Labor court dismisses union claim that failed safety agreement mandates free time or overtime pay for Saturday holidays.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that a failed safety agreement required free time or overtime compensation for the post-Christmas Saturday. The union argued that without a collective agreement, the employer must provide rest or pay, but the court found no such obligation in the contract. The court ruled that the employer's instruction to pay extra wages instead of granting the day did not violate the collective agreement or labor peace duties.
Legislator headnote
AI generatedSection 10 of the Collective Agreement; Section 3(2) of the Safety Agreement: When a safety agreement fails to reach a consensus on holiday arrangements, the employer is not obligated to grant free time or provide overtime compensation, provided the alternative measure does not contradict the agreement's core purpose.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Turvalausekepöytäkirjan määräyksellä oli sovittu siitä, että työaikamuodoissa, joissa lauantai oli yleensä vapaapäivä, oli vuodesta 1978 alkaen myös joulun jälkeinen lauantai vapaapäivä. Työaikamuodoissa, joissa lauantai ei ollut yleisesti vapaapäivä, sovittiin asianomaisten palkkasopimusliittojen kesken siitä, millä tavoin vastaava työaikajärjestely toteutettiin tai millä tavoin se muutoin korvattiin asianomaisella alalla.
Katsottu, ettei toimihenkilöpuolella ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta vaatia, että kun turvalausekepöytäkirjassa edellytettyyn sopimukseen ei ollut päästy, että tässä turvalausekepöytäkirjan kohdassa tarkoitettu järjestely olisi toteutettava ensisijaisesti vapaa-aikana tai, asianomaisten palkkasopimusliittojen suostumuksella, viikkoylityökorvausta vastaavalla korvauksella.
Kun turvalausekepöytäkirjassa tarkoitettu yhteinen sopimus oli jäänyt saavuttamatta, oli työnantajaliitto antanut jäsenyrityksilleen ohjeen, että sellaisissa työaikamuodoissa, joissa lauantai ei ollut yleisesti vapaapäivä, korvattaisiin joulun jälkeisen lauantain muuttaminen vapaapäiväksi siten, että tällaisille toimihenkilöille maksettaisiin 8 tunnin ylimääräinen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jossa palkka maksettiin joulukuun jälkimmäiseltä puoliskolta. Tällä menettelyllään ei työnantajaliitto ollut laiminlyönyt sille kuuluvaa työrauhavelvollisuutta.
Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.
RATKAISU
Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja toiselta puolen muiden ohella Teknisten Liiton välillä 18.5.1977 solmitussa palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä toukokuun 18 päivänä 1977 tehtyyn runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Työaikamääräykset
Työviikko vaihtuu maanantain ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kelloaikana.
Työtuntijärjestelmän edellyttämän vuosityöajan tulee vuorotyössä keskimäärin vastata runkosopimuksen 5 §:n 1 kappaleessa tarkoitettujen toimihenkilöiden työtuntijärjestelmän mukaista vuosityöaikaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palkkasopimuksessa mainitussa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n (STTK) välisessä runkosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Vapaapäivät
1. Tekniselle toimihenkilölle viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voidaan, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, määrätä
-kiinteäksi viikonpäiväksi, jonka tulee olla lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka
-vaihtuvaksi viikonpäiväksi, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
2. Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, voidaan vapaapäivät määrätä siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu keskimäärin edellä 5 §:n mukaan määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Näiden vapaapäivien tulee ilmetä työtuntijärjestelmästä tai, jollei niiden sijoittamisajankohtaa ole mahdollista siinä määritellä, on tasoittumisvapaan antamisesta ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen. Nämä vapaapäivät on pyrittävä sijoittamaan muiden vapaapäivien yhteyteen.
11 § Arkipyhäviikot
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuva juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuunottamatta - uudenvuodenpäivän viikon lauantaita, -pääsiäislauantaita, -vapunpäivän viikon lauantaita, - Juhannusaattoa -itsenäisyyspäiväviikon lauantaita ja -Jouluaattoa jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menettäminen korjattava muuna aikana työtuntijärjestelmän puitteissa annettavilla vapaapäivillä tahi korvaamalla niinä vapaapälvinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sanottu ellei samalta ajalta jo suoriteta korvausta seisokkiaikaa koskevien määräysten perusteella tai mikäli palkkasopimuksessa ei ole toisin sovittu.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Arkipyhäviikkojen työaikojen järjestelyssä noudatetaan lisäksi mitä asiaa koskevassa 8.12.1970 solmitussa erillisessä sopimuksessa on sovittu.
12 § Ylityö
1. Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen työajan säännöllisten enimmäismäärien lisäksi.
2. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikottaisesta ylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3. Milloin tekninen toimihenkilö työnantajasta riippuvasta syystä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikottaisesta ylityöstä on sovittu. Samoin menetellään jos toimihenkilö viikon aikana on ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
4. Jos tekninen toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan, ellei palkkasopimuksessa ole toisin sovittu viikottaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
35 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa 18. toukokuuta 1977 lukien 28. helmikuuta 1979 saakka ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Asianomaiset keskusjärjestöt kokoontuvat tammikuussa 1978 selvittämään sopimuskauden taloudellista ja työmarkkinakehitystä ja, mikäli taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut tai ilmeisesti on tapahtumassa sellainen käänne, jonka johdosta sopimuskauden talous- ja työmarkkinakehitys on olennaisesti muuttunut tai muuttumassa, päättämään sopimuksiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Muutokset tulevat keskusjärjestöjen välisen sopimuksen perusteella runkosopimuksen ja palkkasopimusten osaksi. Samoin menetellään, jos Suomen markan ulkonaista arvoa sopimuskauden aikana olennaisesti muutetaan.
Jos keskusjärjestöt eivät 28. helmikuuta 1978 mennessä tai neuvottelujen johtuessa markan arvon muuttamisesta kuukauden kuluessa neuvottelujen aloittamisesta sovi toimenpiteistä, voivat sopimusosapuolet irtisanoa runkosopimuksen ja palkkasopimukset yhden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Runkosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Vapaapäivät
Sunnuntain lisäksi annettava toinen vapaapäivä on säännöksen mukaan määrättävä
-kiinteäksi- joko lauantai tai ellei se ole mahdollista maanantai- silloin, kun työtä tehdään viitenä päivänä viikossa tai
-vaihtuvaksi, kun työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa.
Lähtökohtana on pidettävä, että toimihenkilölle pyritään järjestämään pitkä viikonloppu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § Arkipyhäviikot
Arkipyhäaattojen ja lauantain säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivinä ja kaikki työpäivät ovat säännöllisen vuorokautisen työajan mukaan määräytyviä täysiä työpäiviä. Poikkeuksen muodostavat keskusliittojen solmiman arkipyhäviikkojen työaikaa koskeva sopimuksen mukaiset seuraavat päivät: uudenvuodenpäivän viikon lauantai, pääsiäislauantai, vapunpäivän viikon lauantai juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauantai ja jouluaatto. Nämä päivät ovat vapaapäiviä elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Nämä vapaapäivät koskevat sellaisenaan vain niitä työaikamuotoja, joissa työ on järjestetty kiintein lauantaiksi osuvin vapaapäivin Koska säännöllisten työtuntien vuosittainen enimmäismäärä on eri työaikamuodoissa sama, tulee tämä ottaa työtuntijärjestelmää laadittaessa huomioon liikkuvissa työaikamuodoissa järjestämällä vuotuisen työajan tasaamiseksi riittävä määrä vapaapäiviä. Ellei sanottua järjestelyä voida toteuttaa korvataan saamatta jäänyt työajanlyhennys kuten viikkoylityö.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Korvaamistapoja on pääsääntöisesti kaksi; sen lisäksi on useissa paikkasopimuksissa näiltä päiviltä erityisiä korvaussäännöksiä.
1. Antamalla vastaavasti vapaata työtuntijärjestelmän puitteissa tai
2. korvaamalla näinä päivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin viikkoylityöstä on sovittu.
Esimerkki 1: Jos pääsiäistä edeltävällä viikolla tehdään maanantaista torstaihin täydet työpäivät ja lauantaina 8 tuntia, on mainituilta 8 tunnilta maksettava 50 %:lla korotettu palkka. Jos silloin tehdään 10 tuntia, korotetaan 2 viimeisen tunnin palkka 100 %:lla. Jos perjantainakin on tehty 8 tunnin työpäivä - jolloin niiltä tunneilta maksetaan sunnuntaityökorotuksen lisäksi 50 %:lla korotettu palkka - maksetaan kaikilta lauantain työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Kts. myös 12 §:n soveltamisohjeista "eräiden arkipyhäviikkojen työaika"
Korvaamistapa tulisi selvittää työnantajan ja ao. toimihenkilön välillä etukäteen.
Eräiden alojen palkkasopimukset sisältävät keskeytymätöntä vuorotyötä koskevia erityismääräyksiä vuosityöajan tasoittamisesta joko antamalla sovittu määrä vapaapäiviä ( puhelinja voimalaitosalat sekä puunjalostusteollisuus ) taikka antamalla muuten niin monta vapaapäivää, että vuosityöaika vastaa runkosopimuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettujen toimihenkilöiden työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa (mm. lasi-, metalli-, vaatetus- ja tekstiiliteollisuus sekä Yleisen Ryhmän palkkasopimus).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 § Ylityö
Ylityö on joko vuorokautista tai viikottaista ylityötä.
Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään vuorokaudessa 8 tunnin tai jos on sovittu vuorokautisen säännöllisen työajan tilapäisestä pidentämisestä enintään 9 tuntiin mainitun pidennetyn tuntimäärän lisäksi.
Viikottaista ylityötä taas on työ, joka vuorokautista ylityötä mukaan lukematta ylittää 40 tuntia viikossa. Milloin sovelletaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, on viikottaista ylityötä työ, mikä koko jakson kuluessa ylittää keskimäärin 40 tuntia viikkoa kohti.
Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen eräissä tapauksissa
Vuorotyössä katsotaan viikottaiseksi ylityöksi se työ, joka
a) ylittää 40 tuntia viikossa
b) ylittää myös asianomaisen viikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan
c) ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa (8 tunnin ylittävä osa on vuorokautista ylityötä).
Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan, ellei palkkasopimuksessa ole toisin sovittu, viikottaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa.
Eräiden arkipyhäviikkojen työaika
Arkipyhäviikkoja koskevasta määräyksestä johtuu, että viikkotyöaika muodostuu kuluvan sopimuskauden seuraavina viikkoina nelipäiväiseksi:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
52. vko, joulun jälkeinen viikko 4 pv
Toimihenkilölle, joka on em. viikoilla suorittanut työtä enemmän kuin 32 tuntia, korvataan tämän ylittävä työ kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Runkosopimuksen 35 §:ssä tarkoitetussa STK:n ja STTK:n välillä 5.5.1978 allekirjoitetussa niin sanotussa turvalausekepöytäkirjassa sanotaan muun muassa:
3 Työaikamuodoissa, joissa lauantai on yleensä vapaapäivä, on vuodesta 1978 alkaen myös joulun jälkeinen lauantai vapaapäivä. Vuodesta 1979 alkaen on edellä tarkoitetuissa töissä myös pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä. Työaikajärjestely toteutetaan palkkaa alentamatta. Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske töitä, joissa vastaava järjestely on toteutettu jo aikaisemmin.
Työaikamuodoissa, joissa lauantai ei ole yleisesti vapaapäivä, sovitaan asianomaisten palkkasopimusliittojen kesken siitä, millä tavoin vastaava työaikajärjestely toteutetaan tai millä tavoin se muutoin korvataan asianomaisella alalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 Todettiin 16. helmikuuta 1978 suoritetun devalvaation johdosta STK:n ja STTK:n välillä aloitetut voimassa olevan runkosopimuksen mukaiset turvalausekeneuvottelut päättyneiksi.
Soveltamisneuvotteluja koskeva pöytäkirja edellytti, että asianomaisten palkkasopimusliittojen kesken tuli sopia siitä, millä tavoin vastaava työaikajärjestely toteutetaan tai millä tavoin se muutoin korvataan asianmukaisella tavalla. Tämä työehtosopimustasoinen velvoite oli asiallisesti sopusoinnussa runkosopimuksen 10 §:n sekä siihen liittyvän runkosopimuksen soveltamisohjeen 10 §:n kanssa joissa molemmissa edellytettiin, että työssä tulee noudattaa keskimääräistä viikkotyöaikaa ja sen mukaisesti tulee vapaapäivä määrätä siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu keskimääräiseen säännölliseen viikkotyöaikaan. Edelleen runkosopimuksen ja siihen liittyvän soveltamisohjeen 11 § edellyttivät, että mikäli arkipyhäviikolla joudutaan tuotannollisista syistä työskentelemään, tulee tällaisen vapaapäivän menettäminen korvata muuna aikana työtuntijärjestelmän puitteissa annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla se viikkoylityösäännön mukaan.
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kanteeseen vastatessaan kiistänyt syyllisyytensä työrauhavelvollisuuden rikkomiseen, koska työnantajaliitto toteuttaessaan runkosopimuksen turvalausekeneuvotteluihin liittyvän pöytäkirjan 3 §:n määräystä toisella siinä mainituista kahdesta vaihtoehtoisesta tavasta ei ollut voinut syyllistyä työrauhavelvoitteen rikkomiseen. Työnantajaliiton menettely ei ollut sisältänyt painostusta ketään kohtaan eikä muutoinkaan täyttänyt työtaistelutoimenpiteen tunnusmerkkejä. Kysymyksessä oli puhdas työehtosopimusta koskeva tulkintariita.
Liittojen näkökannat kyseisessä erimielisyydessä oli selvästi esitetty liittojen välisissä kahdessa neuvottelussa ja asiasta muutoin käydyissä lukuisissa keskusteluissa. Sama kysymys oli ratkaisu Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän omaksuman tulkinnan mukaisesti muissakin työnantajaliitoissa kaikkien henkilöstöryhmien osalta. Lähtökohtana turvalausekeneuvottelupöytäkirjan 3 §:n tulkinnalle oli ollut se, että kaikkia henkilöstöryhmiä tulisi samassa kysymyksessä kohdella samalla tavalla. Mainitun 3 §:n I momentti koski lähinnä päivätyössä olevia joiden kohdalla järjestely merkitsi sitä, että heidän työaikansa lyheni yhdellä päivällä ilman vastaavaa palkan menetystä. Tuntipalkkaisille työntekijöille suoritettiin kahdeksan tunnin palkka ja kuukausipalkkaisille työntekijöille maksettiin heidän entinen kuukausipalkkansa vähentämättömänä.
Runkosopimuksen 11 § ja sen soveltamisohjeet koskivat puolestaan kuutta arkipyhäviikkoa. Edellä mainitussa turvalausekeneuvottelupöytäkirjan 3 §:ssä oli joulun jälkeinen lauantai säädetty vapaapäiväksi niissä työaikamuodoissa, joissa lauantai yleensä oli vapaapäivä. Sen sijaan työaikamuodoissa, joissa lauantai ei yleensä ollut vapaapäivä ja joista nyt oli kysymys, oli pöytäkirjan mukaan myös muu korvaustapa mahdollinen. Näin ollen turvalausekepöytäkirjan 3 §:n 2 momentin nojalla runkosopimuksen arkipyhäviikkopykälää ei ollut laajennettu siten, että joulun jälkeinen lauantai olisi huomioitava keskeytymätöntä vuorotyötä tekevien tai muuten lauantaina työskentelevien teknisten toimihenkilöiden vapaapäivänä. Kun säännös viikkoylityön maksamisesta koski sekin vain luettelossa mainittuja arkipyhäviikkoja, eivät runkosopimus sen enempää kuin muutkaan kanteessa mainitut kohdat voineet velvoittaa vahvistuskanteessa esitettyyn viikkoylityökorvauksen maksamiseen.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on esittänyt Teknisten Liitolle, että joulun jälkeisen lauantain vapaapäiväksi määräämistä vastaava työaikajärjestely tai korvaus sellaisissa työaikamuodoissa, joissa lauantai ei ole yleisesti vapaapäivä, toteutettaisiin sopimalla siitä, että tällaisissa työaikamuodoissa työskenteleville teknisille toimihenkilöille maksettaisiin 8 tunnin ylimääräinen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jossa palkka maksetaan joulukuun jälkimmäiseltä puoliskolta. Kirjeen johdosta annetussa vastauksessa Teknisten Liitto on esittänyt aloitettuihin neuvotteluihin viitaten, että vuotuinen työaika lyhennettäisiin tasoittumisjakson kuluessa antamalla vastaava vapaa muuna aikana työtuntijärjestelmän puitteissa. Mikäli työnantaja ja tekninen toimihenkilö sopisivat työn tekemisestä tämän vastaavan vapaan aikana, tulisi suorittaa korvaus viikkoylityön mukaan.
STK:n ja STTK:n välisen turvalausekepöytäkirjan 3 §:n 2 momentin määräys on sanamuodoltaan sikäli selvä, että siinä edellytetään asianomaisten palkkasopimusliittojen kesken sovittavan siitä, miten 1 momenttia vastaava työajan lyhennys toteutetaan tai se muutoin korvataan työaikamuodoissa, joissa lauantai ei ole yleisesti vapaapäivä. Toisaalta sopimuskohdassa ei ole määräystä sen varalta, että sopimukseen ei päästä. Runkosopimuksen 10 § ja sen soveltamisohje koskevat vapaapäivien antamista noudatettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa ja korvausta tällaisena päivänä tehdystä työstä, eivätkä ne siten sovellu puheena olevalla pöytäkirjamerkinnällä sovittuun ylimääräiseen viikoittaista työaikaa lyhentävään vapaapäivään.
Runkosopimuksen 11 §:ssä on puolestaan määräys arkipyhistä, joina työskentely tuotantoteknisten syiden niin vaatiessa korvataan soveltamisohjeiden mukaan vapaapäivillä tai, jos työajan lyhennys jää saamatta, kuten viikkoylityö. Puheena olevalla pöytäkirjamääräyksellä on sen sijaan pyritty sen 1 momentista ilmenevin tavoin ainoastaan työajan lyhentämiseen tiettynä päivänä sen vaikuttamatta palkkaa alentavasti. Se, että sama tulos 2 momentissa mainituissa työaikamuodoissa on saavutettava palkkasopimusliittojen sopimalla työaikajärjestelyllä tai muulla tavalla, ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että määräyksellä sen edellä mainittu tarkoitus huomioon ottaen olisi pyritty laajentamaan arkipyhäviikkoja koskevaa määräystä, jossa kyseistä lauantaita ei ole mainittu, tai muutoin antamaan korvaukselle siinä tarkoitettu ja kanteessa vaadittu etusijajärjestys.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei toimihenkilöpuolella ole työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta vaatia, että kun turvalausekepöytäkirjan 3 §:n 2 momentin edellyttämään sopimukseen palkkasopimusliittojen kesken ei ole päästy, sanotussa momentissa tarkoitettu järjestely olisi toteutettava ensisijaisesti vapaa-aikana tai, asianomaisten palkkasopimusliittojen suostumuksella, viikkoylityökorvausta vastaavalla korvauksella. Kun Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän toteuttama menettely yhteisen sopimuksen jäätyä saavuttamatta näin ollen ei ole muodostunut puheena olevan pöytäkirjamääräyksen tai muun asianosaisliittojen välillä noudatettavan sopimuksen vastaiseksi, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen ja sen nojalla tehdyt vaatimukset. Asian laatuun nähden Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä saa kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.