Labour court allows extended annual leave outside the period when no work interruption occurred.

Erimielisyyttä oli siitä, oliko viranhaltija virkaehtosopimuksen nojalla oikeutettu saamaan vuosiloman pidennettynä lomakauden ulkopuolella pidettyjen niiden päivien osalta, jotka viranhoidon äitiyslomasta aiheutuneesta keskeytyksestä huolimatta olisi kalenterin puolesta voitu sijoittaa lomakaudelle.

Ottaen huomioon sen seikan, että viranhaltijan vuosiloman aika oli määrätty jo lomajärjestystä lomakauden alussa vahvistettaessa sekä muun esitetyn selvityksen, oli näyttämättä jäänyt, että viranhaltijan vuosiloman antaminen lomakauden ulkopuolella kanteessa tarkoitetulta osalta olisi johtunut virantoimituksen keskeytyksestä. Viranhaltija oli siten virkaehtosopimuksen mukaan oikeutettu saa maan vuosiloman pidennettynä myös niiden päivien osalta, jotka viranhoidon keskeytyksestä huolimatta olisi voitu sijoittaa lomakaudelle.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Toiselta puolen muiden muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n ja toiselta puolen kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kesken 24.3.1977 tehdyssä kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II. SOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET YKSITYISKOHDITTAIN

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. luku

VUOSILOMA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

59 §

1 mom. Vuosiloma annetaan pääviranhaltijalle työnantajan määräämänä aikana lomakautena, jollei virkatehtävien laatu tai lomavuorojen järjestely vaadi loman tai sen osan antamista muulloin samana kalenterivuotena. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Viranhaltijan suostumuksella voidaan vuosiloma tai sen osa antaa muulloinkin kuin lomakautena, kuitenkin viimeistään seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä.

2 mom. Muuhun kuin lomakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa annetaan, mikäli kysymyksessä ei ole virkatehtävän laadun tai virantoimituksen keskeytyksen vuoksi muuna kuin lomakautena annettava loma, puolella pitennettynä, ei kuitenkaan enemmästä kuin koko vuosiloman puolesta määrästä, niin että suurin mahdollinen pidennys voi olla neljäsosa koko lomasta. Puolia päiviä ei tätä lomaa myönnettäessä oteta huomioon. Tässä momentissa tarkoitettua loman pidennystä ei anneta lomaan tai sen osaan joka 4 momentin mukaisen lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen on viranhaltijan pyynnöstä siirretty pidettäväksi muuna kuin yleisenä lomakautena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 mom. Lomajärjestys on vahvistettava ja saatettava viranhaltijain tietoon yleensä vähintään neljä viikkoa ennen vuosiloman alkamista. Jollei lomajärjestystä ole vahvistettu jonkun viranhaltijan kohdalta, katsotaan hänen lomansa alkaneeksi lomanantovuoden kesäkuun 16 päivänä.

Huomautus:

Loman määrääminen tapahtuu vuosilomajärjestyksen antamisella. Asiasta määrätään tarkemmin virkasäännössä.

5 mom. Milloin viranhaltija vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, eikä tauti tai tapaturma ole sattunut olosuhteissa, jotka työsopimuslain 28 §:n 1 momentin mukaan ovat palkan saamisen esteenä, siirretään pitämättä oleva loma tai loman osa, mikäli viranhaltija sitä pyytää, myöhempään ajankohtaan. Viranhaltijalla on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että viranhaltija loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

6 mom. Milloin sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta johtuva viranhaltijan työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos viranhaltija ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää.

7 mom. Loma on edellä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa mikäli mahdollista annettava lomakauden aikana ja, jollei viranhaltija suostu siihen, että se annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä, viimeistään kalenterivuoden loppuun mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Virkaehtosopimukseen osallisten yhteisesti laatimaksi ilmoitetussa vuosilomaan ja lomaltapaluurahaan liittyviä kysymyksiä koskevassa muistiossa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Loman antaminen

1.1. Lomajärjestyksen vahvistaminen

1.1.1. Viranhaltijat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ennen vuosilomajärjestyksen vahvistamista tulisi viranhaltijoita kuulla, jotta heidän toivomuksensa voitaisiin loman ajankohdan suhteen ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Viime kädessä lomanantoajasta päättää kuitenkin työnantaja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.5. Lomanpidennys

Lomakauden ulkopuolella pidettävä loma annetaan puolella pidennettynä siten, että suurin mahdollinen pidennys voi olla neljäsosa koko lomasta. Tämä pidennys on riippumaton siitä annetaanko loma etukäteen tai lomakauden jälkeen. Ulkopuolella lomakauden pidettävää lomaa arvostellaan yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi, jos 30 arkipäivän lomaan oikeutettu pitää 20 arkipäivää lomakautena ja 10 arkipäivää vahvistetaan muuhun kuin lomakauteen, pidennetty loman osa on yhteensä 15 arkipäivää. Tällöin ei ole merkitystä sillä, pidetäänkö se yhdessä vai useammassa erässä. Saamatta jääneestä loman pidennyksestä viranhaltijalla ei ole oikeutta saada lomakorvausta. Lomakauden ulkopuolella pidettävää lomaa ei myönnetä pidennettynä seuraavissa tapauksissa:

1) virkatehtävien laatu edellyttää lomakauden ulkopuolella pidettävää lomaa. Tähän rinnastettava tapaus on ns. säteilysuojaloma (VES 58 §),

2) virantoimituksen keskeytys on aiheuttanut sen, että loma annetaan lomakauden ulkopuolella (esim. äitiysloma tms. tai loman siirto sairauden yms. perusteella),

3) lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen lomajärjestystä muutetaan viranhaltijan pyynnöstä.

Loma myönnetään pidennettynä, vaikka aloitteen loman pitämisestä lomakauden ulkopuolella olisi tehnyt viranhaltija, jos loma varsinaisessa lomajärjestyksessä vahvistetaan pidettäväksi lomakauden ulkopuolella.

Mikäli loma annetaan ennen varsinaisen lomajärjestyksen vahvistamista, katsotaan loman myöntäminen osaltaan lomajärjestyksen vahvistamiseksi ja loma on annettava pidennettynä.

Mitä edellä on sanottu viranhaltijasta, koskee soveltuvin osin myös työntekijää. Kuitenkin niin, että 1) kohdassa "virkatehtävien laatu" korvataan "työn kausiluontoisuudella".

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kankaanpään kansanterveystyön kuntainliitto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Kankaanpään kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksen vuodeosaston viranhaltija Sinikka Rajakallio on ollut vuoden 1977 lomakauden toukokuun 2 päivänä alkaessa äitiyslomalla, joka on jatkunut 7.9.1977 saakka. Vahvistaessaan 2.5.1977 vuodeosaston henkilökunnan lomajärjestyksen on terveyslautakunta määrännyt Rajakallion vuoden 1977 vuosilomasta pidettäväksi alkuosan aikana 8.9.-22.9.1977 ja loppuosan 13 päivää Rajakallion omasta pyynnöstä myöhemmin. Erimielisyys on syntynyt siitä, onko Rajakallio virkaehtosopimuksen nojalla oikeutettu saamaan vuosiloman pidennettynä lomakauden ulkopuolella pidetyistä 13 päivästä niiden 7 päivän osalta, jotka viranhoidon äitiyslomasta aiheutuneesta keskeytyksestä huolimatta olisi kalenterin puolesta voitu sijoittaa 30.9. päättyneelle lomakaudelle.

Virkaehtosopimuksen mukaan muuhun kuin lomakauteen määrätty vuosiloma tai sen osa annetaan, mikäli kysymyksessä ei ole virkatehtävän laadun tai virantoimituksen keskeytyksen vuoksi muuna kuin lomakautena annettava loma, puolella pitennettynä, ei kuitenkaan enempää kuin koko vuosiloman puolesta määrästä. Tulkintaerimielisyys koskee sitä, milloin vuosiloman antamisen lomakauden ulkopuolella on katsottava johtuneen virantoimituksen keskeytyksestä.

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kanta johtaa siihen, niin kuin valtuuskunta itsekin on todennut, että jos lomakauteen sattuva virantoimituksen keskeytys on tiedossa vuosilomajärjestystä vahvistettaessa, voidaan lomakauden ulkopuolelle määrätty loman osa antaa pidennettynä vain siltä osin kuin se on virantoimituksen keskeytyksen aikaa pitempi. Virkaehtosopimuksen 59 §:n 1 ja 7 momentti osoittavat kuitenkin, että vuosiloma on näissäkin tapauksissa annettava eräin poikkeuksin lomakautena, ellei viranhaltija muuhun suostu. Nämä sopimusmääräykset osoittavat siten työtuomioistuimen mielestä, että sikäli kuin työnantajapuoli ei ole sanotuissa sopimusmääräyksissä tarkoitetuilla perusteilla voinut yksipuolisesti määrätä lomaa annettavaksi lomakauden ulkopuolella, loman antaminen lomakauden ulkopuolella ei ole virkaehtosopimuksen 59 §:n 2 momentin mielessä johtunut virantoimituksen keskeytyksestä.

Siitä osapuolten yhteisessä muistiossa annetusta ohjeesta, joka koskee lomanpitennystä ja jossa sanotaan, että ulkopuolella lomakauden pidettävää lomaa arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ei myöskään saada tukea kunnallisen sopimusvaltuuskunnan kannalle, onhan sanottu määräys annettu selvitettäessä pidennysoikeuden riippuvuutta siitä, pidetäänkö vuosiloma lomakauden ulkopuolella yhdessä vai useammassa erässä. Sopimusvaltuuskunta on sitä paitsi perustellut kantaansa vetoamalla vakiintuneeseen käytäntöön. Siitä ei kuitenkaan ole esitetty työtuomioistuimelle mitään selvitystä.

Sopimusvaltuuskunta on lisäksi pyrkinyt esittämään vuodeosaston työvoimatilanteesta kysymyksessä olevana aikana selvitystä, joka osoittaisi, että Rajakalliota on silloin välttämättä tarvittu työssä. Ottaen huomioon sen seikan, että Rajakallion vuosiloman aika oli määrätty jo lomajärjestystä vahvistettaessa 2.5.1977, sekä muun jutussa esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Rajakallion vuosiloman antaminen lomakauden ulkopuolella olisi kanteessa tarkoitetulta osalta johtunut virantoimituksen keskeytyksestä.

Sanotut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen vahvistaa, että Sinikka Rajakallio on virkaehtosopimuksen mukaan ollut oikeutettu saamaan vuoden 1977 vuosiloman pitennettynä kanteessa tarkoitettujen 7 vuosilomapäivän osalta. Jutun laatuun katsoen saa TVK-V kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Vapaavuori, Sariola, Hyppönen, Kaski ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.