Labor court dismisses union strike over external labor use, ruling it violated collective agreement peace clauses.

Telakan sähkötyöntekijöiden lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä sekä palkkausta koskeviin määräyksiin. Kaikkia telakan työntekijöitä koskevasta lakosta, jonka syyksi oli ilmoitettu palkkauserimielisyys, oli päätetty telakan työntekijöiden yleisessä kokouksessa johon myös sähkötyöntekijät olivat osallistuneet pyrkimättäkään irrottautumaan kokouksen päätöksistä. Tämäkin lakko oli kohdistunut näin ollen työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston ei ollut edes väitetty pyrkineen työtaisteluitten estämiseen. Ammattiosasto vastasi myös toimikuntansa jäsenen ja asettamiensa luottamusmiesten osallistumisesta lakkoihin.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 31.1.1979 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteenä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkatavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts 30 §)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.

Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan keskusjärjestöjen 11.9.1969 allekirjoittamaa sopimusta. Kts. s.

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakoiden palveluksessa olevat varusteluosaston sähkötyöntekijät olivat työehtosopimuksen vastaisesti ryhtyneet lakkoihin. Niiden tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa suostumaan työnantajan taholta perusteettomana ja työehtosopimuksen vastaisena torjuttuun vaatimukseen telakoiden Pernon telakan käytössä olevien varustelun sähkötyöurakoiden urakkahintojen nostamisesta ja luopumaan sanotulla telakalla jo vuosia käytössä olleesta työehtosopimukseen perustuvasta osaurakkajärjestelmästä. Työtaisteluita oli pantu toimeen siten, että Turun telakoiden 111-115 varusteluosaston sähkötyöntekijää oli ollut lakossa 22.10., 23.10., 25.10 ja 29.10.1979 kello 12-16, 30.10.1979 kello 7-16, 5.11.1979 kello 7-16 ja 6.11.1979 aamusta alkaen. Turun telakan kaikki työntekijät olivat olleet lakossa 1.11.1979 iltapäivän ja edelleen 2.11.1979.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lausunut, että Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakan sähköasentajat olivat olleet poissa työstä 22.10. ja 23.10.1979 kello 12-16 sen vuoksi, että työnantaja oli ottanut työhön yrityksen Pernon telakalle ulkopuolisen aliurakoitsijan neljä sähköasentajaa suorittamaan erään aluksen asennustöitä. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei ollut ilmoitettu luottamusmiehelle yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti eli ei ollut ilmoitettu työvoiman suunniteltua määrää, työtehtäviä eikä sopimuksen kestoaikaa ennen sopimuksen tekemistä. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä oli ilmoitettu vasta sinä päivänä, jona ulkopuolisen työnantajan asentajat olivat aloittaneet työt telakalla. Varusteluosaston työntekijät olivat pitäneet työnantajan menettelyä vääränä ja jääneet vastalauseena pois töistä. Nämä työnseisaukset eivät olleet kohdistuneet lainkaan työehtosopimukseen. Tämän vuoksi kanne olisi näiltä osin hylättävä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Turun Seudun Sähkötyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Turun Seudun Sähkötyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Tiitola, Äimälä, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.