Labor court orders employer to pay union rep damages for discrimination and breach of collective agreement.

Työnantaja oli menetellyt luottamusmiessopimuksen syrjintäkiellon vastaisesti ollessaan sijoittamatta pääluottamusmiestä tarjoutuneiden mahdollisuuksien mukaan korjauspuolen tehtävien sijasta uudisrakennuksilla tarjottavina olleisiin urakkatyökohteisiin. Työnantaja velvoitettu maksamaan pääluottamusmiehelle korvausta kolmelta ajanjaksolta, jolloin pääluottamusmies olisi voitu sijoittaa uudistöihin. Edellä mainituilta ajanjaksoilta tulevat korvaukset tuli ottaa huomioon myös työssäolon ajalta maksettavaksi erääntynyttä lomapalkkasopimuksessa tarkoitettua palkkaa laskettaessa ja tällä perusteella määrättyä keskituntiansiota tuli käyttää maksettaessa pääluottamusmiehelle muun muassa lomapalkkaa tai -korvausta

Työnantajan menettelyä pidetty ainakin suurimmalta osalta kysymyksessä olevia ajanjaksoja työehtosopimukseen perustuvien velvollisuuksien tietoisena rikkomisena. Työnantajaliitto ei asiaa koskeneiden liittotason neuvottelujenkaan yhteydessä ollut pyrkinyt saamaan riittävää selvyyttä asiaan eikä siten myöskään huolehtinut siitä että korvauskysymykset selvitettäisiin eikä pääluottamusmiehen syrjintää vastedes esiintyisi.

Työnantaja tuomittu työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 26.5.1977 solmitussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusjärjestösopimukset ja niihin perustuvat sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomapalkkasopimus 6.3.1973.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Yli-, sunnuntai- ja hätätyö

1. Yli-, sunnuntai- ja hätätyön tekemisen ja niistä maksettavan korvauksen suhteen noudatetaan lain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Ylityöstä maksettava lisä lasketaan keskusliittojen lomapalkkasopimuksen mukaisesti siten, että kunkin työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansio jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansio tarkistetaan lomanmääräytymisvuoden päätyttyä. Mikäli tällöin lomapalkkasopimuksen tarkoittamaksi keskituntiansioksi saadaan markkamääräisesti korkeampi ansio kuin mitä työntekijän perustuntipalkka 50 %:lla korotettuna on, työntekijän keskituntiansiona käytetään hänen lomapalkkasopimuksen mukaan määräytyvää keskituntiansiotaan.

Jos sopimuskauden aikana toimitetaan putkijohtoalalla yleinen palkankorotus tai työntekijälle muu perustuntipalkan korotus, korotetaan kunkin työntekijän ylityökorvausperustetta em. korotusta vastaavalla pennimäärällä sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä edellä mainittua korotusajankohtaa. Tämä korotus on voimassa siihen asti, kunnes korotuksen jälkeen ensiksi päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta laskettava uusi keskituntiansio astuu voimaan. Lomanmääräytymisvuodelta laskettava keskituntiansio astuu voimaan toukokuun 1 päivänä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Edellä 4-kohdassa tarkoitettua keskusliittojen lomapalkkasopimuksen mukaisesti laskettua keskituntiansiota korotetaan 7,9 %:lla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvässä asianosaisliittojen välillä 22.5.1971 solmitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen välillä luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tulkintaa koskeva 4.6.1975 laadittu pöytäkirja kuuluu seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

LUOTTAMUSMIESSOPIMUKSEN

4 §:n 2 kohdan tulkinta

Otsikossa mainittu pykälä on ns. sortamispykälä. Sen tulkinnassa on otettava huomioon seuraavia seikkoja:

-Liikkeet on jaettava toimintansa mukaan eri ryhmiin seuraavasti:

1. Liikkeet, joissa on täysin erilliset uudisrakennus- sekä korjaus- ja huolto-osastot.

Luottamusmiehen sortaminen voi olla kyseessä silloin, kun uudispuolella työskennellyt luottamusmies siirretään korjauspuolelle, vaikka uudispuoli jatkaa toimintaansa ja siellä on töitä tarjolla.

2. Muut liikkeet.

Töiden jaossa on noudatettava normaalia jakojärjestystä. Normaali jakojärjestys tarkoittaa sitä, että töiden jaossa otetaan huomioon asentajille asetettavat pätevyysvaatimukset alkavissa töissä ja että työt jaetaan siinä järjestyksessä kuin käynnissä olevat työt päättyvät ja niistä vapautuvat asentajat seuraavia töitä varten. Työt on pätevyysvaatimusten tultua huomioonotetuksi jaettava asentajille siinä järjestyksessä kuin he vapautuvat vanhoista töistä.

Yllä olevat periaatteet ovat voimassa silloin kun töitä on liikkeessä tarjolla. Ketään ei voida katsoa sorretuksi, jos hänelle ei anneta uudistyötä silloin kun liikkeellä ei ole tarjota. Lisäksi jakojärjestykseen vaikuttavat ilman muuta sairaslomat, vuosilomat ja erilaiset kurssit, joille luottamusmies osallistuu.

-Ansion menetyksen korvaaminen sortamistapauksessa korvataan KTA:n mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa keskusjärjestöjen lomapalkkasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että putkiasentaja Markku J. Kekäläinen oli tullut Helsingin kaupungista olevan Putkijohtotyönantajainliittoon kuuluvan Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy -nimisen putkijohtoalan urakointia harjoittavan liikkeen palvelukseen 14.1.1970. Kekäläinen oli 17.3.1971 lähtien toiminut sanotun liikkeen putkijohtoalan työntekijäin pääluottamusmiehenä. To vuoden 1972 lopulta lähtien Kekäläinen oli todennut häneen kohdistuneen luottamusmiessopimuksen vastaista syrjintää, mikä oli ilmennyt erityisesti siten, että hän ei ollut saanut tehdä niin sanotun uudispuolen urakkatöitä siten kuin olisi kuulunut. Jouduttuaan täten työnantajan syrjinnän kohteeksi Kekäläinen oli joutunut olemaan pitkiä aikoja yrityksen verstaalla ja muissa toisarvoisissa töissä. Verstaalla oleminen oli muodostunut monessa tapauksessa työn odotukseksi. Palkka verstaalla ja mahdollisissa remontti- ja takuutöissä oli huomattavasti alhaisempi kuin ansio uudisrakennustöissä, joita tehtiin urakkatyönä.

Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tulkintapöytäkirjassa oli putkiliikkeet jaettu toimintansa puolesta kahteen eri ryhmään. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan nyt puheena oleva liike oli lähinnä 1. ryhmään kuuluva. Liikkeessä oli erikseen niin sanottu uudispuoli ja remonttipuoli. Vaikka työnantaja itse ei käyttänytkään tällaisia nimityksiä puhuen laitostyömaista ja laskutustyömaista, oli jako selvä kummankin puolen työntekijöiden tehtävien jakautumisen ja erityisesti työnjohtajien toimivallan suhteen. Uudispuolella oli omat työnjohtajansa ja remonttipuolella omansa.

Luottamusmiehen sortamisen katsottiin työehtosopimuksen mukaan olevan kysymyksessä silloin, kun uudispuolella työskennellyt luottamusmies siirretään korjauspuolelle, vaikka uudispuoli jatkaa toimintaansa ja siellä on töitä tarjolla. Kekäläinen oli aikanaan tullut liikkeeseen uudispuolen työhön. Syrjintä oli ilmennyt nimenomaan niin, että häntä oli suurelta osin estetty työskentelemästä uudispuolen töissä ja saamasta täten sitä parempaa ansiota, johon uudispuolen työntekijät urakalla työskennellessään pääsivät. Kekäläinen oli edelleen 30.8.1977 jälkeen jätetty pitkiksi ajoiksi verstaalle odottelemaan työtä tai hänet oli komennettu korjaus- tai takuutöihin ja kuljetustehtäviin. Samaan aikaan huomattava määrä uudispuolen työntekijöistä oli jatkuvasti työskennellyt uudistyömailla ja siirtynyt yhden työn valmistuttua toiseen kohteeseen. Työehtosopimuksen mukaan pääluottamusmiestä ei olisi lainkaan saanut siirtää pois uudispuolen töistä.

Työnantajalla oli edellä kerrotun mukaisesti ollut 30.8.1978 jälkeen edelleen käynnissä lukuisia uudistyömaita. Yrityksen työntekijämäärä oli tällä hetkellä noin 70 työntekijää, joista ehkä noin puolet tai enemmänkin oli uudispuolen työntekijöitä. Yritykseen oli lisäksi 30.8.1977-25.4.1978 välisenä aikana palkattu 32 uutta työntekijää.

Kaikki edellä kerrotut seikat osoittivat, että pääluottamusmies Kekäläinen oli myös 30.8.1977 jälkeen selvästi joutunut luottamusmiessopimuksen vastaisen syrjinnän kohteeksi. Mikäli työnantaja olisi toiminut luottamusmiessopimuksen mukaisesti, Kekäläinen olisi saanut käytännössä koko 30.8.1977 jälkeisen ajan olla uudispuolen työssä. Työnantaja oli siis edellä kerrotuin tavoin toimiessaan syyllistynyt harkitusti luottamusmiessopimuksen rikkomiseen.

Koska asia ei ollut selvinnyt paikallisesti, oli siitä jouduttu käymään liittoneuvottelu 9.5.1978. Rakennustyöläisten Liiton neuvottelijoiden esittäessä Putkijohtotyönantajainliiton edustajille yksityiskohtaisen selvityksen työnantajan menettelystä työnantajaliiton edustajilla ei ollut ollut mitään asiallista esitettävää siitä, kuinka työnantajan menettely Kekäläisen suhteen olisi selitettävissä työehtosopimuksen mukaiseksi. Työnantajaliitto oli vain todennut, ettei ollut syytä suostua korvausvaatimuksiin.

Korjattaessa täten luottamusmiehen ansiota takautuvasti muodostui luottamusmiehelle myös uusi korkeampi lomapalkkasopimuksen mukainen keskituntiansio. Näin ollen lomanmääräytymiskaudelta 1.4.1977-31.3.1978 oli Kekäläisen vuosilomakeskituntiansio korotettava sellaiseksi miksi se edellä vaadittujen oikaisujen jälkeen muodostui. Lisäksi oli oikaisuna otettava huomioon jäljempänä mainittu 9 000 markan erä. Koska lomapalkkasopimuksen mukaista keskituntiansiota eli vuosilomakeskituntiansiota käytettiin laskentaperusteena myös esimerkiksi luottamusmiestunteja korvattaessa, ylityökorotuksia ynnä muita määrättäessä sekä sairaus- ja tapaturma-ajan palkkaa maksettaessa, edellä kerrotut oikaisut vaikuttivat myös näitä suorituksia korottavasti.

Putkijohtotyönantajainliitto ja Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy ovat kanteeseen vastatessaan ilmoittaneet, että vuodelta 1978 laaditussa luettelossa putkiasentajien vuosiansioista, jossa oli mainittu 49 työntekijää, Kekäläinen oli sijoittanut järjestysnumerolle 15 ja hän oli siten ollut keskitasoa paremmin ansainnut putkiasentaja, vaikka otettaisiin huomioon nekin putkiasentajat, jotka eivät olleet lainkaan olleet lomautettuina. Parhaiten ansainneen putkiasentajan ansioero seuraaviin työntekijöihin oli johtunut lähinnä siitä, että hänelle oli tullut vuoden 1978 osalle kahdet urakkapohjat. Ottamatta huomioon lomautettuja putkiasentajia putkiasentajien toiseksi parhaimman ja heikoimman vuosiansion ero oli ollut noin 23 000 markkaa, kun toiseksi parhaan ja Kekäläisen ansioiden ero oli ollut noin 10 000 markkaa. Kekäläisen ansiot eivät täten yrityksen putkiasentajien joukossa sijoittuneet mitenkään huonosti ja sortamisväitteet olivat täysin perusteettomat.

Näillä syillä Putkijohtotyönantajainliitto ja Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy ovat kiistäneet syrjinnän ja siten myös syrjintään perustuvat vaatimukset. Sen johdosta, että aiemmin sovittu 9 000 markan korvaus ei ollut työssäolon ajalta maksettua palkkaa vaan puhdasta vahingonkorvausta, Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy ei ollut tätä erää ottanut mukaan määritellessään Kekäläiselle lomapalkkasopimuksen mukaista keskituntiansiota. Kyseinen erä oli sitä paitsi kokonaiskorvaus usealta vuodelta, eikä sitä ollut vahvistettu tuntiperusteisesti Näihin seikkoihin vedoten Putkijohtotyönantajainliitto ja Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy ovat kiistäneet muutkin kanteessa tehdyt vaatimukset.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että putkiasentaja Markku Kekäläisen tultua Suomen Vesija Lämpöjohto Oy:n palvelukseen 14.1.1970 hän on 17.3.1971 lähtien toiminut sanotun liikkeen putkijohtoalan työntekijäin pääluottamusmiehenä. Työntekijäpuolen katsottua, että Kekäläiseen oli vuoden 1972 lopulta lähtien kohdistettu luottamusmiessopimuksen vastaista syrjintää, joka oli ilmennyt siten, ettei hän ollut saanut tehdä niin sanotun uudispuolen urakkatöitä siten kuin hänen olisi uudispuolen asentajaksi työhön otettuna tullut saada, on asiassa tehty liittojen välillä 30.8.1977 sopimusratkaisu, jolla väitetyt syrjintäasiat on katsottu loppuun käsitellyiksi sillä, että Kekäläiselle on sovittu suoritettavaksi 9 000 markan kokonaiskorvaus 30.8.1977 päättyneeltä ajalta.

Asianosaisliittojen edellä mainitun ohjeen mukaan korvataan ansion menetys syrjintätapauksissa keskituntiansion mukaan. Yhtiössä kysymyksessä olevana aikana vallinnut työtilanne huomioon ottaen ei työtuomioistuimen mielestä voida korvausta määrättäessä kuitenkaan lähteä siitä, että jos Kekäläiseen ei olisi kohdistettu mitään syrjintää, hänet olisi voitu aina hänen vapautuessaan edelliseltä uudistyömaalta sijoittaa ilman mitään odotusaikaa uudelle uudistyömaalle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan työtuomioistuimen mielestä korvauksen määräämistä varten arvioida, että Kekäläinen olisi voitu sijoittaa uudistöihin ajanjaksoiksi 12.9.-18.11.1977, 30.1.-2.5.1978 ja 21.9.1978-23.1.1979.

Kekäläiselle edellä mainituilla perusteilla tulevaa korvausta on työtuomioistuimen mielestä määräytymisperusteensa mukaisesti pidettävä lomapalkkasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettuna asianomaisilta lomanmääräytymisvuosilta työssäolon ajalta maksettavaksi erääntyneenä palkkana. 30.8.1977 mennessä tapahtuneeksi ilmoitettua syrjintää koskeva asia on sanottuna päivänä pidetyn liittoneuvottelun pöytäkirjan mukaan sen sijaan sovittu siten, että kokonaiskorvauksena maksetaan 9 ()00 markkaa ja että asia katsotaan sillä loppuunkäsitellyksi. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin pitää oikeampana tulkita tätä sovintoa siten, ettei sanottu kokonaiskorvaus anna enää aihetta muihin vaatimuksiin ja ettei sitä siten myöskään pidetä lomapalkkasopimuksessa tarkoitettuina työssäolon ajalta maksettuna palkkana.

Suomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy:n menettelyä työtuomioistuin pitää ainakin suurimmalta osalta kysymyksessä olevia ajanjaksoja työehtosopimukseen perustuvien velvollisuuksien tietoisena rikkomisena. Putkijohtotyönantajainliitto puolestaan ei ole asiaa koskeneiden liittotason neuvottelujenkaan yhteydessä pyrkinyt saamaan riittävää selvyyttä asiaan eikä siten myöskään huolehtinut siitä, että korvauskysymykset selvitettäisiin eikä pääluottamusmiehen syrjintää vastedes esiintyisi.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Äimälä, Parkkinen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.