Labor court orders union branch to pay fine for striking members violating collective agreement wage rules.

Ammattiosasto vastasi toimikuntansa jäsenten osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi asiassa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä 29.4.1977 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa samoin kuin sen sijaan välittömästi tulleessa 30.1.1979 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työtekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimen piteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun työntekijäliittoon oli tullut tieto lakosta, oli liiton palkkasihteeri välittömästi soittanut pääluottamusmiehelle ja vaatinut töiden aloittamista ja neuvottelujen käymistä työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Kun lakko saadun tiedon mukaan oli mainitusta puhelinsoitosta huolimatta jatkunut oli liitosta seuraavana päivänä lähetetty pääluottamusmiehelle sähkösanoma, jossa oli toistettu mainitun puhelinsoiton sisältö. Ammattiosaston toimikunnan jäsenistä olivat olleet työssä osaston puheenjohtaja, pääluottamusmies ja yksi jäsen. Liitosta saamansa puhelinsanoman jälkeen pääluottamusmies oli vaatinut työntekijöitä jatkamaan töitään siinä kuitenkaan onnistumatta. Seuraavana päivänä pääluottamusmies oli monistanut liiton lähettämän sähkeen ja pannut sen jokaisen työntekijän kellokortin päälle sekä lukenut sähkeen työntekijöille ja vaatinut heitä ryhtymään työhön.

Koska työnantaja oli omilla toimenpiteillään aiheuttanut lakkojen syntymisen ja työntekijäliitto oli tehnyt kaiken voitavansa lakkojen pikaiseksi lopettamiseksi ja koska ammattiosastolta ei noissa olosuhteissa ollut voitu vaatia enempää toimenpiteitä työrauhan ylläpitämiseksi, on vastaajaliitto vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana ja kantajaliiton velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

Kankaanpään Metallityöväen Ammattiosasto on asiassa ollut kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Hollming Oy:n Sajaran tuotantolaitoksen työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan palkkavaatimuksiinsa, joiden he ovat katsoneet tarkoittavan entisen palkkauskäytännön palauttamista, työnantaja taas palkkojen korottamista, toimeenpanneet työnseisauksia siten, että 12.1.1979 on 60 päivätyöntekijää ollut lakossa kello 14-15 ja 20 iltavuoron työntekijää kello 15-22, 31.1.1979 on 60 päivätyöntekijää ollut lakossa kello 15.30-16 ja 20 iltavuoron työntekijää kello 14-22 sekä 1.2. ja 2.2.1979 on kaikkien vuorojen noin 100 työntekijää ollut lakossa kumpanakin päivänä kello 6-22. Kankaanpään Metallityöväen Ammattiosaston asettama pääluottamusmies on pyrkinyt saamaan työntekijät palaamaan työhön. Työnseisauksiin on kuitenkin osallistunut neljä ammattiosaston toimikunnan jäsentä, joiden toiminnasta ammattiosasto vastaa. Työnseisaukset ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Sen sijaan työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Metallityöväen Liitto, joka lakosta 31.1.1979 tiedon saatuaan on pääluottamusmiehelle antamansa puhelinmääräyksen ja seuraavana päivänä lähettämänsä sähkösanoman avulla yrittänyt palauttaa työrauhan työpaikalle, olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vaatimukset enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kankaanpään Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkona Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 4 500 markkaa ja korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Peltola, Pyrhönen, Tiitola, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.