Labor court dismissed union's strike action claim as it lacked intent to pressure collective agreement terms.

Neulaamon työntekijät olivat ilmoittaneet vastustavansa työnantajan esittämää uutta työjärjestelyä ja palkkausjärjestelmän muuttamista. Sittemmin työntekijät olivat kieltäytyneet työskentelemästä työnantajan määräämällä uudistuksen tarkoittamalla työmenetelmällä. Työstä kieltäytyminen oli muodostanut työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneen painostustoimenpiteen.

Sittemmin olivat konehuopaviimeistämön työntekijät aikaisemmin noudatettuun palkankorotuskäytäntöön viitaten vaatineet samansuuruista palkankorotusta kuin neulaamon työntekijät olivat saaneet ja vaatimustaan tukeakseen olleet kahteen eri otteeseen lakossa. Myös kutomon esityöosaston työntekijät ja yhtiön trukinkuljettajat olivat palkankorotusvaatimustaan tukeakseen olleet lakossa. Nämä lakot olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Näyttämättä sen sijaan oli jäänyt, että tehtaan työntekijöiden yhtenä päivänä toimeenpannun 10 minuuttia kestäneen työnseisauksen tarkoituksena olisi ollut tukea työntekijöiden omaan työehtosopimukseen kohdistuneita vaatimuksia.

Ammattiosaston ei konehuopaviimeistämön toista lakkoa lukuun ottamatta ollut näytetty toimineen kyllin tehokkaasti työtaistelujen estämiseksi tai lopettamiseksi. Ammattiosasto vastasi myös johtokuntansa jäsenen osallistumisesta konehuopaviimeistämön edellä tarkoitettuun lakkoon.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 9.5.1977 tehdyssä tekstiiliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työhön ottaminen ja erottaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä huomioonottaen irtisanomissuojasopimukseen ja lainsäädäntöön sisältyvät rajoitukset sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkausmuodot ja palkkamäärittelyt

1. Korvaus työstä lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (tuntija viikkopalkka) tai kappaleelta tai työmäärältä (kappale- ja aikaurakka).

2. Lisäksi voidaan käyttää 8 § 4 kohdassa ja 9 §:ssä tarkoitettuja palkkausmuotoja, joissa kiinteän pohjapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.

3. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin palkat ja ansiot määritellään tämän sopimuksen liitteenä seuraavan asianomaisten työntekijäin suorittaman työn mukaisen ammattiryhmittelyn (Liite n:o 1) ja ohjepalkkataulukon (8 §) sekä tämän työehtosopimuksen palkkausmuotoja ja korvauksia koskevien määräysten perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Milloin työntekijä hänen kanssaan tehdyn työsopimuksen mukaan tekee työtä eri palkkausmuodoilla (aika-, palkkio- tai urakkatyötä) maksetaan palkka kussakin työssä tai työvaiheessa käytettyä palkkausmuotoa koskevien määräysten perusteella.

8 § Aikapalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Aikapalkalla oleva työntekijä on oikeutettu jäljempänä mainittuun ohjepalkkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Aikapalkkausta käytettäessä voidaan edellä 2) kohdassa mainitun ohjepalkan lisäksi maksaa erillistä laatu- tms. lisää milloin tuotteen laadun parantaminen, raaka-aineen käytön taloudellisuus tai muut vastaavat tekijät tekevät sen perustelluksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Urakka- ja sekaurakkapalkka

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista on tuotannon ja ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

2. Urakkahinnoittelun tulee olla sellainen, että normaalilla urakkatyösuorituksella ansio nousee 15 % korkeammaksi kuin 8 §:n 2. kohdassa mainittu ohjepalkka ( urakan ohjepalkka ).

Hinnoittelusäännöt ovat yksittäiskonekäytössä urakka- ja työkohtaiset ja on urakat hinnoiteltava siten, että ne normaalilla urakkatyösuorituksella täyttävät em. hinnoitteluperusteen.

3. a) Urakka-ansion tulee kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa (suora urakka).

b) Milloin osa palkasta maksetaan kiinteänä aikapalkkana, tulee palkan liikkuvan osan kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa (sekaurakka).

4. a) Jos jossakin työssä otetaan käytäntöön uusi työmenetelmä taikka suoritetaan käyttö- tai työkoneessa tai tuotteen laadussa muutoksia taikka urakkahinnoittelun perusteissa muusta syystä tapahtuu muutoksia, on uusi urakkahinnoittelu suoritettava noudattaen edellä olevia määräyksiä.

Urakkahinnoittelun irtisanomisen suhteen on noudatettava jäljempänä b) kohdassa olevia määräyksiä.

b) Muissa kuin edellä a) kohdassa mainituissa tapauksissa voidaan voimassaolevan urakkahinnoittelun muutos toimeenpanna aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua tätä tarkoittavasta irtisanomisesta, ellei kysymys ole kokeiluluontoisesta urakkahinnoittelusta tai tilapäisestä hinnoittelun muutoksesta. Kokeiluluontoisen urakkahinnoittelun käyttöaikaa ei saa tarpeettomasti pitkittää yli sen ajan, joka tarvitaan pysyvien urakointiedellytysten selvittämiseen.

c) Jos hinnoittelussa toimeenpantu muutos tai uuden laadun hinnoittelu aiheuttaa työpaikalla erimielisyyttä eikä paikallisissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, on molemmilla asiapuolilla oikeus saattaa kysymys työnantaja- ja työntekijäliittojen käsiteltäväksi tämän työehtosopimuksen 26 §:ssä mainitussa järjestyksessä.

Työ tehdään kuitenkin edelleen urakkatyönä työnantajan ilmoittamin urakkahinnoin. Jos tämän pykälän 6. kohdassa mainitussa tutkimuksessa todetaan, ettei urakkahinnoittelu ole tapahtunut 9 § 2. ja 3. kohtien mukaisesti, lasketaan erotus takautuvasti siitä päivästä alkaen, jona uudet tai muutetut urakkahinnat on otettu käytäntöön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erikoistyöntekijäin palkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Korjausosaston metalli- ja sähkömiesten sekä 3. ja 4. palkkaryhmiin kuuluvien voimalaitostyöntekijöiden ja vedenpuhdistuslaitosten hoitajien sekä korkeapainekattilalaitosten lämmittäjien palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteen n:o 2 perusteella.

3. Rakennusosaston rakennustyöntekijäin (puusepät, kirvesmiehet, maalarit muurarit) palkkojen määrittelyssä sovelletaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät tämän työehtosopimuksen liitteeseen n:o 2.

4. Autonkuljettajien ja autonapumiesten samoinkuin ajokortin omaavien trukinkuljettajien palkat määritellään tämän työehtosopimuksen liitteen n:o 3 perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Erimielisyyksien sovittelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Turvautuminen työtaisteluun tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LIITE N:o

Kunnossapito-osastojen palkkausta koskevia määräyksiä

1. Tämän liitteen palkkamääräyksiä sovelletaan kunnossapitoosastojen metalli-, sähkö- ja rakennusalan työntekijöihin, korkeapainekattilalaitosten lämmittäjiin, vedenpuhdistuslaitosten hoitajiin sekä voimalaitostyöntekijöihin, jotka on mainittu jäljempänä olevassa palkkaryhmittelyssä.

Siinä tapauksessa, että tehdas itse suorittaa suurehkoja uudisrakennus- tai vanhojen rakennusten uudistamistöitä noudatetaan niissä rakennusalan liittojen kesken sovittua urakkahinnoittelua, käytettiinpä työssä omaa tai vierasta työvoimaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. a) Kunkin työntekijän henkilökohtainen ohjepalkka määritellään ao. palkkaryhmän ohjepalkan perusteella enintään 15 % sitä ylemmäksi riippuen ao. työntekijän ahkeruudesta, työtaidosta, ammattikokemuksesta ja monipuolisuudesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijöiden pätevyyden tarkistus suoritetaan vuoden 1977 viikoilla 22 ja 44 ja vuoden 1978 viikoilla 19 ja 47. Paikallisesti voidaan sopia tarkistusten siirtämisestä myös muuhun ajankohtaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3.1978 tehtaalla järjestetyllä 10 minuutin pituisella lakolla oli pyritty työnantajan käsityksen mukaan osaltaan tukemaan esitettyjä työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotusvaatimuksia. Siihen osallistuneiden työntekijöiden joukko oli muodostanut ammattiyhdistyksen jäsenkunnan enemmistön.

Kutomon esityöosaston työntekijät olivat vaatineet 20.3.1978 50 p/t suuruista työehtosopimukseen perustumatonta yleiskorotusta. Työnantaja oli vastannut, että tälläkin osastolla voitiin ryhtyä tuottavuuden parannusta merkitseviin palkkausjärjestelyihin ottamalla käyttöön tuotantopalkkio. Painostaakseen työnantajaa taipumaan esitettyyn korotusvaatimukseen esityöosaston työntekijät olivat olleet 19. ja 22.5.1978 työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuvassa lakossa. Ammattiosaston johtokunta oli tosin tuominnut 7.6.1978 pitämässään kokouksessa jo päättyneen työtaistelun, mutta muihin toimenpiteisiin ammattiosasto ei ollut ryhtynyt.

Myös tehtaan viisi trukinkuljettajaa, joiden osalta oli huhtikuussa 1978 suoritettu palkkausjärjestelyjä, olivat esittäneet 26.5.1978 työehtosopimukseen perustumattoman yleiskorotusvaatimukset. Painostaakseen työnantajaa suostumaan esitettyyn vaatimukseen trukinkuljettajat olivat olleet lakossa 26. ja 29.5.1978. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tämän työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi.

Edellä esitetyn perusteella Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Tampereen Tekstiilityöntekijät tuomittaisiin maksamaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoa.

Kutomon esityöosaston lakkoihin johtaneiden syiden osalta vastaajaliitto on viitannut konehuopaviimeistämön osalta sanottuun. Työehtosopimuksen liitteen n:o 2 mukaiseen aikaisempaan käytäntöön vedoten olivat osaston työntekijät esittäneet 20.3.1978 palkankorotusta. Työnantajan vastaehdotus, joka oli sisältänyt muun muassa osittaiseen tuotantopalkkiojärjestelmään siirtymisen, ei ollut tyydyttänyt työntekijöitä. Lakot olivat syntyneet täysin spontaanisti ja ammattiosaston tietämättä. Lakkojen synnyttyä pääluottamusmies oli ollut yhteydessä työnantajaan ja liittoonsa ja ammattiosasto oli tehnyt kaiken voitavansa lakon lopettamiseksi.

Tehtaan kaikki vakinaiset trukinkuljettajat olivat naisia. Yhden työntekijän siirryttyä äitiyslomalle oli tämän sijaiseksi otettu eräs kunnossapito-osaston miespuolinen työntekijä. Koska tähän työntekijään nähden oli sovellettu työehtosopimuksen liitteen n:o 2 määräyksiä joita ei sovellettu vakinaisiin trukinkuljettajiin, tämä työntekijä oli saanut suurempaa palkkaa kuin naiset. Tämä palkkauksen eriarvoisuus ja se, ettei aikaisemman käytännön mukaista palkkojen tarkistusta suoritettu, oli ollut syynä palkankorotusvaatimukseen ja lakkoon. Lakko oli alkanut ammattiosaston tietämättä ja täytenä yllätyksenä. Ammattiosasto tai sen edustajat eivät olleet voineet ottaa lukuun, että tällainen pienryhmä menisi lakkoon samana päivänä kuin se esitti neuvottelutarjouksen työnantajalle. Ammattiosasto oli tehnyt kaiken voitavansa lakon lopettamiseksi.

1.3.1978 tapahtuneella 10 minuutin työnseisauksella ei ollut ollut mitään tekemistä aikaisemmin mainittujen riitojen kanssa eikä se ollut liittynyt millään tavoin tehtaan sisäisiin asioihin tai edes liittojenkaan välisiin kysymyksiin. Kysymyksessä oli ollut spontaani mielenosoitus suoritettuja devalvaatioita ja näköpiirissä olleita työntekijäpuolelta katsottuina negatiivisia talouspoliittisia ratkaisuja vastaan.

Edellä olevan johdosta Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tampereen Tekstiilityöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Kutomon esityöosaston 35 työntekijää ovat maaliskuussa 1978 vaatineet palkankorotusta vedoten työehtosopimuksen liitteeseen n:o 2 ja ryhtyneet vaatimuksensa tukemiseksi 19. ja 22.5.1978 lakkoon, joka on kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin samalla tavoin kuin edellä mainittu konehuopaviimeistämön lakko. Ammattiosaston johtokunta on kehottanut mainitun osaston työntekijöitä välttämään työtaisteluja 7.6.1978 pitämässään kokouksessa, ja pääluottamusmies on ollut yhteydessä liittoon lakon aikana.

Yhtiön viisi trukinkuljettajaa ovat esittäneet 26.5.1978 palkankorotusvaatimuksen mainiten syyksi sen, että eräälle miespuoliselle, samoja töitä väliaikaisesti suorittaneelle työntekijälle olisi maksettu korkeampaa palkkaa kuin naispuolisille trukinkuljettajille, ja ryhtyneet samana päivänä vaatimuksensa tukemiseksi 2 päivää kestäneeseen lakkoon. Lakon syyksi on esitetty vielä sama työehtosopimuksen liite n:o 2 ja sen perusteella syntynyt palkankorotuskäytäntö kuin konehuopaviimeistämössä ja kutomon esityöosastolla. Lakko on näin ollen kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosaston ei ole näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin lakon johdosta.

1.3.1978 tehtaan 248 työntekijää on osallistunut 10 minuutin pituiseen työnseisaukseen, jonka työnantajapuoli on katsonut liittyvän painostustoimenpiteenä eri osastoilla esitettyihin palkankorotusvaatimuksiin, mutta työntekijäpuoli on taas pitänyt sitä mielenosoituksena talouspoliittisten neuvottelujen yhteydessä tapahtuneita palkankorotusten siirtoja vastaan, minkä syyn pääluottamusmies on ilmoittanut yhtiön edustajalle seisauksen yhteydessä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työtaistelun tarkoituksena olisi ollut tukea omaan työehtosopimukseen kohdistuneita vaatimuksia.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Airaksinen, M. Virtanen, Hyppönen Lankinen ja P. Virtanen

Tuomio oli yksimielinen.