Labor court orders union to pay fine for violating peace obligation due to prolonged strikes.

Toimeenpannut lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkka, työnjohto- ja työturvallisuusmääräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten ja ammattiosaston toimihenkilöiden osallistumisesta työtaisteluun, ja vaikka ammattiosaston ei ollutkaan näytetty itse toimineen lakkojen toimeenpanijana, ei sen työtaistelujen pitkällisestä jatkumisesta huolimatta myöskään ollut näytetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin täyttääkseen velvollisuutensa työrauhan ylläpitämisessä työpaikalla.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kemian Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 4.4.1977 ajaksi 31.3.197728.2.1979 solmitussa kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Yleissopimuksen noudattaminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKAT

12 §

1. Työpalkat ja ala- tai yrityskohtaiset erityisehdot määritellään palkkaliitteessä, jota noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Niissä töissä, joista palkkaliitteet eivät sisällä erityismääräyksiä, ovat täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat penneinä tunnilta seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII TERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS

27 § Työturvallisuus sekä ammattitauti- ja tapaturmavaaran torjuminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä työsuojelusopimusta turvallisuustyön työalatoimikuntia ja työsuojelun keskustoimikuntaa koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaa sekä sopimusta työpaikkaterveydenhuollon kehittämisestä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapaturma- ja ammattitautivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työsuojeluviranomaisten antamia ohjeita.

3. Milloin tuotannolle tärkeitä kemikalioita otetaan käyttöön, on työnantajan selvitettävä, missä määrin ne ovat terveydelle vaarallisia ja huolehdittava tarpeellisista suojatoimenpiteistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Ammattiosaston kokoukset

1. Kemian Työntekijäin Liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että, kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

X NEUVOTTELUJÄRJESTYS

33 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat

1. Ellei asia koske tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkitsemista, tulee kunkin työntekijän häntä itseään koskevassa asiassa kääntyä esimiehensä tai työnjohtajansa puoleen.

34 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

2. Ellei edellä 1 kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muist.osta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen korvannut 21.2.1979 solmittu kemian perusteollisuuden työehtosopimus sisältää samanlaiset määräykset, kuitenkin niin että tunti- ja kuukausipalkat on sopimuksen työpalkkoja koskevassa 12 §:ssä määritelty, eri palkkaliitteeseen viittaamatta, työnvaativuusluokittain.

Niin sanotun mustan pään aluekorjaamolta, konekorjaamolta ja investointikorjaamolta oli ollut yhteensä 26 työntekijää lakossa 22.8. kello 13-23.8. kello 7. Mustan pään aluekorjaamolta ja kumi- ja muovikorjaamolta oli ollut yhteensä 26 työntekijää edelleen lakossa 24.8. kello 14-25.8. kello 7. Niin sanotun valkoisen pään aluekorjaamon yhteensä 17 työntekijää oli puolestaan ollut lakossa 28.8. kello 14-29.8. kello 7. Samat työntekijät olivat edelleen olleet lakossa 29.8. kello 11.50-30.8. kello 7 ja 30.8. kello 7.15-31.8. kello 7. Lakkojen syyksi oli ilmoitettu tyytymättömyys tehtaan siivousjärjestelmään. Luottamusmiehet olivat myös osallistuneet tähän lakkoon.

Syyskuun 6 päivänä kello 9 oli tehdaspalvelun siivousosasto, yhteensä 15 työntekijää ryhtynyt lakkoon, joka oli päättynyt 7.9. kello 7. Lakon syyksi oli ilmoitettu siivoojalle annettu varoitus ja luottamusmies oli osallistunut työtaisteluun. 7.9. kello 12 olivat lakkoon ryhtyneet tehtaan kaikki päivätyöntekijät, yhteensä noin 360 työntekijää, lakon päättyessä 12.9.1979.7. 9. kello 13-15 oli tuotanto-osastoilla ollut osittainen lakko, johon oli osallistunut 55 työntekijää, ja kello 17 alkaen yhteensä 110 työntekijää oli ryhtynyt tuotanto-osastolla lakkoon lakon päättyessä 8.9. kello 7. Lopuksi olivat tuotanto-osastot olleet lakossa tekemättä uusia panoksia 10.9. kello 11 alkaen lakon päättyessä 12.9.1979. Lakkojen syyksi oli ilmoitettu siivoojalle annettu varoitus, tehtaan huono siivoustaso sekä työntekijöiden painostaminen muun muassa sairaslomalta palaavien kuulustelemisen muodossa. Luottamusmiehet ja ammattiosaston toimihenkilöt olivat osallistuneet lakkoon.

Tyypillistä edellä mainituille työtaisteluille oli ollut se, ettei ammattiosaston osuutta ollut niissä pyritty millään tavoin peittelemään. Työtaisteluihin oli ryhdytty, vaikka seuraavista neuvotteluista oli jo sovittu, tai lakko oli aloitettu jo neuvottelujen aikana. Luettelossa mainitut työpaikkakokoukset oli toimeenpantu ilman työnantajan lupaa työajalla ja työnantajan kokoustiloissa. Ammattiosasto oli toiminut lakkojen toimeenpanijana. Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimusten palkka- tai palkkausjärjestelmämääräyksiin sekä määräyksiin töiden järjestelyistä ja työnantajan työnjohto-oikeudesta. Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Porin Kemiantyöntekijät r.y. tuomittaisiin työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että Vuorikemian tehtailla oli vuoden 1978 syksystä lähtien toimeenpantu kanteessa mainituin tavoin työtaisteluja. Lokakuussa 1978 toimeenpantujen työtaistelujen syynä oli ollut se, että aiemmasta poiketen osa korjauspajan ammattimiehistä, kuten kirvesmiehet, muurarit ja maalarit, olivat jääneet vaille muiden korjauspajan työntekijöiden saamaa palkankorotusta. Heidän osaltaan oli päästy kuitenkin asiassa sovintoon 19.10.1978. Joulukuun 1978 työtaistelujen syynä oli ollut toisaalta työnantajan ilmoitus siitä, että yhtiön työsuhdeasunnoissa nousevat vuokrat noin 1 markan neliömetriltä, ja toisaalta samaan aikaan saatu tieto, että keskituntiansiot olivat alentuneet. Työtaisteluun oli vaikuttanut myös se, että työnantaja oli tuolloin irtisanonut niin sanotun koppalisäsopimuksen. Työtaistelutoimenpiteet olivat olleet luonteeltaan lähinnä mielenosoituksia, eivätkä ne siten olleet kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin.

Tammikuun 1979 työtaistelut olivat syntyneet sen vuoksi, että työnantaja oli muuttanut yksipuolisesti aiempia työjärjestelyjä muun muassa siten, että korjauspuolen töitä oli siirretty tuotantomiesten tehtäväksi. Samoin työnantaja oli pyrkinyt lakkauttamaan näytteenottajien vakanssit. Asiasta oli päästy sopimukseen 5.2.1979, jolla sopimuksella työnantaja oli peruuttanut toteuttamansa yksipuolisen töiden uudelleenjärjestelyn. Kokous, joka oli pidetty 6.2.1979, oli pidetty vakiintuneen käytännön mukaisesti ruokalan tiloissa. Kokous ei ollut ollut ammattiosaston kokoonkutsuma. Työnantaja ei ollut aiemmin puuttunut tämänkaltaisiin kokoontumisiin.

Ensimmäisen työtaistelun syynä huhtikuussa 1979 oli ollut siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään. Asiasta oli järjestetty 27.4.1979 kokous, jossa oli hyväksytty edellisenä päivänä laadittu alustava sopimusluonnos työnantajan ja työntekijäpuolen kesken. Kyseessä oli ollut samankaltainen kokous kuin 6.2.1979. Kesäkuun lakoista oli huomattava, että asianomaiset liitot olivat sopineet uudesta palkkausjärjestelmästä. Sopimus oli kuitenkin ollut yleinen ja se oli edellyttänyt, että Vuorikemian tehtailla sovitaan paikallisesti järjestelmän soveltamisesta. Työnantaja oli kuitenkin toteuttanut siirtymisen uuteen palkkausjärjestelmään yksipuolisesti, mistä se oli julkaissut 4.6.1979 tiedotteen. Asiasta oli päästy sopimukseen paikallisella tasolla 13.6.1979.

Elokuun työtaisteluihin oli ollut syynä siivoustason huomattava lasku aiemmasta. Tehtaan työsuojeluvaltuutettu oli muun muassa yksityiskohtaisesti osoittanut siivouksessa olevat puutteet aiemmin kesällä, mutta työnantaja ei ollut ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin, vaikka olikin myöntänyt siivoustason laskeneen. Työtaistelut olivat kohdistuneet nimenomaan siivoamattomuuden aiheuttamaan työturvallisuuden heikentymiseen tehtaalla eikä työehtosopimuksen määräyksiin. Syyskuun ensimmäinen työtaistelu oli johtunut tehtaan siivoojalle työntekijäin mielestä aiheettomasti annetusta varoituksesta. Kyseessä oli ollut mielenosoitus, joka ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin. Työtaistelu 7-12.9.1979 oli kohdistunut myös työturvallisuutta vaarantaneeseen huonoon siivoustasoon sekä siivoojalle annettuun varoitukseen. Yhtenä syynä työtaisteluun oli edelleen ollut se, että yrityksessä oli kuulusteltu sairaslomalta palaavia työntekijöitä tavalla, joka oli ristiriidassa sopimusmääräysten kanssa.

Kanteessa tehty väite siitä, että ammattiosasto olisi toiminut lakkojen toimeenpanijana, oli perusteeton. Pääluottamusmies oli ammattiosaston puolesta ilmoittanut heti työtaistelujen alettua työnantajalle, että ammattiosasto ei niitä hyväksynyt. Ammattiosasto oli pyrkinyt myös tehokkaasti rajoittamaan ja estämään työtaisteluja. Ammattiosaston luottamusmiesten ja toimihenkilöiden poistuminen työpaikalta oli johtunut siitä, että työnantaja ei ollut osoittanut heille työtä sen jälkeen, kun muut työntekijät olivat ryhtyneet työtaisteluun. Todellisena syynä työtaisteluihin oli ollut työnantajan haluttomuus esiintulleiden asioiden ratkaisemiseksi. Myös tehtaan työsuojelulliset olosuhteet olivat huonontuneet vuoden 1978 keväästä lähtien selvästi, mistä yhtenä osoituksena oli vaarallisesti heikentynyt siivoustaso. Näillä syillä Kemian Työntekijäin Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Porin Kemiantyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Sen selvityksen huomioon ottaen, mitä työtuomioistuimelle on esitetty erään työosaston luottamusmiehenä toimivan ammattiosaston sihteerin toiminnasta 5.12.1978 olleen 2 tunnin lakon aikana, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että hän olisi tuolloin osallistunut lakkoon. Muutoin ovat lakkoihin osallistuneet kanteessa mainitut luottamusmiehet ja ammattiosaston toimihenkilöt, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa, ja vaikka ammattiosaston ei ole näytettykään itse toimineen lakkojen toimeenpanijana, ei sen ole työtaistelujen pitkällisestä jatkumisesta huolimatta myöskään näytetty ryhtyneen sanottaviin toimenpiteisiin täyttääkseen velvollisuutensa työrauhan ylläpitämisessä Vuorikemian tehtailla.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Porin Kemiantyöntekijät r.y:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Tiitola, Sariola, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.