Labor unions fined for violating collective agreement peace obligations by participating in strikes.

Telakan työntekijöiden työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun oli osallistunut kahden ammattiosaston työpaikalle asettamia luottamusmiehiä, joiden toiminnasta ammattiosastot osaltaan vastasivat. Toisen ammattiosaston toimikunta oli kokouksessaan kehottanut työhuonekuntaa sekä sen jäseniä ja luottamusmiehiä huolehtimaan työrauhan säilyttämisestä työpaikalla ja kiistojen selvittämisestä työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Ammattiosaston työpaikalla olevien edustajien ei ollut kuitenkaan selvitetty huolehtineen asianmukaisesti toimikunnan päätöksen toteuttamisesta. Toisen ammattiosaston ei ollut selvitetty ryhtyneen asianmukaisiin toimiin työrauhan turvaamiseksi oman jäsenistönsä osalta.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta tehtaan työntekijöiden toimeenpanemiin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosaston toimikunta oli kokoustensa päätöksillä ja työpaikalle lähettämillään kirjeillä nytkin kehottanut työrauhan noudattamiseen. Selvitystä siitä, että ammattiosaston työpaikalla olevat edustajat olisivat ottaneet nämä kehotukset varteen muullakin tavoin kuin olemalla itse osallistumatta lakkoihin, ei ollut esitetty.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta edellä mainitun tehtaan ja telakan työntekijöiden toimeenpanemiin työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosaston toimikunta oli nytkin kehottanut huolehtimaan työrauhan noudattamisesta, mutta ammattiosaston työpaikalla olevien edustajien ei ollut selvitetty menetelleen toimikunnan päätösten mukaisesti. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kumpikin ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 30.1.1979 tehdyssä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §. Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 §. Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, On työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § A Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 85 p/h sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 1. helmikuuta 1979. Korotus sisältää 22 p/h erillisen lisän jonka maksaminen päättyy edellä mainittuna ajankohtana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C Suorituspalkat

Voimassaolevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G Laskentaohje

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on sanotuilla perusteilla ensimmäisessä kanteessaan vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja kahden viimeksi sanotun kanteen osalta Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Esivalmistelussa kantaja on luopunut toisessa kanteessaan Metallityöväen Liittoa vastaan esittämästään hyvityssakkovaatimuksesta.

Metallityöväen Liitto on Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kolmanteen kanteeseen vastatessaan lausunut, että siinä esitetyt lakkotiedot pitivät paikkansa. Asentajien ja tuoteosasto III:n hitsaajien ja levyseppien osalta asiassa oli kysymys jälkihintaurakoihin liittyvistä erimielisyyksistä. Työntekijät eivät olleet voineet hyväksyä sitä, että suoraa urakointia jatkuvasti kierrettiin töiden jälkihinnoittelulla. Varastotyöntekijöiden ehdotus aikapalkkojen tarkistamisesta oli johtunut palkkojen jälkeenjääneisyydestä. Viime kädessä työnantajan neuvotteluhaluttomuus oli johtanut kanteessa tarkoitettuihin lakkoihin. Ammattiosaston toimikunta oli kaikissa yhteyksissä vaatinut työrauhan palauttamista. Metallityöväen Liitto oli saatuaan 17.10. lakkoja koskevan kirjeen kantajalta ollut päivittäin yhteydessä ammattiosastoon ja vaatinut työrauhan palauttamista sekä muistioneuvottelujen käynnistämistä palkkaerimielisyyksistä. Työnantaja oli kieltäytynyt ainakin aluksi muistioneuvotteluista.

Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteitten hylkäämistä.

Työtuomioistuimen presidentti on esivalmisteluistunnossa tekemällään päätöksellä jättänyt lausunnon antamisen Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän toisesta kanteesta raukeamaan siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut kuultavana jutuissa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto ensimmäisen kanteen johdosta

Pansion tehtaalla ovat työntekijät olleet kanteessa lähemmin kerrotuin tavoin lakossa neljänä päivänä kesäkuussa 1979 jälkihintaprosenttia koskevien vaatimustensa tukemiseksi ja kahtena päivänä elokuussa 1979 urakkahinnoittelua koskeneen tyytymättömyytensä johdosta. Lakot ovat siten kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Kesäkuun lakkoihin on osallistunut neljä Turun metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä, näistä yksi tosin vain osan aikaa. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta. Ammattiosaston toimikunta on kokoustensa päätöksillä ja työpaikalle lähettämillään kirjeillä nytkin kehottanut työrauhan noudattamiseen. Selvitystä siitä, että ammattiosaston työpaikalla olevat edustajat olisivat ottaneet nämä kehoukset varteen muullakin tavoin kuin olemalla itse osallistumatta elokuun lakkoihin, ei työtuomioistuimelle ole kuitenkaan esitetty.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Metallityöväen Liittoa vastaan tehdyt vaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston 2 500 markkaa. Molempien ammattiosastojen on yhteisvastuullisesti maksettava Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1 200 markkaa ja Turun metallityöväen Ammattiosaston yksin 800 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä itse omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, M. Virtanen, Lankinen, Suominen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.