Labor court orders union to pay fine for violating collective agreement wage rules via strikes.

Toimeenpannut työnseisaukset olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Selvitystä siitä, että yhtenä päivänä toimeenpantu työtaistelu olisi ollut pelkästään mielenosoitus työntutkijan käyttäytymistä kohtaan, ei ollut saatu, ja sikäli kuin työtaistelun syy oli ollut tämä, oli työtaistelu kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtomääräyksiin. Lyhyitä, ilman työnantajan lupaa työajalla pidettyjä kokouksia oli myös pidettävä työehtosopimukseen kohdistuneina työtaistelutoimenpiteinä.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin samoin kuin siitä, ettei ammattiosasto ollut työtaistelujen uusiutumisesta huolimatta pyrkinyt työrauhan tehokkaampaan turvaamiseen.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 1.2.1979 solmitussa konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rationalisointisopimus soveltamisohjeineen ja allekirjoituspöytäkirjoineen 25.5.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan Siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatetussa keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

5. kohta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan lisäksi muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § A Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 85 p/h sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 1. helmikuuta 1979. Korotus sisältää 22 p/h erillisen lisän jonka maksaminen päättyy edellä mainittuna ajankohtana.

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset olosuhde- ja vuorotyölisät tulevat voimaan sen palkanmaksukauden alusia lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä 1. helmikuuta 1979.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C Suorituspalkat

Voimassaolevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G Laskentaohje

Palkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet laskentaohjeissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa ovat tehtaan kaikki 384 työntekijää olleet lakossa 19.2.1979 kello 12-14. Toukokuun 15 ja 16 päivän iltapäiviksi ovat tehtaan noin 270 suorituspalkkaista työntekijää poistuneet työpaikalta. Näiden työnseisausten ohella on 12 työntekijää osastolta 3 537 ollut lakossa 23.3. 5,5 tuntia, 18.4.65 työntekijää osastoilta 3 521 ja 3 523 kaksi tuntia, 20.4. 14 työntekijää osastolta 3 537 2,5 tuntia ja 33 työntekijää osastolta 3 523 ajalla 7.-10.5. neljästi puoli tuntia kerrallaan ja kerran tunnin.

Työnseisaukset, joiden pääosan on myönnetty tapahtuneen kanteessa kerrotuin tavoin, ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkamääräyksiin. Näyttämättä on jäänyt, että helmikuun ja toukokuun työnseisauksilla olisi ollut muu tarkoitus kuin tukea edellä mainittuja työehtosopimuksen normit ylittäviä vaatimuksia. Liioin ei ole saatu selvitystä siitä, että työtaistelu 18.4. olisi ollut pelkästään mielenosoitus työntutkijan käyttäytymistä kohtaan; ja sikäli kuin työtaistelun syy on ollut tämä, on työtaistelu kohdistunut työehtosopimuksen työnjohtomääräyksiin. Lyhyitä, ilman työnantajan lupaa työajalla pidettyjä kokouksia 7.- 10.5.1979 on myös pidettävä työehtosopimukseen kohdistuneina työtaistelutoimenpiteinä, kuten aikaisemmassakin tuomiossa on todettu.

Koko tehdasta koskeneeseen työtaistelutoimenpiteeseen 19. 2. 1979 ovat osallistuneet ammattiosaston asettamat luottamusmiehet ja 15. ja 16 2.1979 toimeenpantuihin työnseisauksiin asianomaisten osastojen luottamusmiehet. Työtaisteluihin 18.4.1979 eteenpäin on osallistunut osastokohtainen luottamusmies lukuunottamatta työtaistelua 20.4.1979, jolloin tapahtuneeseen luottamusmiehen poissaoloon on ollut asianmukainen lupa. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä osallistumisesta työtaistelutoimenpiteisiin samoin kuin siitä, ettei ammattiosasto ole työtaistelujen uusiutumisesta huolimatta pyrkinyt työrauhan tehokkaampaan turvaamiseen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Lentokonetyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 6 000 markkaa ja korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Pyrhönen, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.