Labor court dismisses claim that employer violated collective agreement by ignoring local negotiation outcome on vacation leave duration.

Työehtosopimuksen mukaan oli Yleisradion ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituus hänen tultuaan yhtiön palvelukseen puolen vuoden yhdenjaksoisen palvelusajan jälkeen yksi kuukausi. Vuosilomasäännöksen tulkinnasta eräässä yksityistapauksessa oli yhtiön ja pääluottamusmiehen välillä käyty työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut. Neuvottelujen jälkeen yhtiö oli antanut periaatekannanoton muotoon kirjoitetun soveltamisohjeen.

Saavutettu neuvottelutulos oli yhtiötä sitova työehtosopimuksen voimassaoloajan, joten yhtiö oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään noudattamatta antamaansa soveltamisohjetta. Neuvottelutulos ei sen sijaan sitonut seuraavan työehtosopimuksen saman sisältöisen määräyksen tulkinnassa.

Kun työehtosopimusmääräystä ei sinänsä ollut tulkittava kanteessa vaaditulla tavalla, ei yhtiö ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Radio- ja televisiotoimittajien liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Yleisradio Ab

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 19.5.1977 allekirjoitetussa Oy Yleisradio Ab:tä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

IV SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET

24 § Vuosiloma

Ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan kuinka kauan ohjelmatyöntekijä on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa ja kuinka monta kalenterikuukautta hän on maaliskuun loppuun mennessä ollut yhtiön palveluksessa 12 edellisen kuukauden eli lomanmääräytymisvuoden aikana. Ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituus on hänen tultuaan yhtiön palvelukseen puolen vuoden yhdenjaksoisen palvelusajan jälkeen yksi kuukausi, kuitenkin vähintään 26 arkipäivää ja 10 vuoden palvelusajan jälkeen 36 arkipäivää.

Ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituutta määriteltäessä palvelusvuosiin rinnastettavaksi luetaan aikaisemmat palvelusvuodet radio- ja televisioyhtiön palveluksessa, sekä palvelusvuodet lehdistössä ja tietotoimistoissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muilta osin ohjelmatyöntekijän vuosilomaan noudatetaan yhtiön työsuhdeohjesäännön määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja ohjelmatyöntekijän tai luottamusmiehen kesken ja ellei sovintoa tässä synny pääluottamusmiehen ja yhtiön välillä. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, siirtyy asia liittojen käsiteltäväksi, jotka kumpikin voivat saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syksyllä 1978 yhtiö oli sovellettuaan antamaansa soveltamisohjetta jonkin aikaa muuttanut tulkintaansa. 29.1.1979 oli asiasta käyty yhtiön edustajan ja pääluottamusmiehen kesken neuvottelut, jotka olivat päättyneet tuloksettomina. Myöskään Radio- ja televisiotoimittajien liiton ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän välisissä työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä käydyissä työehtosopimuksen 32 §:n mukaisissa neuvotteluissa ei asiaa oltu ratkaistu. Tällöin Radio- ja televisiotoimittajien liitto oli ilmoittanut, että vanha sanamuoto voitaisiin ottaa uuteen työehtosopimukseen ja että sen oikea tulkinta jätettäisiin työtuomioistuimen vahvistettavaksi.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Yleisradio Ab ovat lausuneet, että alunperin yhtiön työsuhdeohjesäännössä ollutta määräystä oli nimenomaisesti selvennetty vuoden 1972 työehtosopimusneuvotteluissa. Näissä neuvotteluissa oli Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ollut työehtosopimuspuolena työnantajapuolella ensimmäisen kerran. Vuoden 1972-1975 työehtosopimuksen vuosilomamääräyksestä kävi ilmi, että vuonna 1972 oli työehtosopimuksen nyt riidanalaiseen kohtaan lisätty sanat "tultuaan yhtiön palvelukseen". Selvennyksen jälkeen oli sopimuskohdan sanamuodonkin mukaan riidatonta, että puolen vuoden palvelun jälkeen saatava vuosilomaetuus liittyi vain uuden työsuhteen alkuun. Työehtosopimusosapuolet olivat vuoden 1972 työehtosopimusneuvotteluissa olleet yksimielisesti sen tulkinnan kannalla, jota Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä nytkin edusti. Jo ennen vuoden 1972 selvennystäkin oli säännöstä sovellettu yhtiössä siten, että etuus liittyi vain työsuhteen alkuun.

Vuosilomatulkinnoista oli Yleisradiossa vuodesta 1967 lähtien ollut vastuussa yhtiön palkkaus- ja työsuhdeasiainpäällikkö. 15.5.1978 annetun erään toimittajan vuosiloma-asiaa koskeneen työsuhdeasiainhoitajan laatiman paperin syntyaikaan oli mainittu osastopäällikkö ollut vuosilomalla. Lomaltaan palattuaan hän oli välittömästi puuttunut asiaan ja palauttanut aikaisemmin vallinneen työehtosopimustulkinnan. Mainitun tapauksen aikaan Radio- ja televisiotoimittajien liitto oli varmuudella tiennyt, että vuosilomatulkinnoista yhtiössä vastasi palkkaus- ja työsuhdeasiainpäällikkö. Työsuhdeasiainhoitajan tulkinta tässä tapauksessa oli katsottava inhimilliseksi erehdykseksi, ja silloin annettu soveltamisohje koski otsikkonsakin mukaisesti ainoastaan kysymyksessä olleen henkilön vuosilomaa lomavuonna 1978. Työehtosopimuksen tulkintana kyseisellä tapauksella ei ollut mitään merkitystä. Kysymys oli ollut yksittäistapauksesta. Virheellisesti oli menetelty tämän jälkeen vain kahdessa muussa tapauksessa.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ei ollut tiennyt sanotun toimittajan vuosilomaa koskeneista neuvotteluista vuonna 1978. Tieto vallinneesta erimielisyydestä oli tullut työnantajaliitolle vasta Radio- ja televisiotoimittajien liiton 14.2.1979 päivätyllä kirjeellä. Suomen Työnantajain Yleisellä Ryhmällä oli työnantajapuolella sopimusosapuolena yksinomainen oikeus vastata työehtosopimuksen tulkinnoista. Sanotussa yksittäistapauksessa otettua tulkintaa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ei olisi voinut missään tapauksessa hyväksyä. Sanottuun tapaukseen liittyneet tapahtumat eivät voineet merkitä työehtosopimuksen tulkinnan muuttumista sen sanamuotoa vastaamattomaksi ja osapuolten alkuperäisen tarkoituksen sekä myös toimittajien tiedossa olleen vuosikausia vallinneen käytännön vastaiseksi. Näin ollen vaatimus tulkinnan muuttamiseksi oli perusteeton.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Yleisradio Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton välillä ajaksi 1.5.1977-28.2.1979 tehdyn työehtosopimuksen 24 §:ssä määrättävän, että ohjelmatyöntekijän vuosiloman pituus on hänen tultuaan yhtiön palvelukseen puolen vuoden yhdenjaksoisen palvelusajan jälkeen yksi kuukausi. Määräys oli samansisältöisenä voimassa jo liittojen välillä tehdyssä vuosina 1972-1975 voimassa olleessa työehtosopimuksessa, ja sellaisenaan se on otettu myös uuteen, keväällä 1979 solmittuun työehtosopimukseen. Oy Yleisradio Ab:n ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton välillä tehdyssä vuoden 1971 työehtosopimuksessa vastaava määräys oli siinä muodossa, että ohjelmatyöntekijällä on vuosilomaa puolen vuoden palvelusajan jälkeen 26 työpäivää.

Keväällä 1978 erään toimittajan vuosiloma-asiasta aiheutuneen erimielisyyden johdosta yhtiössä on käyty vuosilomamääräyksen tulkinnasta työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset neuvottelut yhtiön ja pääluottamusmiehen välillä. Neuvottelujen jälkeen yhtiö on antanut periaatekannanoton muotoon kirjoitetun soveltamisohjeen, jonka mukaan työehtosopimuksen 24 §: ää tulee soveltaa kanteessa vaaditun tulkinnan mukaisesti. Annetun soveltamisohjeen mukaisesti yhtiössä on mainitun toimittajan tapauksen jälkeen ratkaistu kahden muun ohjelmatyöntekijän vuosiloma-asia. Syksyllä 1978 erään vuosiloma-asian yhteydessä työnantajan edustaja on kuitenkin katsonut, että annettu soveltamisohje poikkeaa yhtiössä aikaisemmin noudatetusta käytännöstä, minkä vuoksi soveltamisohjeen mukaista tulkintaa ei ole enää sovellettu tässä tapauksessa, vaan vuosiloma on määrätty ansaintaperiaatteen mukaan.

Vuoden 1979 työehtosopimusneuvotteluissa ovat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Radio- ja televisiotoimittajien liitto jo olleet selvillä toistensa vastakkaisista käsityksistä kysymyksessä olevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta. Sopimusmääräys on kuitenkin otettu entisen sisältöisenä solmittuun uuteen työehtosopimukseen. Tietty paikallisesti saavutettu neuvottelutulos, johon Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ei ole ollut osallisena ei työtuomioistuimen mielestä voi enää tällöin määrätä sopimusmääräyksen tulkintaa asianomaisessa työpaikassa, vaan sopimuskohdan oikea sisällys uudessa työehtosopimuksessa on määrättävä tavanomaisin työehtosopimusten tulkinnassa yleensä käytetyin menetelmin. Aikaisemmin mainituin perustein työtuomioistuin katsoo, ettei riidanalainen työehtosopimusmääräys oikeuta kuuden kuukauden yhdenjaksoisen palvelusajan perusteella yhden kuukauden vuosilomaan muutoin kuin työsuhteen alussa.

Kun työehtosopimusmääräystä sinänsä siten ei ole tulkittava kanteessa vaaditulla tavalla ja kun erimielisyysneuvotteluissa saavutetun sovinnonkin merkitys muutoin kuin erimielisyyden välittömänä aiheena olleessa yksityistapauksessa on työtuomioistuimen mielestä ollut varsin epäselvä, työtuomioistuin ei katso Oy Yleisradio Ab:n rikkoneen asiassa työehtosopimusta tietensä eikä Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmänkään laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen enemmälti hyläten, vahvistaa Oy Yleisradio Ab:n menetelleen vastoin työehtosopimusta, kun se antaessaan vuosilomia vuonna 1977 solmitun työehtosopimuksen 24 §:n tulkinnasta keväällä 1978 saavutetun paikallisen neuvotteluratkaisun jälkeen ei ole sanottua vuoden 1977 työehtosopimuksen kohtaa soveltaessaan noudattanut mainittua neuvotteluratkaisua. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.