Labor union fined for failing to stop strikes and breach collective agreement peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ordered the Finnish Metalworkers' Union and its local branch to pay liquidated damages for violating collective agreement obligations regarding strike peace. The union members participated in strikes without taking necessary steps to prevent, limit, or end them, despite repeated requests from the employer. The court ruled that the union failed its supervisory duty and the branch breached its peace obligation, justifying the financial penalties.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8 of the Collective Agreements Act: Trade unions and their sub-unions are obligated to ensure their members do not engage in strike actions; failure to take necessary measures to prevent or end strikes constitutes a breach of peace obligation warranting liquidated damages.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosaston edustajat olivat ottaneet osaa työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja työturvallisuusmääräyksiin sekä työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun eikä ammattiosasto ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
Työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen työ rauhan jatkumisen työpaikalla.
Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 30.1.1979 solmitussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
Yleissopimus 15. 5. 1946
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palkkaryhmät
Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mon. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista On työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VI TYÖTURVALLISUUS
19 § Työturvallisuus
Mom. 1. Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 5. Mikäli tuotannolle tärkeitä kemikaalioita otetaan käyttöön, on työnantajan selvitettävä, missä määrin ne ovat terveydelle vaarallisia ja huolehdittava tarpeellisista suojatoimenpiteistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. kohta:
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksessä Valmet Oy:n Tampereen tehtailla oli eräiden urakkaerimielisyyksien vuoksi ajalla 23.5.-21.11.1978 toimeenpantu lakkoja, joista Metallityöväen Liiton jäsenyhdistys Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto r.y. oli viimeksi mainittuna päivänä tuomittu hyvityssakkoon. Edelleen oli tehtaassa ajalla 22.11.-20.12.1978 ollut myös pääasiassa urakasta johtuvia työhäiriöitä, joista ammattiosasto oli 28.2.1979 tuomittu toistamiseen hyvityssakkoon. Sen jälkeen oli työpaikalla vielä 17.1.1979 alkaen ollut työhäiriöitä jotka olivat jatkuneet suurin piirtein entiseen tapaan 7.6.1979 saakka. Viimeksi mainittujen työnseisausten vuoksi oli ammattiosasto työtuomioistuimen 19.6.1979 julistamalla tuomiolla tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 8 000 markan määräiseen hyvityssakkoon.
Edellä kerrottujen työnseisausten syynä olivat olleet palkkauserimielisyydet, joten lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin lukuunottamatta 10-21.8. olleita puuosaston ja verhoomon työnseisauksia ja 1.11. alkaneita maalareiden tietystä työstä kieltäytymisiä ja lakkoa sekä samana päivänä toimeenpantua koko tehtaan käsittävää lakkoa. Puuosaston ja verhoomon työnseisausten syynä oli ollut siivouksen järjestely ja maalareiden työstä kieltäytymisten ja lakon sekä koko tehtaan lakon syynä se, että maalarit olivat kieltäytyneet käyttämästä epoksimaaleja.
Työnseisauksiin olivat ammattiosaston asettamat luottamusmiehet osallistuneet seuraavasti: kaksi koneistusosaston luottamusmiestä, toinen 8.8., 11.9. ja 29.10. sekä toinen 25.9., 3.10., 5.10. ja 30.10., puuosaston ja verhoomon luottamusmies 10.8., 15.8., 17.8., 20.8., 21.8. ja 4.10., kaksi siirtokoneosaston luottamusmiestä, toinen 24.8., 10.9., 11.9., 14.9. ja 29.10. sekä toinen 9.10., ohutlevyosaston luottamusmies 24.8., 27.8., 29.8., 5.9., 7.9., 11.9. ja 26.9., kaksi rautatieosaston luottamusmiestä, toinen 24.8. ja toinen 31.8., tehtaan tuntipalkkaisten naisten luottamusmies 4.10. ja levyosaston luottamusmies 5.10.
Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto ei edellä kerrottujen lainvastaisten työtaistelutoimenpiteiden aikana ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Päinvastoin osaston toimihenkilöt olivat edellä kerrotulla tavalla itse osallistuneet lakkoihin, joista osasto oli vastuussa. Myöskään Metallityöväen Liitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten lopettamiseksi, vaikka sitä työnantajaliiton taholta oli toistuvasti kehotettu ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.
Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Edellä mainittuihin työtaistelutoimenpiteisiin on eri vaiheissa osallistunut 10 luottamusmiestä. Ammattiosasto vastaa tästä samoin kuin siitä, että sen ei ole kolmesta aikaisemmin sille tuomitusta hyvityssakosta huolimatta edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi, rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työnseisausten kestäessä useaan otteeseen kehottanut Metallityöväen Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalla. Metallityöväen Liitto on ilmoittanut ottaneensa jokaisen lakkoa koskevan ilmoituksen saatuaan yhteyttä ammattiosastoon, jolloin on ilmennyt senkertaisen lakon jo päättyneen. Kun työtaistelut kuitenkin ovat työpaikalla tavan takaa noin puolentoista vuoden aikana uusiutuneet ja Metallityöväen Liitto on tämän hyvin tiennyt muun ohessa oltuaan ammattiosaston puolesta vastaajana edellä mainituissa kolmessa työtuomioistuinjutussa, olisi Metallityöväen Liitolla työtuomioistuimen mielestä ollut täysi syy varoa työtaisteluiden sarjan edelleen jatkuvan ja sen perusteella ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen työrauhan jatkumisen työpaikalla. Mihinkään tällaisiin toimenpiteisiin Metallityöväen Liiton ei ole kuitenkaan edes väitetty ryhtyneen.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa, edellisen 9 000 markkaa ja jälkimmäisen 4 500 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.