Labor court fines union for insufficient strike action and breach of work peace obligations during wage dispute.

Työntekijät olivat palkankorotusvaatimuksensa tukemiseksi siirtyneet urakkahinnoittelusopimuksen irtisanottuaan aikatyöhön ja samalla hidastaneet työvauhtia sekä ryhtyneet lakkoon. Tukeakseen vaatimustaan uuden työvaiheen ottamisesta huomioon lisätyövaiheena urakkahinnoittelussa toiset saman työpaikan työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon. Ammattiosasto, jonka edustajat olivat ottaneet osaa työtaistelutoimenpiteisiin, ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Työntekijäliiton toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi olivat olleet riittämättömiä. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton ja erään toisen työnantajaliiton sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kesken 7.2.1979 allekirjoitetussa teurastamoita ja lihavalmistetehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

II SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

3 § Sitovuus

Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkkajärjestelmät

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknisesti mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi suorituspalkkatyönä.

2. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyövauhdilla nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

3. Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia työntekijäin ansio nousee 20 % ohjetuntipalkkaa korkeammaksi. Työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä tulee palkan liikkuvan osan kasvaa vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Urakka- ja sekaurakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

6. Milloin työ- ja tuotantomenetelmissä, raaka- ja tarveaineissa, koneistuksessa tai muissa näihin verrattavissa työnsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, suoritetaan uusi suorituspalkkatyön hinnoittelu, pitäen ohjeena edellä 2 ja 3 kohtien mukaisesti muodostunutta ansiotasoa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnsuoritukseen oleellisesti vaikuttavissa tekijöissä tapahtuneisiin muutoksiin perustuvassa suorituspalkkatyön uudessa hinnoittelussa huomioidaan ne muutokset, jotka työpaikalla on yhteisesti kirjattu tai jotka muuten todetaan. Muutoksista aiheutuva uusi hinnoittelu pyritään suorittamaan tarpeetonta viivytystä välttäen ja siten, ettei se aiheuta olennaista muutosta työntekijäin vakiintuneeseen ansiotasoon.

7. Jos voimassa olevaa hinnoittelua joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan tarkistaa, voidaan se tehdä asianoma sen työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei heidän välillään päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu suorituspalkkatyö entisillä perusteilla ja asia siirretään allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan edustaja oli 13.9.1979 ilmoittanut tuotantolaitoksen teurastajille, että eläinlääkärin määräyksestä oli nautojen ruokatorvet sidottava hygieenisistä syistä. Työntekijät olivat kieltäytyneet tästä ja lopettaneet työnteon kokonaan. Myös osaston luottamusmies oli osallistunut lakkoon. Saman päivän iltapäivällä teurastajat olivat teurastaneet sikoja noin kaksi tuntia, kunnes ne olivat loppuneet noin kello 15.00. Tämän jälkeen teurastajat olivat ryhtyneet teurastamaan nautoja, mutta eivät olleet sitoneet nautojen ruokatorvia. Tarkastavan eläinlääkärin käytyä työpaikalla ja ilmoitettua hylkäävänsä ruhot, ellei nautojen ruokatorvia sidota, työntekijät olivat keskeyttäneet työnteon. 14.9.1979 oli ainoastaan kaksi teurastajaa tullut työhön. Työskenneltyään noin kaksi tuntia he olivat poistuneet työpaikalta. Osaston luottamusmies ei ollut ollut työssä 14.9.1979.

Leikkaamon työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 14.9.1979 kello 14.00. Myös pääluottamusmies ja osaston luottamusmies olivat poistuneet työpaikalta.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ja Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosasto olivat näin ollen selvästi rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden kysymyksessä olevassa työtaistelutilanteessa. Edellä mainituilla perusteilla Osuusteurastamoiden Työnantajaliitto on vaatinut niiden tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Lihakunnan Oulun tuotantolaitoksen leikkaamon työntekijät ovat kanteessa mainittua palkankorotusvaatimusta tukeakseen siirtyneet ilmoituksensa mukaisesti 3.9.1979 aikatyöhön ja samassa yhteydessä olennaisesti alentaneet työvauhtiaan, minkä tarkoituksena työtuomioistuin katsoo vallinneissa oloissa myös olleen tukea palkankorotusvaatimusta. Työehtosopimuksen osallisten yhteisen käsityksen mukaan voidaan paikallinen urakkahinnoittelusopimus jommankumman paikallisen osapuolen toimesta irtisanoa, jolloin se työehtosopimuksen 9 §:n 7 kohdan sanamuodosta huolimatta lakkaa irtisanomisajan kuluttua olemasta voimassa; mutta osalliset ovat niin ikään yhteisesti sitä mieltä, ettei tällaista menettelyä saada käyttää vastapuoleen kohdistettuna painostustoimenpiteenä. Aikatyön tekeminen työvauhtia hidastaen on jatkunut 21.9.1979 asti, ja 14.9.1979 ovat leikkaamon työntekijät poistuneet työpaikalta kesken työpäivää.

Työnantajan edustajan annettua 13.9.1979 tarkastavan eläinlääkärin määräyksestä tuotantolaitoksen teurastajille määräyksen teurastettujen nautojen ruokatorvien sitomisesta teurastajat olivat kieltäytyneet tästä ja lopettaneet samana päivänä osittain työnteon. 14.9.1979 on kaksi teurastajaa ollut osan päivää lakossa ja muut teurastajat ovat olleet lakossa koko päivän. Sen mukaan kuin on selvitetty, on teurastajien tarkoituksena ollut tukea vaatimusta ruokatorvien sitomisen ottamisesta lisätyövaiheena huomioon urakkahinnoittelussa.

Leikkaajien ja teurastajien toimenpiteet ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Työtaistelutoimenpiteisiin ovat kanteessa kerrotuin tavoin osallistuneet tuotantolaitoksen pääluottamusmies ja kaksi luottamusmiestä, joiden toiminnasta Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston ei ole liioin edes väitetty ryhtyneen muutenkaan mihinkään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi tai lopettamiseksi. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on toimittanut työpaikalle joitakin kehotuksia työrauhan palauttamiseksi, mutta jutussa esitetyn selvityksen valossa työtuomioistuin pitää liiton toimintaa täysin riittämättömänä.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosaston maksamaan Osuusteurastamoiden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 4 500 markkaa sekä kummankin yhteisvastuullisesti korvaamaan Osuusteurastamoiden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.