Labor court fines union and local branch for strike and failure to enforce work peace obligations.

Ammattiosasto vastasi puheenjohtajansa osallistumisesta työehtosopimuksen palkkaus- rationalisointi- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun sekä siitä, ettei se ollut ryhtynyt sanottaviin toimenpiteisiin saadakseen myllyosaston työntekijät, joiden taholta oli jo ennen lakon alkamista esitetty lakkouhkauksia, noudattamaan työrauhaa.

Kun lakon uhka ja lakon vaikutukset koko teollisuuslaitoksen toimintaan olivat olleet työntekijäliiton tiedossa hyvissä ajoissa ennen lakkoa, olisi liiton tullut ryhtyä työrauhan turvaamista tarkoittaviin toimenpiteisiin tehokkaammin ja ripeämmin kuin oli tapahtunut, joskin liiton mainitsemat työnantajapuolella tapahtuneet virheet tiedon kulussa olivat voineet jossakin määrin vaikeuttaa liiton toimintaa tässä suhteessa.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja liitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 28.4.1978 solmitussa elintarvikealojen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rationalisointitoimintaa koskeva sopimus 18.3.1973

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

3 § Sitovuus

Sopimuspuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät mahdollisimman tunnontarkasti noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsääntöjen ja muiden määräysten noudattaminen

Työnantajan ja työntekijän velvollisuus on noudattaa asianomaiselle työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä. Samoin on työntekijän velvollisuus noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli nämä eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen ja työsääntöjen kanssa.

III TYÖNJOHTO JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

6 § Työnjohto

Työnantajalla tai hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa toimeen työntekijät, johtaa ja jakaa työt sekä irtisanoa ja erottaa työntekijät.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 § Työpalkat

Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä eri paikkakuntaluokissa ja palkkaryhmissä seuraavat:

Syyskuun 1 päivänä 1978 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työn- ja aikatutkimukset

Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välisessä yleissopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

31 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja on työnantajalla oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Työehtosopimukseen liittyvässä allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

I TYÖPALKAT

A. 22 pennin erillinen lisä

Toukokuun 1 päivänä tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan voimassa olevia palkkoja 22 pennillä tunnilta, joka 1.2.1979 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alkuun saakka maksetaan ns. erillisenä lisänä, josta lukien se sisällytetään palkkoihin.

B. Yleiskorotus

1. 1.9.1978

Syyskuun 1 päivänä 1978 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan voimassa olevia palkkoja 47 pennillä tunnilta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska liitto ja ammattiosasto olivat näin ollen selvästi rikkoneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuutensa, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto että Nokian Elintarviketyöläisten ammattiosasto r.y. kumpikin erikseen tuomittaisiin tästä velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja olivat eri kokouksissa korostaneet työrauhavelvollisuutta, eivätkä he olleet edesauttaneet työtaistelun puhkeamista. Liiton piiriasiamies oli käynyt työpaikalla jo ennen lakon alkua. Piiriasiamies ja liiton palkkasihteeri olivat 19.12.1978 lähtien olleet työpaikalla, saamatta kuitenkaan pääkäsittelyyn mennessä työrauhaa palautetuksi. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on viitannut näihin ammattiosaston ja liiton toimenpiteisiin ja pyytänyt, että ne mahdollista hyvityssakkoa tuomittaessa otettaisiin sen määrää pienentävästi huomioon.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Nokian Elintarviketyöläisten ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa siinä olevan riidatonta, että SOK:n Nokian tehtaiden 23 myllytyöntekijää, heidän joukossaan Nokian Elintarviketyöläisten ammattiosaston puheenjohtaja, on 10.12.1978 aloittanut kanteessa kerrotun työehtosopimuksen palkkaus-, rationalisointi- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuvan työtaistelun, joka jatkuu jutun pääkäsittelypäivänä edelleen. Ammattiosasto vastaa puheenjohtajansa menettelystä sekä siitä, ettei se ole ryhtynyt sanottaviin toimenpiteisiin saadakseen myllyosaston työntekijät, joiden taholta on jo ennen lakon alkamista esitetty lakkouhkauksia, noudattamaan työrauhaa.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on saanut tietää lakon mahdollisuudesta viimeistään noin 20 päivää ennen lakkoa. Liitto on pitäen puhelinyhteyttä työpaikalle pyrkinyt saamaan ammattiosaston ja sen jäsenet noudattamaan työrauhaa. Samassa tarkoituksessa vastaajaliiton piiriasiamies on käynyt työpaikalla ennen lakon alkua ja yhdessä liiton palkkasihteerin kanssa pääkäsittelyn edellisenä päivänä saamatta kuitenkaan työrauhaa palautetuksi. Kun lakon uhka ja lakon vaikutukset koko teollisuuslaitoksen toimintaan ovat olleet vastaajaliiton tiedossa hyvissä ajoin ennen lakkoa, olisi liiton työtuomioistuimen mielestä tullut ryhtyä työrauhan turvaamista tarkoittaviin toimenpiteisiin tehokkaammin ja ripeämmin kuin on tapahtunut, joskin vastaajaliiton mainitsemat työnantajapuolella tapahtuneet virheet tiedon kulussa ovat voineet jossakin määrin vaikeuttaa liiton toimintaa tässä suhteessa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Nokian Elintarviketyöläisten ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5 000 markkaa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 700 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Airaksinen, M. Virtanen, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.