Labor union fined for striking and holding unauthorized meetings during work hours to support wage demands.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the rubber industry trade union to pay a fine and cover legal costs for violating the collective agreement. The union's members went on strike and held an unauthorized meeting during work hours to support wage increase demands, which the employer rejected. The court found the union liable for the strike and the meeting, ruling that the meeting did not constitute a separate strike action but the union failed to take sufficient measures to stop the strike.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 7.2.1979 7 §, 31 §, 4 §; A trade union is liable for fines and costs when its members strike or hold unauthorized meetings during work hours to support wage demands, and the union fails to take sufficient measures to prevent or end the strike.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kumitehtaan jalkinetehtaan kokokumijalkineiden pakkauskuljetinlinjan työntekijät olivat palkankorotusvaatimustaan tukeakseen olleet lakossa. Samaan ammattiosastoon kuuluvat kumitehtaan automiehet olivat myös palkankorotusvaatimustaan tukeakseen olleet lakossa. Lakot olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Näyttämättä oli jäänyt, että automiesten työaikana pitämä kokous olisi myös muodostanut palkkavaatimusten tukemiseksi toimeenpannun työtaistelutoimenpiteen.
Ammattiosasto vastasi automiesten luottamusmiehen työtaisteluun osallistumisesta. Ammattiosaston viaksi jäi edelleen, ettei sen puolesta ollut ryhdytty pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen toimenpiteiden ohessa muihin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi tai lopettamiseksi.
Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 7.2.1979 solmitussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
7 §. Työpalkat
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 §. Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Myös Nokian Kumityöväen Ammattiosastoon kuuluvat Nokian kumitehtaan 21 automiestä olivat samoin esittäneet työnantajan edustajalle palkankorotusvaatimuksen, joka olisi merkinnyt palkkojen korottamista keskimäärin 56 pennillä tunnilta. Työnantajalla ei ollut ollut työehtosopimukseen perustuvaa eikä muutakaan velvollisuutta suostua esitettyyn vaatimukseen. Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitykseensä automiehet olivat ryhtyneet 28.9.1979 kello 7 lakkoon joka oli päättynyt kello 16. 10.10.1979 automiehet olivat uudestaan olleet saman ajan lakossa. Automiesten luottamusmies oli osallistunut molempiin mainittuihin lakkoihin. Automiehet olivat vielä pitäneet kokousta työpaikalla 11.10.1979 kello 7-7.20 ja ryhtyneet vasta kokouksen jälkeen työhön lakon kestettyä siten 20 minuuttia.
Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa työnantaja ja työnantajaliitto olivat vaatineet työntekijäpuolelta toimenpiteitä sekä ammattiosastolta että liitolta työrauhan palauttamiseksi.
Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Nokian Kumityöväen Ammattiosasto tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä.
Automiesten ensimmäisen lakon aikana pääluottamusmies oli ollut Helsingissä työntekijäliiton liittohallituksen kokouksessa. Osaston luottamusmies oli yrittänyt työntekijöiden keskuudessa lykätä asioiden käsittelyä myöhempään ajankohtaan, jolloin myös pääluottamusmies olisi paikalla. Tässä pyrkimyksessään hän oli kuitenkin epäonnistunut. Myös jälkimmäisellä kerralla osaston luottamusmies oli tehnyt parhaansa työnseisauksen estämiseksi. Tällä kertaa oli palkkakonttorin esimies onnistunut provokatiivisella käytöksellään neuvotteluissa aiheuttamaan työnseisauksen. Koska ammattiosasto oli tehnyt parhaansa työnseisauksien estämiseksi, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä aiheettomana.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Nokian Kumityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että sen jälkeen kun työnantaja oli torjunut Oy Nokia Ab:n Nokian kumitehtaan jalkinetehtaan kokokumijalkineiden pakkauskuljetinlinjan työntekijöiden työehtosopimukseen perustumattoman palkankorotusvaatimuksen tuntipalkkojen korottamisesta 80 pennillä, ovat mainitut Nokian Kumityöväen Ammattiosastoon kuuluvat 18 työntekijää olleet vaatimuksensa tukemiseksi lakossa 5.10.1979 kello 7-16. Samaan ammattiosastoon kuuluvien Nokian Kumitehtaan 21 automiehen esitettyä samoin työnantajalle vaatimuksen tuntipalkkojensa korottamisesta keskimäärin 56 pennillä ja työnantajan torjuttua tämänkin työehtosopimukseen perustumattoman vaatimuksen ovat automiehet vaatimuksensa tukemiseksi olleet lakossa 28.9.1979 kello 7-16 ja samoin 10.10.1979. Vielä ovat automiehet pitäneet 11.10.1979 työpaikalla kokouksen kello 7-7.20 ryhtyen työhön vasta kokouksen pidon jälkeen.
Näihin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin on osallistunut 28.9. ja 10.10.1979 ammattiosaston asettama automiesten luottamusmies, jonka toiminnasta ammattiosasto vastaa. Myös järjestämällä kokous työaikana 11.10.1979 ilman asianmukaista lupaa on rikottu kokousten järjestämistä työpaikalla koskevia työehtosopimuksen määräyksiä, joiden noudattamisen valvonta kuuluu ammattiosastolle; mutta näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että kokous olisi myös muodostanut automiesten palkkavaatimusten tukemiseksi toimeenpannun työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosaston viaksi jää edelleen, ettei sen puolesta ole ryhdytty vastineessa mainittujen pääluottamusmiehen ja osaston luottamusmiehen toimenpiteiden ohessa muihin toimiin lakkojen estämiseksi tai lopettamiseksi. Toisaalta jutussa on esitetty selvitystä siitä, että pakkauskuljetinlinjan lakko olisi osaltaan johtunut siitä, ettei työnantajan edustaja ole ollut selvillä pääluottamusmiehen toimista lakon välttämiseksi.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Nokian Kumityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 3 500 markkaa ja korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.