Labor union fined for failing to prevent strike actions despite knowing them.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the Turun Metallityöväen Ammattiosasto violated its duty to maintain industrial peace by failing to effectively prevent strikes. Although the union committee had previously condemned strike actions and sent letters, it did not stop employees from holding meetings during work hours or enforce a temporary truce. Consequently, the court ordered the union to pay a compensation fine of 4,000 marks and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Trade unions and their subdivisions are obligated to ensure that their members do not engage in strike actions or otherwise violate collective agreement terms, and failure to effectively prevent such actions constitutes a breach of the duty to maintain industrial peace.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Konepajan työntekijät olivat palkankorotusvaatimuksiaan tukeakseen ryhtyneet lakkoihin. Ammattiosaston toimikunta oli kokouksessaan ja työhuonekunnalle lähettämässään kirjeessä tuominnut työhäiriöt ja kehottanut työntekijöitä pidättäytymään työtaistelutoimenpiteistä. Kun ammattiosaston edustajat eivät olleet edes pyrkineet estämään työntekijöitä pitämästä kokouksia työaikana ja kun ammattiosaston toimikuntakin oli ollut tietoinen eräässä kokouksessa tehdystä päätöksestä turvata neuvottelurauha vain määräajaksi, ei ammattiosasto vallinneessa tilanteessa ollut kyllin tehokkaasti täyttänyt työrauhavelvollisuuttaan. Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi työtaistelun yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 30.1.1979 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.
Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta
Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Soveltamisohje:
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.
Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metallityöväen Liitto on vielä lausunut, ettei työntekijäin kokouksilla ollut pyritty painostamaan työnantajaa, vaan ne olivat olleet väittämättömiä tilanteen selvittämiseksi ja luottamusmiesten läsnäolo niissä myös välttämätöntä. Nimenomaan 2.10. pidetyssä puolen tunnin mittaisessa kokouksessa oli tehty päätös siitä, ettei voimatoimia enää harjoiteta. Tämä kokous ei ollut ollut työtaistelutoimenpide. Ammattiosaston toimikunta oli käsitellyt asiaa ensimmäisen kerran 18.9., jolloin lakot oli tuomittu. Sen jälkeen oli lähetetty kirje 19.9. ja 2.10. pidetty jälleen kokous tilanteen selvittämiseksi.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Turun metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.