Union fined for failing to report union official's encouragement of strikes violating peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the union to pay a fine and cover legal costs for failing to report a union official's encouragement of strikes. The union argued the official was not a committee member and lacked authority, but the court found no evidence disproving the official's duty to maintain industrial peace. Consequently, the union was held liable for the breach of its statutory obligation to report such actions.
Legislator headnote
AI generatedTyöehtosopimuslaki 8, 9 ja 10 §:n nojalla; union must report union officials encouraging strikes to maintain industrial peace, and failure to do so constitutes a breach punishable by a fine.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto vastasi luottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen palkka ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli kehottanut työntekijöitä luopumaan työtaistelutoimenpiteistään. Selvitystä pääluottamusmiehen tai ammattiosaston toiminnasta näiden kehotusten toteuttamiseksi ei kuitenkaan ollut esitetty.
Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa. Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 7.2.1979 solmitussa kumiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä solmittuja alla mainittuja sopimuksia:
Yleissopimus 15.5.1946
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 § Työhön ottaminen, irtisanominen ja järjestäytymisvapaus
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Työpalkat
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri töissä ovat seuraavat:
Lähinnä 1.2.1979 alkavan palkanmaksukauden alusta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Urakkatyö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. Turvautuminen työnseisaukseen (lakkoon tai työsulkuun) tai muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi riitakysymyksen yhteydessä on kielletty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että sekä Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto että Nokian Kumityöväen Ammattiosasto kumpikin tuomittaisiin työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon.
Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että Oy Nokia Ab:n muoviryhmän raaka-ainevarastossa olivat työt olleet kanteessa kerrotuin tavoin keskeytyksissä. Maanantaista 10.9.1979 lähtien työt olivat kuitenkin jatkuneet normaalisti. Työnseisaukseen johtanut tapahtumakulku oli saanut alkunsa edellisen vuoden syksyllä, jolloin lähetysvarastossa oli toteutettu töiden uudelleenjärjestely. Tämän johdosta työnantajapuolelta oli seuraavana keväänä tehty palkankorotusesitys, johon työntekijät olivat vastanneet 8.8.1979. Tässä yhteydessä työnantajapuoli, varsinkin eräs työnjohtaja, oli provosoinut työnseisaukset neuvotteluihin omaksumallaan asenteella. Kanteessa mainitun työsuojeluvaltuutetun osallistumisella työnseisauksiin ei ollut jutussa merkitystä, koska hän ei ollut ammattiosaston toimikunnan jäsen.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Nokian Kumityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Nokian muovitehtaan raaka-ainevaraston varasto- ja huoltomiehet ovat kanteessa mainittua palkankorotusvaatimustaan tukeakseen olleet lakossa 9. ja 10.8.1979. Tähän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen on osallistunut varaston luottamusmies. Raaka-ainevaraston varastomiehet ovat uudelleen olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 6. ja 7.9.1979 tyytymättöminä kanteessa mainittuun 3.9.1979 saavutettuun neuvottelutulokseen sikäli kuin se koski suorituspalkkauksen määräytymistä tuotantoon siirretyn eikä varastoon saapuneen raaka-ainemäärän mukaan ja varastomiesten velvollisuutta kirjata siirtämiensä tavaratonnien määrä. Varaston luottamusmies on osallistunut tähänkin työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.
Ammattiosaston asettama pääluottamusmies on kehottanut työntekijöitä luopumaan työtaistelutoimenpiteistään. Selvitystä pääluottamusmiehen tai ammattiosaston toiminnasta näiden kehotusten toteuttamiseksi ei kuitenkaan ole esitetty. Ammattiosasto vastaa sitä paitsi varaston luottamusmiehen toiminnasta.
Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on saanut edellisestä työnseisauksesta tiedon 9.8.1979 aamupäivällä ja jälkimmäisestä 7.9.1979. Ottaen huomioon sen selvityksen, mikä työtuomioistuimelle on esitetty liiton toiminnasta edellisellä kerralla, samoin kuin sen, että liiton ei ole selvitetty saaneen jälkimmäisestä lakosta tietoa ennen kuin sen viimeisenä päivänä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että liitto olisi tämän asian yhteydessä laiminlyönyt velvollisuutensa työrauhan turvaamisessa.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Kumi- ja Nahkatyöväen Liittoa vastaan esitetyt vaatimukset hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Nokian Kumityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, M. Virtanen, Lankinen, Suominen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.