Union fined for strike participation without prior peacekeeping measures under collective agreement.

Ammattiosasto vastasi pääluottamusmiehensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun ensimmäisenä lakkopäivänä. Ammattiosaston ei liioin ollut tuossa vaiheessa selvitetty muutoinkaan ryhtyneen toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Työhäiriöitten lyhyen keston huomioon ottaen katsottu näyttämättä jääneen, että työntekijäliitto olisi tässä yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu se sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että työpaikalla oli ollut kantajan ilmoittamat työnseisaukset. Työrauha oli kuitenkin sanottujen seisausten jälkeen säilynyt. Metallityöväen Liitto oli tehnyt voitavansa työrauhan säilyttämiseksi. Toimitsijat, joihin työnantajapuolelta oli otettu yhteyttä, olivat välittäneet työmaalle kehotuksen työrauhan välittömästä palauttamisesta ja turvaamisesta 29.10.1979 oli liiton toimitsijalla ollut vaikeuksia yrityksissä tavoittaa pääluottamusmies puhelimitse.

Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto, johon jutussa kuultavana ollut Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Katsa Oy:n torjuttua työntekijöitten esityksen yhden markan määräisen korotuksen saamisesta tuntipalkkoihin ovat yhtiön työntekijät olleet lakossa 29.10.1979. Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston asettaman pääluottamusmiehen 30.10.1979 tekemän ilmoituksen mukaan työntekijät olisivat lakossa myös 2.11.1979, jollei vaatimukseen suostuttaisi. Lakko on myös pantu toimeen uhatuin tavoin. Lakkoihin, jotka palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi toimeenpantuina ovat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin, on ensimmäisenä lakkopäivänä osallistunut sanottu pääluottamusmies, mistä ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston ei ole liioin selvitetty muutoinkaan ryhtyneen tuossa vaiheessa riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla.

Metallityöväen Liiton edustajat, joihin työnantajapuolelta on otettu yhteyttä kanteessa kerrotuin tavoin, ovat kehottaneet työntekijöitä työrauhan palauttamiseen ja turvaamiseen. Työhäiriöitten lyhyen keston huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityöväen Liitto olisi tässä yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liittoa vastaan tehdyt vaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, M. Virtanen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.