Labour court allows union strike damages claim and orders wage increase for overtime pay under collective agreement.

Kahden jäänmurtajan lähtö oli lykkääntynyt, koska jäänmurtajien koneita ei ollut käynnistetty. Lähdön lykkääntymistä edeltäneet tapahtumat tukivat kantaa, että syntyneen häiriön takana olivat olleet markkamääräisten lisien korottamisesta käytyihin neuvotteluihin osallistuneet virkamiesyhdistykset.

Katsottu, että toimirahoja oli pidettävä virkaehtosopimuksessa tarkoitettuina markkamääräisinä lisinä, joten virkaehtosopimuksen mukainen markkamääräisten lisien prosentuaalinen korotus oli laskettava myös toimirahalle. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei valtiovarainministeriö kuitenkaan ollut rikkonut virkaehtosopimusta tietensä.

Kahta yhdistystä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty ja kaksi virkamiesyhdistystä tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Kysymys myös kantajasta ja vastaajasta työtuomioistuimessa.

Asianosaiset: Valtiovarainministeriö Suomen Konepäällystöliitto r.y., Suomen Radiosähköttäjäliitto r.y., Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y. (STTK), TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. ja Valtion Konemestariyhdistys r.y. Suomen Konepäällystöliitto r.y. ja Suomen Radiosähköttäjäliitto r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Akava r.y:n, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y:n ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n välillä merenkulkulaitoksen eräiden virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 14.3.1977 tehdyssä pöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 §

Merenkulkulaitoksen virkasuhteisten alusten päälliköiden, merenmittausretkikuntien päälliköiden, alusten perämiesten, luotauspäälliköiden, radiosähköttäjien ja pursimiesten palvelusuhteen ehdoista on toistaiseksi voimassa mitä asiasta on 20 päivänä toukokuuta 1974 ja 24 päivänä toukokuuta 1975 tehdyissä virkaehtosopimuksissa sovittu.

Todettiin, että vastaisten neuvottelujen varaan jäävät:

1. kysymys ylityön muuttamisesta vastikkeeksi

2. jäämisvuorokorvauksen markkamäärien tarkistaminen

3. luontoisetujen rahakorvausten markkamäärien tarkistaminen

4. kysymys yötyökorvauksen maksamisesta vahtia käyville virkamiehille.

Sitten kun edellä mainitussa virkaehtosopimuksessa mainituista palvelussuhteen ehtoihin liittyvistä asioista on merenkulun työnantajaliittojen ja työntekijäjärjestöjen kesken sovittu, neuvotellaan vastaavista muutoksista välittömästi myös virkamiesten osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osallisten kesken 13.6.1977 merenkulkulaitoksen eräiden virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Merenkulkulaitoksen alusten virkasuhteisten päälliköiden ja konepäälliköiden, merenmittausretkikuntien päälliköiden, alusten perämiesten, konemestareiden ja sähkömestareiden, luotauspäälliköiden, radiosähköttäjien ja pursimiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä tässä pöytäkirjassa sovitaan.

1 § Työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Ylityö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Vastike

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Jäämisvuorokorvaus on sunnuntaihin ja pyhiin liittyvistä vuoroista 46 markkaa ja muutoin 29 markkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Milloin virkamiehelle ei ole varattu ravintoa tai asuntoa aluksessa, järjestetään vastaavat edut maissa tai suoritetaan hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus. Kohtuullisena korvauksena yllä olevan mukaan katsotaan 46 markkaa päivältä ravinnosta. Asialliset kulut asunnosta korvataan laskun mukaan. Asuntokorvausta ei kuitenkaan makseta, milloin asianomainen ilman suurempaa haittaa voi asua kotonaan.

Milloin aluksella voidaan järjestää pitkä viikonloppu vapaaksi, eikä aluksella tarjoilla ruokaa, maksetaan virkamiehelle ruokakorvausta 46 markkaa päivältä.

Virkamiehen vuosilomapalkkaan sisältyvä vapaan asunnon ja ravinnon korvaus on asunnosta 10,50 markkaa ja ruoasta 22 markkaa eli yhteensä 32,50 markkaa päivältä. Lomarahaa määriteltäessä otetaan luontoisetujen rahakorvaus huomioon.

Markkamääräisiä lisiä korotetaan 1.3.1978 lukien 3,6 % ja 1.10.1978 lukien 2,5 %. Luontoisetuja ja näihin rinnastettavia korotetaan 1.3.1978 lukien 10,0 % pyöristettynä ylöspäin täyteen 50 penniin.

6 §

Vuosilomista ja vuosilomakorvauksesta on voimassa, mitä asetuksessa valtion virkamiesten vuosilomasta on säädetty (692/73).

7 §

Merenkulkulaitoksen aluksilla palvelevat virkamiehet ovat valtion virkamiesten matkustussäännön alaisia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 §

Merenkulkulaitoksen alusten päällystön toimirahat tarkistetaan seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriön ja Suomen Konepäällystöliiton kesken 28.6.1977 pidetyn neuvottelun pöytäkirjassa, jossa tarkoitetun virkaehtosopimukseen yhtymisen Akava, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat pöytäkirjaan tekemällään merkinnällä hyväksyneet, on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Todettiin, että valtiovarainministeriö sekä toisaalta valtion virkamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten keskusjärjestöt Akava ry, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry ovat 13 päivänä kesäkuuta 1977 allekirjoittaneet pöytäkirjan merenkulkulaitoksen eräiden virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta.

2 §

Todettiin, että 1 §:ssä mainittuun pöytäkirjaan sisältyy Suomen Konepäällystöliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos.

3 §

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla Suomen Konepäällystöliitto yhtyy VESL:n 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti edellä 1 §:ssä mainittuun pöytäkirjaan.

4 §

Merenkulkulaitoksen jäänmurtajilla jäämisvuorot korvataan 1.6.-31.12. välisenä aikana siten että yhdestä jäämisvuorosta hyvitetään 8 tuntia vastiketta. Muilla aluksilla jäämisvuorot korvataan 1.6.-30.9. välisenä aikana siten, että yhdestä jäämisvuorosta hyvitetään 5 tuntia vastiketta.

Jäänmurtajilla 1.1.-31.5. ja muilla aluksilla 1.10.-31.5. välisenä aikana pidetyt jäämisvuorot korvataan vain rahana, jolloin yksi sunnuntaihin ja pyhiin liittyvä jäämisvuorokorvaus on 46 mk ja muutoin 29 mk.

Edellämainittu korvaus sisältää myös korvauksen jäämisvuoron aikana tarpeellisista valvontakierroksista sekä muista satunnaisista pikkutehtävistä, puhelimeen vastaamisesta, valojen sammuttamisesta jne.

5 §

Todettiin, että työrauhavelvoite on voimassa valtion ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n osalta helmikuun loppuun 1979 saakka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriön ja Suomen Radiosähköttäjäliiton kesken 28.6.1977 tehdyn neuvottelun pöytäkirjassa, jossa tarkoitetun virkaehtosopimukseen yhtymisen Akava, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat pöytäkirjaan tekemällään merkinnällä hyväksyneet, on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Todettiin, että valtiovarainministeriö sekä toisaalta valtion virkamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten keskusjärjestöt Akava ry, Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ry ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry ovat 13 päivänä kesäkuuta 1977 allekirjoittaneet pöytäkirjan merenkulkulaitoksen eräiden virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta.

2 §

Todettiin, että 1 §:ssä mainittuun pöytäkirjaan sisältyy Suomen Radiosähköttäjäliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos.

3 §

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla Suomen Radiosähköttäjäliitto yhtyy VESL:n 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti edellä 1 §:ssä mainittuun pöytäkirjaan.

4 §

Todettiin, että työrauhavelvoite on voimassa valtion ja Suomen Radiosähköttäjäliitto ry:n osalta helmikuun loppuun 1979 saakka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STTK on kanteen johdosta lausunut pitävänsä siinä esitettyjä perusteluja ja vaatimuksia niin yleisinä ja yksilöimättöminä, että kanne tämän vuoksi olisi jätettävä tutkimatta. Kannanotto itse asiaan oli vaikeata siitäkin syystä, ettei Valtion työmarkkinalaitoksen taholta asiassa ollut aikaisemmin otettu yhteyttä keskusliittoon. STTK:n mielestä ei valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ää ollut rikottu. STTK ei voisikaan tässä tilanteessa joutua vastaamaan valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n rikkomisesta, olihan muilla virkamiesyhdistyksillä kuin STTK:lla voimassa oleva virkaehtosopimus ja sen mukaiset velvoitteet.

Valtion Konemestariyhdistys on vastineessaan ilmoittanut yhtyvänsä STTK:n ja Suomen Konepäällystöliiton lausumiin.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteen johdosta lausunut, että kun Suomen Radiosähköttäjäliitto ei 15.3.1977 lukien kuulunut jäsenenä TVK-V-laiseen yhdistykseen, ei TVK-V:llä ollut mitään tekemistä Suomen Radiosähköttäjäliiton väitetyn työtaistelun kanssa. Tästä syystä kanne olisi TVK-V:n osalta jätettävä tutkimatta. Valtiovarainministeriön kanteessa Suomen Radiosähköttäjäliittoa vastaan tehtyjen vaatimusten asialliseen sisällykseen TVK-V ei ole halunnut ottaa kantaa.

Valtiovarainministeriö on sitä paitsi haastattanut juttuun vastaajaksi myös Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n, mutta ministeriön luovuttua kanteesta tältä osin on juttu sanotulta osin jätetty sillensä esivalmistelussa tehdyllä päätöksellä.

Sanotuilla perusteilla Suomen Konepäällystöliitto ja Suomen Radiosähköttäjäliitto ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että valtiovarainministeriö on velvollinen 13.6.1977 tehdyn virkaehtosopimuksen perusteella korottamaan sen 8 §:ssä tarkoitettuja toimirahoja sopimuksen osoittamalla määrällä. Vaadittuaan alkuaan, että korotukset vahvistettaisiin maksettavaksi sopimuksen 5 §:n 4 momentissa mainituista päivämääristä lukien, liitot ovat, todeten neuvottelujen olevan kesken kysymyksestä, koskeeko vuonna 1978 toteutettu palkankorotusten myöhentäminen myös sanotussa sopimuskohdassa tarkoitettuja markkamääräisiä lisiä, täsmentäneet kannettaan siten, että se ei koske vaadittujen palkankorotusten voimaantulopäiviä. Lisäksi liitot ovat vaatineet valtiovarainministeriön tuomitsemista hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Valtiovarainministeriötä vastaan ajetun kanteen johdosta ministeriön pyynnöstä kuultuna TVK-V on toistanut vastaajana lausumansa.

Samoin valtiovarainministeriön pyynnöstä ministeriötä vastaan ajetun kanteen johdosta kuultuna Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA r.y. on ilmoittanut yhtyvänsä tulkintaerimielisyydessä valtiovarainministeriön kantaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutut ja harkitsee työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 2 momentin nojalla oikeaksi jättää Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Radiosähköttäjäliiton kanteet tutkimatta siltä osin kuin ne koskevat virkamiehiä, jotka ovat kysymyksessä oleviin virkaehtosopimuksiin sidottuja muiden virkamiesyhdistysten kuin kantajaliittojen kautta. Kun Suomen Radiosähköttäjäliitto on 14.3.1977 tehtyä virkaehtosopimusta solmittaessa vielä ollut tähän sopimukseen osallisen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n jäsen ja tulkintariidassa, jota liiton on väitetty tukeneen työtaistelulla, on osaltaan kysymys mainitun virkaehtosopimuksen soveltamisesta ja valtiovarainministeriön kanteeseen tältä osin siis Suomen Radiosähköttäjäliiton puolesta valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan ja työtuomioistuimesta annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan vastaa TVK-V, työtuomioistuin hylkää TVK-V:n vaatimuksen valtiovarainministeriön kanteen jättämisestä TVK-V:tä vastaan ajettuna tutkimatta.

Itse tulkintaerimielisyyden osalta eli siitä kysymyksestä, onko toimiraha sellainen markkamääräinen lisä, että sitä 13.6.1977 tehdyn virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin nojalla on korotettava sanotussa määräyksessä tarkoitetulla prosenttikorotuksella, osapuolet ovat kantojaan tukeakseen esittäneet työtuomioistuimelle selvitystä toimirahan käsittelystä sovittaessa 14.3.1977 allekirjoitetusta virkaehtosopimuksesta ja ensin mainitusta, 13.6.1977 allekirjoitetusta virkaehtosopimuksesta.

Valtiovarainministeriön ja toisaalta Akavan, JTA:n ja TVK-V:n kesken on 14.3.1977 tehty virkaehtosopimus merenkulkulaitoksen eräiden virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta. Sopimuksen mukaan palvelussuhteen ehdoista oli toistaiseksi voimassa, mitä asiasta oli 20.5.1974 ja 24.5.1975 tehdyissä virkaehtosopimuksissa sovittu. Vastaisten neuvottelujen varaan on jätetty sopimuksesta selviävät neljä kysymystä. Sanotussa virkaehtosopimuksessa sanotaan edelleen, että sitten kun virkaehtosopimuksessa mainituista palvelussuhteen ehtoihin liittyvistä asioista on merenkulun työnantajaliittojen ja työntekijäjärjestöjen kesken sovittu, neuvotellaan vastaavista muutoksista välittömästi myös virkamiesten osalta.

Kysymys toimirahojen korottamisesta on kiistatta ollut esillä sanotussa neuvottelussa Suomen Laivanpäällystöliiton esityksen pohjalta. Ainakin valtiovarainministeriön taholla on ymmärretty toimirahaa koskeneen esityksen tulleen hylätyksi, kun avoimeksi jääneet kysymykset sanotuin tavoin merkittiin pöytäkirjaan. Toimirahakysymyksen neuvotteluissa saaman ratkaisun on myös ilmoitettu olleen ainakin osittainen syy Suomen Radiosähköttäjäliiton erolle TVK-V:n jäsenyhdistyksestä Virkamiesliitosta. Suomen Konepäällystöliiton edustaja ei ole ottanut osaa neuvotteluihin, ja tämä liitto on edellyttänyt neuvottelujen jatkamista myös muiden kuin lueteltujen avoimeksi jääneiden kysymysten osalta. Valtiovarainministeriön taholta on ilmoitettu, ettei toimirahan korotusta ole otettu myöskään huomioon laskettaessa kevään 1977 palkkaratkaisun kustannuksia, vaan laskelmaan ovat tulleet sovittujen korotusten lisäksi arviosummat sovittujen neljän avoimeksi jääneen erän osalta.

Edellä olevat seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että virkaehtosopimuksen 5 §:n 4 momentin mukainen korotus on Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Radiosähköttäjäliiton yhtymispöytäkirjojen mukaan laskettava toimirahalle. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei valtiovarainministeriö kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä rikkonut virkaehtosopimusta tietensä.

Toimeenpannessaan työtaistelun ovat Suomen Konepäällystöliitto ja Suomen Radiosähköttäjäliitto menetelleet valtion virkaehtosopimus lain 9 §:n vastaisesti. Kun liittojen jäseniä on tarvittu suojatyöhön, työtuomioistuin, todeten ettei suojatyötä ole puolelta eikä toiselta pyritty asianmukaisesti järjestämään, katsoo näyttämättä jääneen, että työtaistelulla olisi loukattu myös lain 8 §:ää. Valtion Konemestariyhdistyksen edustaja on ollut saapuvilla erimielisyydestä käydyssä keskusneuvottelussa. Asiassa ei kuitenkaan ole käynyt selville, millä tavalla sanottu yhdistys vastaisi työtaistelusta. STTK on kyllä valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n nojalla ollut velvollinen valvomaan, etteivät sen jäsenyhdistykset eivätkä näihin kuuluvat virkamiehet riko lain 8 §:n mukaista työrauhavelvoitettaan. Edellä sanottuun nähden on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että STTK olisi tässä suhteessa laiminlyönyt velvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteet enemmälti, vahvistaa, että valtio on velvollinen korottamaan Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Radiosähköttäjäliiton kanteessa sen tutkitulta osalta tarkoitettuja toimirahoja sopimuksessa tarkoitetussa I vaiheessa 3,6 %:lla ja II vaiheessa 2,5 %:lla, sekä valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n nojalla tuomita Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Radiosähköttäjäliiton maksamaan valtiovarainministeriölle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, edellisen 15 000 markkaa ja jälkimmäisen 5 000 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Ahtola, Hyppönen, Lankinen ja Elvilä.

Tuomio oli yksimielinen.