjepalkka joko alemman tai ylemmän numeron ohjepalkan perusteella taikka numerojen ilmaisemien ohjepalkkojen välillä olevan pennimäärän perusteella riippuen asia ao. työn vaativuusasteesta kussakin tapauksessa. Arvioitaessa vaativuusastetta kiinnitetään huomiota ammatin hallinnan edellytyksiin henkiseen ja ruumiilliseen rasitukseen, vastuuseen ja ympäristötekijöihin (kuten melu, pöly, likaisuus, poikkeuksellinen lämpötila) sekä työntekijän keskimääräiseen työskentelyasteeseen.

KOKO TEKSTIILITEOLLISUUS

Palkkaryhmä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Varastotyö 1 " rask. ja vaat. työt 2-3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n sekä TVK:n ja STL:n välisen yleissopimuksen 6 §:ssä tarkoitetussa palkkaliitteessä on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Vaativuusluokitus

Toimihenkilöiden tehtävät luokitellaan sopijapuolten erillisessä pöytäkirjassa (liite 1) olevan vaativuusluokituksen mukaisesti.

Mikäli toimihenkilö hoitaa tehtäviä, joita vaativuusluokitus ei peitä tai jotka ovat luokitusjärjestelmän määritelmiä vaativampia sovelletaan häneen yksilöllistä palkkausta siten, että palkka on oikeassa suhteessa vaativuusluokituksen ohjepalkkoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkaliitteen 4 §:ssä tarkoitetussa vaativuusluokituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Sovittiin, että tämän pöytäkirjan liitteiden mukaista luokitusjärjestelmää ryhdytään soveltamaan yleissopimukseen sidottujen työnantajaliittojen jäsenyrityksissä 1974-01-03 lukien niin, että luokitus olisi toteutunut 1974-03-31 mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Yleissopimuksen soveltamisalan ja vaativuusluokituksen tämänhetkisen kattavuuden välisestä suhteesta toimikunta toteaa seuraavaa

-vaativuusluokituksen soveltamisella ei ole tarkoitus supistaa eikä muuttaa yleissopimuksen soveltamisalan ulottuvuutta,

-luokitusjärjestelmään liittyvä esimerkkiluettelo on järjestelmän puitteisiin kuuluva apuväline eikä siten määrittele yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia kaikkia toimia,

- toimihenkilön kuuluminen yleissopimuksen piiriin määräytyy edelleen yleissopimuksen 1 §:n perusteella,

-luokitusjärjestelmän kattavuutta suhteessa yleissopimuksen soveltamisalaan ei ole voitu tähän mennessä tarkemmin selvittää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaativuusluokituspöytäkirjan 2 §:ssä tarkoitetussa luokitusjärjestelmäliitteessä sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Johdanto

Toimihenkilön palkka määräytyy toisaalta hänen suorittamiensa tehtävien vaativuuden ja asianomaisen vaativuustason ohjepalkan mukaan sekä toisaalta hänen kykynsä, koulutuksensa, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muun henkilökohtaisen pätevyytensä perusteella. Näitä tekijöitä koskevia määräyksiä on koottu erilliseen palkkaliitteeseen.

2. Tehtävien luokitus

Vaativuusluokitusta suoritettaessa luokitellaan toimihenkilön tehtävä, ei henkilöä. Näin ollen ei tehtäviä hoitavaan henkilöön (esim. koulutus, sukupuoli jne.) saa kiinnittää huomiota. Myöskään toimihenkilön nimike ei vaikuta tehtävän vaativuuden arvioimiseen.

Tehtävien vaativuusluokituksen tarkoituksena on selvittää tehtävän luonteen merkitys toimihenkilön palkanmääräytymiselle. Lähtökohdat vaativuusluokitusta suoritettaessa vaihtelevat yrityksen toimialan, koon ja organisaation mukaan.

Tehtävien luokituksen edellytyksenä on toimenkuvauksen laatiminen (Pöytäkirja 1972-12-05, kts. liite 1).

Tehtävien luokitusmenettelystä on sovittu pöytäkirjalla 1974-01-03 (liite 2). Tehtävien luokitus tapahtuu sitä varten palkkausjärjestelmätoimikunnassa laadittujen kartan, kortin ja kaavakkeen avulla (liitteet 3, 4, 5).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

b) Luokituksen piiriin kuuluvat toimet

Yleissopimuksen soveltamisalan ja vaativuusluokituksen kattavuuden välisestä suhteesta on palkkausjärjestelmätoimikunnan pöytäkirjassa 1974-01-03 todettu mm., että vaativuusluokituksen soveltamisella ei ole tarkoitus supistaa eikä muuttaa yleissopimuksen soveltamisalan ulottuvuutta. Lisäksi pöytäkirjassa on todettu, että luokitusjärjestelmään liittyvä esimerkkiluettelo on järjestelmän puitteisiin kuuluva apuväline eikä siten määrittele soveltamisalaan kuuluvia kaikkia toimia.

Toimen kuuluminen luokiteltavien piiriin ratkaistaan yrityskohtaisesti yleismääritelmien ja niitä täydentävien esimerkkien avulla.

Luokitusjärjestelmän yläraja on yleensä alempana kuin YS:n yläraja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ala- ja sivurajojen osalta pyritään seuraamaan YS:n soveltamisrajoja.

Milloin toimea ei luokitella, vaikka se kuuluukin yleissopimuksen piiriin, tulee noudattaa palkkaliitteen 4 §:n 2 momenttia.

c) Yleismääritelmät - karkealuokitus, keskinäinen vertailu - hienoluokitus

Luokitusta suoritettaessa on unohdettava kokonaan tointa hoitava henkilö ja keskityttävä itse toimeen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE 3

KONTTORITEHTÄVIEN LUOKITUSOHJEET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISMÄÄRITELMÄT

TASO 3

Vaativat ammattitehtävät

Tehtävissä vaaditaan erikoistietoja ja/tai -taitoja, jotka on saatu koulutuksella ja/tai työkokemuksella. Tehtävissä tarvitaan yrityksen erilaisten toimintojen ja osatoimintojen tuntemista ja yhdistämiskykyä tai koordinointia yrityksen ulkopuolelle. Harkinta tapahtuu monipuolisten menettelytapasääntöjen tuntemuksen perusteella ja/tai yleisluontoisen työnjohdon ohjauksessa. Harkintatilanne vaihtelee ja päätöksenteossa tarvitaan itsenäistä arvostelukykyä, mutta käytännöllä ja menettelytavoilla on kuitenkin selvä esikuva.

TASO 2

Ammattitehtävät

Tehtävissä tarvitaan harjaantumista koneiden ja työvälineiden käytössä. Työmenetelmät on standardisoitu ja tarkasti määritelty tai ne perustuvat yleisiin työohjeisiin. Tehtävien suorittaminen saattaa edellyttää valintaa eri työmenetelmien välillä; tehtävät ovat kuitenkin useimmiten toistuvia.

TASO 1

Tavanomaiset tehtävät

Tehtävissä ei tarvita ammattikoulutusta, mutta se edellyttää yksinkertaisten työrutiinien ja koneiden sekä laitteiden käytön oppimista. Tehtävät on tarkoin määritetty ja ne suoritetaan yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti ja/tai läheisen työnjohdon alaisuudessa. Tehtävät toistuvat samanlaatuisissa olosuhteissa ja vaativat opittujen asioiden yksinkertaiseen valintaan perustuvan ratkaisun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE 4

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KONTTORITEHTÄVIEN LUOKITUS

Esimerkkiluettelo perustuu ensimmäisten koeluokitusten toimien sijoittumisten keskiarvoihin, joiden sanallisten ilmaisujen "sokea" seuraaminen saattaa johtaa virheelliseen luokitukseen. Eri tehtävissä esiintyy omat vaativuustekijänsä, joiden eriasteinen esiintyminen saattaa huomattavastikin esimerkistä poikkeavaan tulokseen.

Luokitustuloksen tarkistus tehtäväesimerkkien perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TEHTÄVÄTASO 2 b

4. Tuotanto- ja varastotoiminta

Valmistusaikataulun hoitaminen ja raportointi ohjeen mukaan Tavaroiden ja/tai asiapapereiden kerääminen ja yhdistäminen lähetystä varten Varaston inventointi ohjeiden mukaan

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TEHTÄVÄTASO 2 c

4. Tuotanto- ja varastotoiminta

Tavaroiden vastaanottaminen, varastointi ja luovuttaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TEHTÄVÄTASO 3 a

4. Tuotanto- ja varastotoiminta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuotanto- tai varastotoiminnan suunnitteluun liittyvien kuormitus- ym. laskelmien laatiminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aili Pohjola on Keuruun Sukka Oy:tä ja tämän toimitusjohtajaa Anna-Liisa Mäkinen-Gestneriä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut olleensa yhtiön palveluksessa noin 20 vuotta. Hän oli liittynyt Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon elokuun alusta 1974. Keuruun Sukka Oy ei ollut järjestäytynyt mihinkään työnantajapuolen liittoon. Järjestäytymisen pääasiallinen syy oli ollut se, että yhtiö oli jättänyt vuosien mittaan Pohjolan palkan jatkuvasti enemmän jälkeen niistä palkoista, joita maksettiin samoissa tehtävissä muiden työnantajain palveluksessa oleville. Toisena syynä oli ollut, että vähäinenkin palkka oli lähes säännöllisesti viivästynyt eikä viivästymisenkään jälkeen ollut maksettu aina edes koko palkkaa; samoin loma- ja lomaltapaluurahoissa oli ollut jatkuvia epäselvyyksiä.

Kanteeseen vastatessaan Keuruun Sukka Oy on lausunut, että työsuhteessa oli noudatettava tekstiiliteollisuuden työehtosopimusta, koska työsuhde oli käsittänyt varastotyötä eikä yleissopimus käsittänyt lainkaan varastotyötä tuotantolaitoksessa. Tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen palkkanormit olivat aivan erilaiset kuin kanteessa esitetyt. Kysymys oli siis siitä, mitä työehtosopimusta oli sovellettava kyseiseen työsuhteeseen ja sen kysymyksen ratkaisi työtuomioistuin. Näin ollen kihlakunnanoikeus ei ollut oikea tuomioistuin käsittelemään asiaa. Sitä paitsi ei haastetta ollut annettu laillisesti tiedoksi sen enempää yhtiölle kuin Mäkinen-Gerstnerillekään.

Väitteiden johdosta antamassaan päätöksessä kihlakunnanoikeus on harkinnut oikeaksi hylätä yhtiön osalta tehdyt väitteet, koska yhtiö oli saanut laillisella tavalla haasteesta tiedon eikä jutussa ollut kysymys työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta ja se niin ollen kuului kihlakunnanoikeuden toimivaltaan. Mäkinen-Gerstneriä vastaan tehdyn rangaistusvaatimuksen kihlakunnanoikeus sitä vastoin on jättänyt tutkimatta.

Keuruun kihlakunnanoikeus on 21.1.1976 antamassaan päätöksessä katsonut selvitetyksi, että Pohjolaan oli sovellettava STK:n ja toiselta puolen TVK:n sekä STL:n välistä yleissopimusta, koska Pohjola oli ainakin osan työsuhteen kestoajasta toiminut yhtiön kuukausipalkkaisena varastonhoitajana, mihin tehtäviin oli näytetty kuuluneen varsinaisten varastonhoitotehtävien ohella muun muassa varastokirjanpidon pitämisen. Edelleen kihlakunnanoikeus on hyläten ylityökorvausvaateen velvoittanut yhtiön maksamaan Pohjolalle saamatta jäänyttä palkkaa yhteensä 5 731 markkaa, vuosilomakorvausta vuonna 1975 saamatta jääneestä vuosilomasta 799,50 markkaa sekä lomaltapaluurahaa yhteensä 664 markkaa korkoineen.

Keuruun Sukka Oy on vedonnut kihlakunnanoikeuden päätöksestä Vaasan hovioikeuteen lausuen, että periaatteellinen erimielisyys oli siinä, mitä työehtosopimusta Pohjolaan olisi sovellettava. Sinä aikana, jota kanne koski, ei yhtiö ollut kuulunut mihinkään työnantajajärjestöön, mutta sittemmin se oli liittynyt Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton jäseneksi. Aiemmin ei myöskään Pohjola ollut kuulunut mihinkään ammattijärjestöön, mutta kesällä 1973 Keuruun Tekniset r.y. oli ilmoittanut, että Pohjola oli liittynyt mainitun yhdistyksen jäseneksi ja että hän sillä perusteella oli oikeutettu saamaan teknisiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaiset palkkaedut. Tämä asia oli sittemmin rauennut, mutta Pohjola oli sen jälkeen onnistunut pääsemään STL:n jäseneksi, vaikka hänen oikea järjestönsä olisi ollut Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto.

Yhtiössä oli vain pieni varastohuone, jonne koottiin kutomosta tuleva tavara asiakkaille lähettämistä varten. Yrityksen koko työntekijämäärä, konttorihenkilökuntaa lukuunottamatta, oli ko. aikana ollut 2-3 henkeä. Yleissopimuksen 1 §:ssä oli nimenomaan todettu, että sopimus koski varastonhoitotyötä, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa. Juuri tämä sulki Pohjolan pois yleissopimuksen piiristä, vaikka häntä nimitettäisiinkin varastonhoitajaksi. Tosiasiallisesti hän oli ollut varastotyötä tekevä työntekijä, jollaista tarkoitettiin tekstiiliteollisuuden työehtosopimukseen kuuluvassa liitteessä n:o 1 (ammattiryhmittely) osastossa "koko tekstiiliteollisuus" nimikkeessä "varastotyö". Vastoin Pohjolan väitettä mitään varastokirjanpitoa ei ollut olemassa ja inventointi oli tapahtunut siten, että Pohjola oli vuoden vaihteessa laskenut varastohuoneessa erilaisia tuotteita sisältävien laatikoiden ja pakkausten lukumäärän. Varaston arvostuksen ja muun inventointityön oli suorittanut johto tai kirjanpitäjä.

Tekstiilialan työehtosopimus edellytti tämänlaatuisen työn kuuluvan 1. palkkaryhmään. Tämän mukaisesti Pohjolan palkkasaatavat olisivat 118,60 markkaa, vuosilomapalkkaa Pohjolalle kuuluisi lisää 613,60 markkaa sekä lomaltapaluurahaa 261,28 markkaa. Kun yhtiö nyt oli Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton jäsen, ei tulkintavaikeuksia Pohjolaan sovellettavan työehtosopimuksen osalta enää syntynyt sopimuksen 1 §:n selvästä määräyksestä johtuen. Näin ollen Pohjola ei voisi vastaisuudessakaan saada parempia etuuksia kuin mitä tekstiiliteollisuuden työehtosopimus edellytti, kuuluipa hän mihin työntekijäjärjestöön tahansa.

Yhtiö on vielä jättänyt hovioikeudelle Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton lausunnon, jossa sanottiin muun ohessa, ettei tehtävän nimike voinut olla ratkaiseva luokittelua arvioitaessa, vaan nimenomaan tehtävän sisältö. Ottaen huomioon yrityksen laadun ja pienen koon sekä sen, että varasto oli nimenomaan tuotantoon liittyvä, täytyi olla selvää, ettei Pohjola kuulunut kanteen tarkoittamiin toimihenkilöihin. Pohjolan kihlakunnanoikeudelle jättämä STL:n ohje palkkausjärjestelmän soveltamisessa ei ollut lainkaan työnantajapuolen hyväksymä eikä siis työehtosopimukseen rinnastettava, vaan vain STL:n yksipuolisesti antama ohjekirjanen.

Edellä esitetyn nojalla Keuruun Sukka Oy on vaatinut, että hovioikeus kumoten kihlakunnanoikeuden päätöksen siirtäisi kysymyksen siitä, että Pohjolaan olisi sovellettava STK:n sekä TVK:n ja STL:n välistä yleissopimusta, käsiteltäväksi työtuomioistuimessa tai osoittaisi kantajan panemaan vireille tätä tarkoittavan vaatimuksen työtuomioistuimessa taikka ainakin hankkisi työtuomioistuimen lausunnon asiasta. Jos mainittu kannekohta jätettäisiin tutkittavaksi ottamatta, seuraisi siitä itsestään, että muut kohdat olisi selvittämättöminä hylättävä. Jos taas kanteen mainittu kohta tutkittaisiin kihlakunnanoikeuden päätös olisi kumottava ja Pohjolan palkka- ja työehdot olisi määriteltävä tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen mukaisesti.

Kantaja Pohjola ei ole vastannut Keuruun Sukka Oy:n muutoksenhakemukseen Vaasan hovioikeudessa.

Vaasan hovioikeus on 16.12.1976 antamallaan päätöksellä viitaten työsopimuslain 17 §:n 1 momenttiin ja kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainittuun työehtosopimukseen muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä ainoastaan siten, että Keuruun Sukka Oy on velvoitettu suorittamaan Pohjolalle saamatta jäänyttä palkkaa 5 722 markkaa, vuosilomakorvausta 783 markkaa sekä lomaltapaluurahaa 391 markkaa korkoineen.

Korkein oikeus on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla 27.11.1978 päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon sen selvittämiseksi, onko työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettuna, Pohjolan työsuhteeseen nähden asianomaisen alan yleisenä valtakunnallisena työehtosopimuksena pidettävä STK:n ja toiselta puolen TVK:n ja STL:n välistä 3.5.1974 allekirjoitettua yleissopimusta vai, niin kuin yhtiö on vaatinut, Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton välistä 22.4.1974 allekirjoitettua tekstiiliteollisuuden työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Keskusliitolle, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitolle, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle, Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen ammattiryhmittelyä koskevassa liitteessä on mm. sellaiset nimikkeet kuin kirjurin työ, lähetysosaston työt ja varastotyö. Yleissopimuksen 1 §:n 1 kohdassa on sovittu, että yleissopimusta sovelletaan mm. varastonhoitotyötä tekevään palkansaajaan, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa.

Työmarkkinakäytännön mukaan ratkaisevaa ei kuitenkaan ole ammattinimike, vaan se tehtävä, jota työntekijä suorittaa. Keuruun Sukka Oy on työntekijämäärältään (3-4) ollut sangen pieni yritys, mistä johtuen työntekijät ovat joutuneet suorittamaan hyvin moninaisia tehtäviä. Näin myös Pohjola on varastossa, joka käsityksemme mukaan liittyy suoraan tuotantoon, joutunut suorittamaan monenlaisia varastotöitä, joista suurimman osan muodostavat normaalit varastotyöntekijän tehtävät, joita tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen ammattiryhmittelyssä tarkoitetaan. Se, että Pohjola mahdollisesti on osallistunut inventaarioon laskemalla pakkausten ja kappaleiden lukumääriä, ei mielestämme kerran vuodessa sattuvana tapahtumana oikeuta pitämään Pohjolaa toimihenkilönä. Myöskään palkanmaksutavalla ei voi olla merkitystä palkansaajan osalta työehtosopimuksen soveltamisalaa määriteltäessä. Todettakoon, että eräissä jäsenyrityksissämme työntekijäasemassa olevat henkilöt saavat palkkansa kerran kuukaudessa.

Tietojemme mukaan Pohjola on aiemmin toiminut yrityksessä parsijana. Kun hänet sittemmin on siirretty varastotyöhön olisi, mikäli häneen sovellettava työehtosopimus samalla olisi vaihtunut ja hänen asemansa siten työntekijästä toimihenkilöksi, hänelle ilmeisesti asiasta silloin nimenomaisesti mainittu ja todettu hänen työntekijäasemansa muuttuneen toimihenkilöksi.

Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten ja vertailemalla Keuruun Sukka Oy:ssä Pohjolan tekemää varastotyötä muihin jäsenyritystemme piirissä esiintyneisiin tämän tyyppisiin tapauksiin on käsitykseksemme muodostunut että lähinnä oikea työehtosopimus Keuruun Sukka Oy:n ja Aili Pohjolan välisessä työsuhteessa olisi Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton ja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liiton välinen työehtosopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto ovat vielä kuvanneet Pohjolan tehtäviä seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aili Pohjolan tehtävänä oli vastaanottaa ja pakata tuotannosta tulevia sukkia laatikoihin, sekä siirtää ne varastoon. Edelleen hänen tehtävänään oli annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan koolla tilauslappujen mukaiset sukkalaatikot ja paketoida ne asia asiakkaille lähetettäväksi. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että yhtiön toimitusjohtaja rouva Gerstner otti pääasiallisesti itse tilaukset vastaan. Aili Pohjola sai lähettämistä koskevan työmääräysten konttorista ja toimi sen mukaisesti. Asiakkaille lähetettäviin paketteihin tehtiin pakettikortit ja osoitelaput valmiiksi jo konttorissa. Työpäivän päätyttyä mallimestari kotimatkallaan kuljetti asiakkaille menevät laatikot yhtiön autoilla postiin tai rautatieasemalle.

Keuruun Sukka Oy:n "varastokirjanpito" oli valmiiden tuotteiden määrin listaaminen. Pohjolan tehtävänä on tehdä vähennysmerkinnät listaan asiakkaille lähetettäväksi keräämistään määristä. Pohjolan tehtävänä oli myös laskea vuoden lopun tilanne - kuinka monta laatikkoa mitäkin tuotetta oli varastossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ovat antaneet seuraavan lausunnon:

Tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen ammattiryhmittelyä koskevassa liitteessä on mm. sellaiset nimikkeet kuin kirjurin työ, lähetysosaston työt ja varastotyö. Yleissopimuksen 1 §:n 1 kohdassa on sovittu, että yleissopimusta sovelletaan mm. varastonhoitotyötä tekevään palkansaajaan, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa.

Yleissopimuksen sopimusosapuolten yhteisesti hyväksymissä soveltamisohjeissa on varastonhoitotyötä koskevat seuraavat tulkinnat ja esimerkkiluettelot:

Varastonhoitajat:

Tätä henkilöryhmää koskevasta rajankäynnistä sovittiin 2.6.1971 STK:n, STL:n ja STTK:n välisissä yhteisneuvotteluissa. Ratkaisun mukaisesti kuuluvat yleissopimuksen piiriin varastonhoitajat sellaisissa varastoissa, jotka eivät välittömästi palvele tuotannollista osastoa kuten myyntivarastot, lähetysvarastot, tuotevarastot, valmisvarastot ja keskusvarastot. Runkosopimuksen piiriin kuuluvat vastaavasti varastonhoitajat varastoissa, jotka palvelevat välittömästi tuotannollista osastoa kuten työvälinevarastot sekä tuotantoalasta riippuen raaka-aine-, puolivalmiste-, väli- ja tehdaspalvelu- eli korjaamovarastot.

Puheena olevan soveltamisohjeen kohdan mukaan saattaa siis minkätyyppisessä varastossa tahansa esiintyä varastonhoitajantyötä, jota on pidettävä toimihenkilötyönä. Tällöin on ratkaisevaa varastossa työskentelevän henkilön työtehtävien laatu.

Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunnossaan todennut muun muassa, että palkansaajan osalta ei palkanmaksutavalla ja ammattinimikkeellä ole merkitystä työehtosopimuksen soveltamisalaa määriteltäessä. Näihin näkemyksiin voivat myös TVK ja STL yhtyä. TVK:n ja STL:n käsityksen mukaan ei yrityksen koolla tai varaston pienuudella ole merkitystä määriteltäessä työehtosopimuksen soveltamisalaa.

Pohjolan siirtyessä varastonhoitotehtäviin, hänelle ei ilmoitettu, että hänen asemassaan olisi tapahtunut muutos. Tälläkään seikalla ei ole merkityitä, koska soveltamisohjeiden mukaan sillä seikalla, mitä ao. henkilön asemasta ja palkkausmuodosta on työhönoton yhteydessä sovittu, ei ole ratkaisevaa merkitystä soveltamisalaa määriteltäessä. Keuruun Sukka Oy sitäpaitsi johdonmukaisesti kieltäytyi noudattamasta työntekijäsopimuksenkaan mukaista palkkauksen minimitasoa.

Asian käsittelyn yhteydessä on esitetty selvitystä siitä että Pohjolan työ oli käsittänyt varastonhoitotyön ohella muita vaativampia tehtäviä kuten varastokirjanpitoa ja inventointeja. Yleissopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat myös ne toimihenkilöt, jonka varsinaisesti osallistumatta tuotannolliseen toimintaan suorittavat pääasiallisesti toimistotyötä tuotanto-, tehdas- ja varasto-osastoilla (1 § 2 mom).

Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten katsomme, että lähinnä oikea työehtosopimus Keuruun Sukka Oy:n ja Aili Pohjolan välisessä työsuhteessa olisi Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.v:n sekä sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n (STL) välinen yleissopimus. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on antanut näin kuuluvan lausunnon:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto ry:n ja Tekstiiliteollisuuden työnantajaliiton välisen työehtosopimuksen liitteessä no 1 ammattiryhmittely on ohjeet ammattiryhmittelyn soveltamisesta. Varastotyöt on huomioitu seuraavasti:

lähetysosaston työt palkkaryhmä 1 lähetysosaston työt, raskaat ja vaativat palkkaryhmä 2-3 varastotyöt palkkaryhmä 1-2 varastotyöt, raskaat ja vaativat palkkaryhmä 3-4

Varastotöiden palkkausmuotona on aikapalkka. Joskin on myös mahdollista, että palkkausmuotona käytetään viikko- tai kuukausipalkkaa.

Työtuomioistuimessa laadittu kertoelma viittaisi siihen, että kyseisen henkilön tehtävänkuvaan kuuluisi varastonhoitajan tehtävät. Käytännössä tällaiset työt yleensä ovat kuuluneet STL:n järjestöpiiriin ja siten vastaavissa varastotehtävissä on noudatettu STK:n ja TVK:n tai STL:n välistä yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan työehtosopimuslain puitteissa kaikkiin työsopimuksiin, jotka tehdään työntekijäin kanssa Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliittoon kuuluvissa tehtaissa.

Yleissopimuksen soveltamispiiriin kuuluu varastonhoitotyö, ei kuitenkaan tuotantoon liittyvissä varastoissa, joiden varastonhoitajat luetaan teknisten toimihenkilöiden runkosopimuksen piiriin. Yleissopimuksen piiriin kuuluvat nekin toimihenkilöt, jotka varsinaisesti osallistumatta tuotannolliseen toimintaan suorittavat pääasiallisesti toimistotyötä tuotanto-, tehdas- ja varasto-osastoilla. Rajanaveto tulee tässäkin suorittaa tehtävien pääasiallisen luonteen mukaan.

Kaikki liitot ovat lausunnoissaan lähteneet siitä, että sovellettava työehtosopimus määräytyy sen mukaan, mitä työtä Pohjola puheena olevana aikana toimiessaan Keuruun Sukka Oy:n varastonhoitajana teki. Siitä, mikä on ollut minkin työtehtävän prosentuaalinen osuus Pohjolan tehtävistä, on vaikea saada täyttä selvyyttä. Asiaa arvioitaessa voidaan työtuomioistuimen mielestä kuitenkin kiinnittää huomiota yrityksen kokoon, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä. Keuruun Sukka Oy:n henkilökunta on ko. aikana koostunut neljästä henkilöstä, käsittäen Pohjolan lisäksi toimitusjohtajan, mallimestarin ja kutojan. Pohjola on hoitanut miltei kaiken yrityksen tuotanto- ja tuotevarastossa esiintyneen työn.

Sen selvityksen perusteella, mitä Pohjolan tehtävistä näin on esitetty, työtuomioistuin katsoo, että Pohjolan työ on laadultaan ollut pikemminkin tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa tarkoitettua varastotyötä kuin toimihenkilöiden yleissopimuksessa tarkoitettua varastonhoitotyötä ja että hänen työsuhteeseensa siten olisi, jos Keuruun Sukka Oy olisi työehtosopimuslain mukaan sidottu kumpaankin mainittuun työehtosopimukseen, sanotun lain 4 §:n mukaan sovellettava tekstiiliteollisuuden työehtosopimusta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, M. Virtanen, Lankinen ja Suominen

Lausunto oli yksimielinen.