Union union fined for strike over wage dispute; court rejected claim of work stoppage to pressure contractor.

Telakan koneasennusosaston työntekijöiden toimeenpanemien lakkojen ja ennalta sovitusta ylityöstä kieltäytymisen tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa urakoita ja urakkahinoittelijan käyttäytymistä koskevissa erimielisyyksissä. Lakkojen syyksi oli työntekijäpuolelta esitetty myös työnantajan esittämät lomautuslistat. Lakot ja ylityöstä kieltäytyminen olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten, puheenjohtajansa ja toimikuntansa jäsenen työtaisteluun osallistumisesta. Ammattiosaston ei myöskään ollut selvitetty ryhtyneen mainittaviin toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 29.4.1977 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta, s. 89.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1 Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2 Sellaisesta urakasta jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä keskusjärjestöjen välillä 15.5.1946 solmitussa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että 4. ja 5.5.1978 esiintyneet työnseisaukset, joista ensimmäiseen oli osallistunut myös ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston toimikunnan jäsen, eivät olleet millään tavoin liittyneet kanteessa tarkoitettuun urakkaerimielisyyteen, vaan ne olivat olleet spontaaneja mielenosoituksia työnantajan tuolloin esittämien lomautuslistojen johdosta. Toukokuun 4 ja 12 päivänä pidetyt kokoukset olivat olleet normaaleja ruokatuntikokouksia, jotka asioiden vilkkaan käsittelyn johdosta olivat jatkuneet jonkin aikaa vielä työajalla, mikä oli normaalin käytännön mukaista. Tällaisesta ylityksestä oli aina ilmoitettu työnjohdolle, joka ei ollut koskaan vaatinut kokouksen keskeyttämistä. Kokouksien pitämisellä ei ollut koskaan pyritty vaikuttamaan työnantajaan, eikä niitä ollut milloinkaan mielletty työtaistelutoimenpiteiksi.

Kenenkään asentajan kanssa ei ollut ollut olemassa mitään etukäteissopimusta kanteessa mainitun ylityön tekemisestä. Osa asentajista oli tehnyt puheena olevaa ylityötä, mutta sitä vastoin osalle asentajia, joille työnantaja oli ylityön tekemistä tarjonnut, ei ollut sen tekeminen tuolloin syystä tai toisesta sopinut. Mikään kollektiivinen ylityöstä kieltäytyminen ei ollut ollut kyseessä. Näistä syistä ylityökysymystä ei voitu pitää työtaistelutoimenpiteenä.

Aikaisemmin rakennetussa laivassa oli ollut täsmälleen jälkimmäistä urakkaa, maston kaatokoneikon asentamista vastaava urakkatyö. Siinä oli urakan keskituntiansioksi muodostunut 26 markkaa. Nyt puheena olevassa urakassa työnantaja oli aluksi määrännyt urakkahinnan vajaaksi 50 %:ksi aikaisemmasta urakkasummasta. Työn kestäessä asiasta oli neuvoteltu ja hintaa oli jonkin verran korotettu, ei kuitenkaan enempää kuin noin 50 %:iin edellisen työn urakkahinnasta. Työntekijät olivat kuitenkin neuvotteluissa vaatineet, että urakkahinta olisi sama kuin aikaisemmin rakennetussa laivassa, koska olosuhteet olivat olleet samankaltaiset. Työntekijät olivat täten ainoastaan vaatineet työnantajaa noudattamaan työehtosopimuksen 9 §:n 4 momentin määräystä, jonka mukaan urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Kun työnantaja ei neuvottelujen perusteella ollut suostunut noudattamaan tätä työehtosopimuksen määräystä, olivat työntekijät 10.5. alkaen päätyneet lakkoihin.

Puheena olevan työosaston työntekijät olivat 12.5. toimittaneet työnantajalle kirjelmän, jossa oli muun ohessa esitetty, että työnantaja vaihtaisi erään urakkahinnoittelijan hänelle paremmin soveltuviin tehtäviin, koska kyseinen henkilö toimi työntekijöitä kohtaan mielivaltaisesti estäen paremman ilmapiirin ja työrauhan syntymisen. Työntekijäin ilmoituksen mukaan kirjelmä oli tarkoitettu leikkisäksi vastaukseksi työnantajan edelliseltä päivältä olevaan samalla tyylillä laadittuun kirjelmään. Kirjelmässä tehty esitys urakkahinnoittelijan siirtämisestä oli tarkoitettu ainoastaan painottamaan sitä, että urakkahinnoittelun tuli olla oikeudenmukaista.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Lakkoihin ovat ainakin osittain osallistuneet kanteessa mainitut luottamusmiehet ja 4.5.1978 myös ammattiosaston puheenjohtaja ja ammattiosaston toimikunnan jäsen, mistä ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston ei ole myöskään selvitetty ryhtyneen mainittaviin toimenpiteisiin työnseisausten estämiseksi ammattiosaston puheenjohtajan ja luottamusmiehen 12.5.1978 pidetyssä kokouksessa tekemää vetoomusta lukuunottamatta, joka ei ole ammattiosaston toimenpiteeksi ollut silloinkaan riittävä, varsinkin kun otetaan huomioon, että puheenjohtaja ja luottamusmies saamansa kehotuksen mukaisesti poistuivat kokouksesta ja kokous sen jälkeen päätti työnseisauksen toimeenpanosta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten 12.5.1978 pidetyn kokouksen johdosta työrauhavelvollisuuden rikkomisen perusteella tehdyt vaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.