Union union fined for strike over wage terms; union liable for members' actions.

Toimeenpannut lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen urakkapalkka-, aikapalkka- ja neuvottelumääräyksiin. Lakkoihin olivat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet sekä useimmat ammattiosaston jäsenet. Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa ja luottamusmiesten toiminnasta. Ammattiosaston ei ollut liioin selvitetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välisessä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa 30.1.1979 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

Soveltamisohje:

Yleisenä ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaikeus- ja vaativuusastetta.

Työnluokitus

Mom. 7. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan työnluokituksen käytöstä töiden keskinäisen vaativuuden määrittelemiseen ja työkohtaisten palkkojen porrastamiseen ja että tällöin käytetään liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja menettelytapaohjeita.

Täten luokitelluissa töissä käytetään työkohtaisia tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusluokittain seuraaville väleille:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perustuntipalkka

Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom 3, Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa lausunut, että 24.9.1979 oli liiton jäsenyrityksen Valmet Oy:n Helsingin telakalla neuvoteltu työnantajan ja työntekijöitten edustajien kesken suorituspalkkaukseen liittyvistä kysymyksistä. Neuvottelussa työntekijäin edustajat Metallityöväen Liiton jäsenyhdistyksen Helsingin kone- ja telakkatyöväen ammattiosasto r.y:n pääluottamusmiehen johdolla olivat vaatineet muun muassa urakkatöihin 18,89 markan vähimmäispalkkatakuuta, urakka-ansiotaulukkojen korottamista 1,52 markalla tunnilta, urakkatöiden vaativuusryhmien supistamista kuudesta ryhmästä neljään ja urakkatyön normiaikojen korjausta osastoittain. Vaatimuksilla oli pyritty työehtosopimukseen perustumattomaan ansiotason korottamiseen. Työnantaja oli vastannut osaan vaatimuksista heti, kun taas osaan vaatimuksista ei niiden ylimalkaisuuden vuoksi ollut voitu vastata tuossa neuvottelussa. Neuvotteluja oli sovittu kuitenkin jatkettavaksi 22.9.1979.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan vaatimuksiinsa olivat kysymyksessä olevan työpaikan noin 1 100 työntekijää olleet lakossa iltapäivän 27.9.1979. Työtaistelutoimenpiteet olivat jatkuneet 4., 5., 12., 15. ja 16.10.1979. Lakossa olivat 27.9. olleet myös pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet yhtä lukuun ottamatta, 4. ja 5.10. kaksitoista sekä 12.10. viisi osaston luottamusmiestä, heidän joukossaan ammattiosaston puheenjohtaja, ja 15. ja 16.10. kaksi osaston luottamusmiestä. Kerrottua työehtosopimuksen suorituspalkkatyötä koskeviin määräyksiin kohdistunutta työtaistelua oli pidettävä ammattiosaston järjestämänä, koska osasto koostui pelkästään sanotun työpaikan työntekijöistä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Helsingin kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa työhäiriöitten ajankohdasta ja laajuudesta lausuttu piti paikkansa, paitsi että pääluottamusmies ei ollut osallistunut työhäiriöihin. 27.9.1979 iltapäivällä hän oli ollut käymässä Metallityöväen Liitossa ja 4.10.1979 hän oli nimenomaan ilmoittanut työnantajalle pyrkivänsä seuraavana päivänä kokoamaan poissa olleet luottamusmiehet neuvotellakseen heidän kanssaan keinoista normalisoida tilanne työpaikalla.

Työntekijät olivat 26.9.1979 pidetyssä työpaikkatason neuvottelussa esittäneet urakkataulukoiden korotusta siten, että suoritustaso 0,73, mikä oli alin suoritustaso, antaisi tuntivastikkeeksi suorituspakkatyössä 18,89 markkaa. Koska eri palkkaryhmiin kuuluvat työntekijät joutuivat tekemään eri vaativuusryhmiin luokiteltuja työsuorituksia, oli esitys mitoitettu siten, että se täyttäisi noudatettavan työehtosopimuksen mukaisen urakka-ansion eli kohoaisi vähintään 20 % perustuntipalkkaa korkeammaksi. Työpaikalla 24.9. ja 29.9.1979 käydyt neuvottelut eivät olleet johtaneet tulokseen, ja asia oli alistettu liittojen väliseen neuvotteluun, jossa 3.10.1979 oli sovittu asian selvittelyä jatkettavaksi työpaikalla.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Helsingin kone- ja telakkatyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Lakkoihin ovat osallistuneet Helsingin kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston puheenjohtaja ja kanteessa mainitut ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet sekä useimmat ammattiosaston jäsenet. Asiassa on työtuomioistuimen mielestä kuitenkin jäänyt näyttämättä, että työpaikan pääluottamusmies, joka tosin on ollut työpaikalta poissa siihen lupaa pyytämättä tai siitä erikseen etukäteen ilmoittamatta, olisi osallistunut lakkoihin. Ammattiosasto vastaa puheenjohtajansa ja luottamusmiestensä toiminnasta. Ammattiosaston ei ole liioin selvitetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin saadakseen jäsenensä noudattamaan työrauhaa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Helsingin koneja telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Airaksinen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.