Labor court fines trade unions for union representatives participating in strikes violating collective agreement.

Kumpikin ammattiosasto, jonka työpaikalle asettamat luottamusmiehet olivat osallistuneet työehtosopimuksen palkkaussekä työturvallisuutta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaisteluihin, vastasi asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta. Perustetta sille, että ammattiosastot vastaisivat varaluottamusmiesten toiminnasta heidän osallistuessaan lakkoihin, ei ollut esitetty.

Toisen ammattiosaston toimikunta oli pöytäkirjanotteilla osoitetuilla päätöksillään sekä työhuonekunnalle lähettämillään kirjeillä kehottanut työhuonekuntaa lopettamaan lakot. Ammattiosaston työpaikalla olevien edustajien ei ollut kuitenkaan edes väitetty ryhtyneen eräänä päivänä olleen lakon osalta toimenpiteisiin saadakseen lakossa olevat osaston jäsenet siitä luopumaan. Pääluottamusmies ja muut ammattiosaston työpaikalla olevat edustajat eivät liioin muissakaan tapauksissa yhtä työnseisausta lukuunottamatta olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin toimikunnan päätösten toteuttamiseksi ja työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Myöskään toisen ammattiosaston ei ollut näytetty osaltaan ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin estääkseen jäseniään osallistumasta toimeenpantuun koko tuotantolaitoksen työnseisaukseen.

Molemmat ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 30.1.1979 tehdyssä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Valmet Oy:n Oy Saab- Valmet Ab:n ja Oy Laivateollisuus Ab:n sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

Pöytäkirjamerkintä:

Todettiin, että tämä sopimus sitoo Valmet Oy:n, Oy Saab-Valmet Ab:n ja Oy Laivateollisuus Ab:n tuotantolaitoksia ja työpaikkoja apuosastoineen sekä kaikkia näiden työntekijöitä.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. kts.yleissopimus 5. kohta ja 6. kohta sekä irtisanomissuojasopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts..30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI TYÖTURVALLISUUS

19 § Työturvallisuus

Mom. 1. Työnantajan on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä on tarpeen työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työntekijän on työturvallisuuslain edellyttämin tavoin tarkoin noudatettava mitä hänen velvollisuudekseen lain tai työehtosopimuksen nojalla on määrätty ja käytettävä hänelle tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta.

Kun työntekijä kokemuksensa perusteella havaitsee, että hänelle osoitetun työn suorittamiseen tai jatkamiseen sisältyy ilmeinen vaara terveydelle tai turvallisuudelle, hänen on välittömästi ilmoitettava tästä työnantajalle sekä työsuojeluasiamiehelle tai luottamusmiehelle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai, milloin tämä ei ole välittömästi mahdollista erityisiin suojatoimenpiteisiin.

Soveltamisohje:

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.

Mom. 2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstä kieltäytymisenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusliittojen välisessä yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusliittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Laivateollisuus Ab:n työntekijät, jotka kuuluivat jäseninä Metallityöväen Liiton jäseninä oleviin Turun metallityöväen Ammattiosasto r.y:een ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosasto r.y:een olivat vuoden 1979 aikana toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia urakkahinnoitteluun ja työn johtamiseen kohdistuneita vaatimuksia. Kun asioista käydyt neuvottelut eivät olleet johtaneet työntekijöitä tyydyttäviin tuloksiin, nämä olivat ryhtyneet työnantajaa painostaakseen seuraaviin lain ja työehtosopimuksen vastaisiin lakkoihin:

1. Osavalmistushallin levysepät ja hitsaajat olivat olleet lakossa niin, että lakossa oli ollut 14 työntekijää 29.5.1979 kello 11.45-15.45, 15 työntekijää 30.5. kello 11.45-15.45, 10 työntekijää 8.6. kello 11.45-15.45, 12 työntekijää 11.6. kello 7-15.45 ja 16 työntekijää 12.6. kello 11.45-15.45. Lakkojen syynä oli ollut urakkaerimielisyys ja viimeksi mainitun lakon syynä lisäksi nosturin ohjaamisesta aiheutunut erimielisyys.

2. Tehtaan kaikki 535 työntekijää olivat 14.6. olleet lakossa kello 11.45-15.45, ja lakon syynä oli ollut kiista kahden nosturin ohjauksen siirtämisestä.

3. Osavalmistushallin levysepät ja hitsaajat olivat olleet lakossa niin, että lakossa oli ollut 18 työntekijää 15.6. kello 11.45-15.45, 16 työntekijää 19.6. kello 11.45-15.45, 12 työntekijää 20.8. kello 14.45-15.45 ja 12 työntekijää 22.8. kello 11.45-15.45. Näiden lakkojen syynä oli ollut urakkaerimielisyys ja kiista nosturien kuljettamisesta.

4. Kokoonpanohallin seitsemän aikapalkkatyöntekijää oli ollut lakossa 15.6. kello 7-15.45, ja lakon syynä oli ollut kiista nosturinkuljettajan siirrosta.

5. Hitsaushallin levysepät ja hitsaajat, yhteensä 30 työntekijää olivat olleet lakossa 22.8. kello 7-9, syynä erään työntekijän irtisanominen.

6. Liimapuutehtaan 55 liimaajaa ja viimeistelijää oli ollut lakossa 29.8. kello 7-22.45, ja lakon syynä oli ollut palkkiopalkan kiinteän osuuden korotusvaatimus.

7. Konepajan 14 levyseppää ja hitsaajaa oli ollut urakkaerimielisyyden vuoksi lakossa 4.9. kello 9-15.45.

8. Liimapuutehtaan noin 59 liimaajaa ja viimeistelijää oli ollut lakossa 7.9. kello 7-22.45 ja 13.9. kello 7-22.45 sekä edelleen 14.9. Tämän lakon syyksi oli ilmoitettu palkkiopalkan kiinteän osuuden korotusvaatimus.

Kaikkiin sanottuihin lakkoihin oli osallistunut Turun metallityöväen Ammattiosaston luottamusmiehiä kanteessa tarkemmin kerrotuin tavoin. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston luottamushenkilöitä oli ollut lakossa 14.6. Ammattiosastot vastasivat luottamusmiestensä ja toimihenkilöittensä toiminnasta. Ammattiosastot eivät olleet ryhtyneet myöskään mihinkään aktiivisiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkka- ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Turun metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyömisestä ja rikkomisesta hyvityssakkoon.

Turun metallityöväen Ammattiosasto, joka on ollut jutussa kuultavana, on lausunut, että kantajan ilmoittamat poissaolopäivät samoin kuin ilmoitetut työntekijämäärät pitivät suurin piirtein paikkansa. Kysymys oli ollut varsin lyhytaikaisista ja pienistä työnseisauksista. Kantajan haasteen liitteenä esittämä luottamusmiesten osallistumista kuvaava luettelo koostui pääosin työosastojen varaluottamusmiehistä. Näiden kelpoisuutta edustaa ammattiosastoa neuvotteluissa tai muutoinkaan ei työnantaja aikaisemmin ollut tunnustanut edes vuosilomien aikoina saati muulloin. Työnantajan kantaa oli perusteltu aikaisemmin sillä, ettei luottamusmiessopimus tuntenut työosaston varaluottamusmiestä. Näin ollen varaluottamusmiesten toimenpiteet eivät voineet vaikuttaa samalla tavoin kuin luottamusmiesten.

Kanteen 2 kohdassa tarkoitetun poissaolon syynä oli ollut se, ettei työnantaja ollut lautatarhassakaan järjestänyt eikä aikonutkaan järjestää työturvallisuuspuolta kuntoon, vaan aikonut siirtää kahden nosturin ohjauksen samalla tavoin kuin edellä oli tarkoitettu. Lautatarhalla kysymyksessä olevilla nostureilla jouduttiin ylittämään myös Pansiontie, jonka ylittäminen isoa lautakasaa maan tasosta ohjaten muun liikenteen parissa oli koettu hengenvaaralliseksi. Vasta sen jälkeen, kun kaikki työntekijät olivat olleet poissa iltapäivän 14.6., työnantaja oli ilmoittanut olevansa valmis siihen, että ohjaus tapahtuisi tien ylityksen osalta edelleen ylhäällä olevasta kopista. Kohdistumisobjekti oli kanteessa siis väärä. Luottamusmiehet olivat toimillaan saaneet aikaan työntekijäin rauhoittumisen seuraavana päivänä.

Kanteen kohtien 3 ja 4 tarkoittamien poistumisten syynä oli ollut sanottu työturvallisuuskiista nosturien kuljettamisesta. Kysymyksessä ei ollut ollut urakkaerimielisyys eikä nosturinkuljettajan siirto sinänsä. Työsuojelupiiri oli pitänyt 3.7. nosturien tarkastuksen. Siinä työnantaja oli velvoitettu ryhtymään työturvallisuuden parantamistoimiin ennen kuin nostureita ryhdyttäisiin ohjaamaan lattiatasosta. Työnantaja oli näistä toimenpiteistä osan toteuttanutkin. Kun työsuojelutoimenpiteet olivat vielä olleet kesken ja työnantajan edustaja oli kuitenkin vaatinut nosturien lattiatasosta ohjaamisen aloittamista heti, olivat osavalmistushallin työntekijät poistuneet työstä 20.8. ja 22.8. työturvallisuusvelvollisuuksien noudattamatta jättämisen vuoksi.

5. Hitsaushallin levyseppien ja hitsaajien työstä poistuminen 22.8. oli tapahtunut mielenosoituksena sitä vastaan, että työnantajan edustaja oli neuvoteltaessa erään työntekijän irtisanomisesta käyttänyt työntekijän kunniaa loukkaavaa puhetapaa. Työntekijät olivat saaneet tiedon työnantajan edustajan käyttäytymisestä, ja sillä välin kun pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat olleet neuvotteluissa seuranneena päivänä, olivat osaston työntekijät mielenosoituksellisesti olleet tekemättä työtä parin tunnin ajan. Luottamusmiehet eivät siis olleet osallistuneet mielenosoitukseen. Heti neuvottelusta päästyään ja siihen tilaisuuden saatuaan luottamusmiehet olivat saaneet työntekijät palaamaan työhön.

7. Tässä kohdassa tarkoitetun urakkaerimielisyydestä johtuneen poissaolon luottamusmiehet olivat saaneet päättymään lyhyeen niin että työt olivat voineet jo seuranneena päivänä jatkua. Tältäkin osin luottamusmiehet olivat siis täyttäneet velvollisuutensa.

8. Liimapuutehtaan liimaajien ja viimeistelijöitten syyskuisten työnseisausten osalta piti paikkansa mitä edellä 6. kohdan osalta oli lausuttu.

Metallityöväen Liitto on ammattiosastojen vastineisiin yhtyen vaatinut kanteen hylkäämistä.

Metallityöväen Liitto on jutun esivalmistelun aikana vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta siltä osin kuin sitä oli esivalmisteluistunnossa laajennettu lisäämällä kohdistusmisobjekteja. Työntekijät olivat vaatineet työnantajan käyttäytyvän työturvallisuussäännösten edellyttämin tavoin. Ammattiosastot olivat ymmärtäneet häiriöitten pääsyyksi työsuojeluvaatimukset. Kun varaluottamusmiehillä ei ollut valtuutta edustaa ammattiosastoa, ei osasto voinut heistä kantajayhdistyksen esittämin tavoin vastata. Kanteen 3. ja 4. kohdassa oli kysymys pelkästään nosturien työturvallisuuden toteuttamisesta. Outoa oli se, että aikapalkalla olevat työntekijät olisivat olleet liikkeellä urakkakiistassa. Asiaan ei vaikuttanut tapahtuiko nosturien kuljettaminen kokeilumielessä vai lopullisesti. Tuossa vaiheessa oli ollut selvää, ettei työnantaja aikonut suorittaa tarpeellisia toimenpiteitä. Työsuojelutarkastajan käynti vasta oli aiheuttanut sen, että työnantaja oli toteuttanut velvollisuutensa tässä suhteessa.

Kantajayhdistys ja kuullut ammattiosastot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Lakkoihin on 12.6. 1979 osallistunut kaksi Turun metallityöväen Ammattiosaston asettamaa työosaston luottamusmiestä, 14.6.1979 kaksitoista sanotun ammattiosaston ja kaksi Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston asettamaa osaston luottamusmiestä, 15.6.1979 kaksi Turun metallityöväen Ammattiosaston asettamaa työosaston luottamusmiestä sekä 19.6., 20.8. ja 22.8.1979 yksi sanotun ammattiosaston asettama työosaston luottamusmies. Asianomaiset ammattiosastot vastaavat asettamiensa luottamusmiesten toiminnasta. Lakkoihin on lisäksi osallistunut kummankin ammattiosaston asettamia työosaston varaluottamusmiehiä. Perustetta ei työtuomioistuimen mielestä ole kuitenkaan esitetty sille, että ammattiosastot vastaisivat varaluottamusmiesten toiminnasta heidän osallistuessaan näihin lakkoihin.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi, kanteen enemmälti hyläten tuomita Turun metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 500 markkaa ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ammattiosaston 2 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.