Labor court dismisses union fine claim for lack of contract basis but allows employer fine for strike action.

Sahauslinjan mentyä epäkuntoon oli työnantaja määrännyt särmääjät siirtymään työhön toiselle sahauslinjalle, mistä työntekijät olivat kieltäytyneet. Työstä kieltäytyminen oli muodostanut työehtosopimuksen työnjohtomääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen. Ammattiosaston tai sen asettaman pääluottamusmiehen toiminnasta työtaistelun ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi ei ollut esitetty selvitystä.

Työntekijöiden menettelyn johdosta työnantaja oli määrännyt myös muiden linjojen sahaajat keskeyttämään työnsä ja ilmoittanut näille palkanmaksun lopettamisesta. Työnantajan menettely oli muodostunut vastatoimenpiteeksi työntekijäin riidanalaisessa työvaiheessa tapahtuneelle työstä kieltäytymiselle, ja työnantaja oli sillä syyllistynyt työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Työnantaja tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja ammattiosasto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon, kun taas työnantajaliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus oli hylätty.

Kanne jätetty työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta siltä osin kuin sitä ei ollut perustettu mihinkään työehtosopimuksen määräykseen.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 29.4.1977 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

1. Liitteenä XII olevaa 15.5.1946 allekirjoitettua yleissopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos menekkivaikeuksien, työnpuutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan 6 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toimeenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.

Yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät joille ei voida järjestää keskeytyksen ajaksi työtä, siirtää palkattomalle lomalle sen työvuoron jälkeen, jonka aikana keskeytys sattui. Mikäli keskeytys aiheutuu työpaikan koneiden rikkoutumisesta tai siitä, että kone joudutaan pysäyttämään rikkoutumisen estämiseksi on työntekijällä oikeus saada esteen aikana 14 §:n 5 kohdan Muist. 3:n mukainen palkka enintään yhden viikon ajanjakson työpäiviltä. Työntekijät eivät kuitenkaan ole oikeutettuja em. palkkaan, jos työnkeskeytys johtuu sellaisista työntekijöistä itsestään riippuvista syistä, kuten esim. töiden laiminlyöminen, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo ja ilmeinen huolimattomuus työssä.

Muist. 1. Kohtaa sovellettaessa on otettava huomioon työsopimuslain 27 §:n 2 momentin ehdoton säännös: "Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman esteen takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta."

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

8 § Palkkaustavat

1. Palkat määräytyvät joko työhön käytetyn ajan perusteella (tuntipalkat) tahi suoritetun työn tuloksen tai määrän perusteella (suorituspalkat).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Mikäli työntekijä urakkatyön kestäessä joutuu konehäiriön vuoksi tai muusta työntekijästä riippumattomasta syystä odottamaan yhtäjaksoisesti vähintään 15 minuuttia, lukuunottamatta urakkahinnoitteluun sisältyviksi sovittuja sivuaikoja, kuten esim. normaalia terien teroittamista ja vaihtamista koskevaa aikaa, maksetaan hänelle keskeytyksen ajalta ja enintään vuoron loppuun näin syntyneen hukka-ajan korvauksena tuntipalkka, joka on 85 % työntekijän keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään ohjetuntipalkka. Hukka-aikana työntekijä on velvollinen suorittamaan hänelle osoitettua muuta työtä, mikäli mahdollista urakkatyötä urakkapalkalla.

Muist. 1. Hinnoittelua laadittaessa voidaan töissä, joissa hukka-aikojen tarkka seuraaminen on mahdollista, sopia paikallisesti toisinkin kuin mitä edellä hukka-aikojen korvaamisesta on sanottu. Mikäli voimassaolevien hinnoittelujen osalta hukka-aikojen korvausperusteita sovitaan muutettavaksi, on se suoritettava siten, että korvausperusteen muuttamisen vaikutus hinnoitteluun otetaan huomioon.

Muist. 2. Työntekijän on sattuvista keskeytyksistä viipymättä ilmoitettava työnjohdolle ollakseen oikeutettu hukka-ajan korvaukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muist. 3. 5 §:n 5 kohdan ja siihen liittyvän muist. 1:n tarkoittamissa lomautustapauksissa maksetaan työntekijöille palkka em. kohdan erikseen määräämältä ajalta siten, että urakkatyöntekijä saa 85 % keskituntiansiostaan, kuitenkin vähintään ohjetuntipalkan, ja aikatyöntekijä saa tuntipalkkansa, kuitenkin siten, että jos hänelle on sovittu eri töitä varten eritasoiset tuntipalkat, maksetaan tässä tapauksessa alin sovittu tuntipalkka.

Muist. 4. Jos työpaikalle saapunut työntekijä joutuu poistumaan työpaikalta saamatta ryhtyä työhön hänestä riippumattoman esteen takia, josta ennakolta ei ole ilmoitettu, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka kahdelta tunnilta. Kohtaa ei sovelleta, mikäli työntekijä saa työehtosopimuksen 5 §:n 5 kohdan tai työsopimuslain 27 §:n 2 momentin perusteella palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajaliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimiin työrauhan palauttamiseksi eikä ollut töitten käynnistämisen jälkeenkään valvonut, että työnantaja täyttäisi työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksuvelvollisuutensa.

Edellä mainituin perustein Puutyöväen Liitto on vaatinut Veitsiluoto Osakeyhtiön ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa selvästä rikkomisesta sekä vahvistettavaksi, että osakeyhtiön on työsulun ajalta maksettava työntekijöille saamatta jääneet palkat.

Kun 9.9.1977 IV linjalla oli sattunut käyntihäiriö, olisi särmääjien pitänyt siirtyä III linjalle. Tällöin he olivat kieltäytyneet työskentelemästä III linjalla, mistä oli ollut seurauksena se, että saha pysähtyi. Puutyöväen Liiton jäsenyhdistyksen Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosasto r.y:n pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle useaan otteeseen, että särmääjät eivät noudattaisi särmäyssopimusta siltä osin kuin on kysymys vajaamiehityksellä työskentelystä. Sahausprosessin miehitys oli luonnollisesti suunniteltu sitä silmälläpitäen, että kolme linjaa käy jatkuvasti. Näin ollen jos yksi linja seisautetaan, ei sahausprosessissa työskentelevillä voida teettää taloudellisesti järkevää työtä. Tämän johdosta työnantaja oli ilmoittanut työntekijöille, että pääluottamusmiehen ilmoitettua, etteivät särmääjät noudata tehtyä sopimusta, ja heidän kieltäydyttyään näin ollen työnteosta ei muille työntekijöille voida tältä työstäkieltäytymisen ajalta maksaa palkkaa.

Edellä olevin perustein Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Veitsiluoto Osakeyhtiö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä perusteettomana. Lisäksi Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on katsonut, että Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosastoon kuuluvat särmääjät ovat ryhtyneet työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen painostaakseen työnantajaa tulkitsemaan tehtyä särmäyssopimusta työntekijöille edullisemmalla tavalla, minkä vuoksi liitto on vaatinut Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Veitsiluoto Osakeyhtiö on ollut kuultavana Puutyöväen Liiton kanteen johdosta samoin kuin Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosasto Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta.

Ammattiosaston asettama työosaston luottamusmies, joka itse on ollut särmääjänä aamuvuorossa 9.9.1977, on kehottanut särmääjiä jatkamaan normaalisti työtään. Työnantajapuolelta saamastaan kehotuksesta huolimatta hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt särmäämään tilanteessa, jossa IV linja on saatu käyntikuntoon ja käytettävissä olisi luottamusmies mukaan lukien ollut 8 särmääjää. Ammattiosaston tai sen asettaman pääluottamusmiehen toimenpiteistä työtaistelujen ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi ei ole esitetty selvitystä.

Iltavuoron työntekijät ovat saapuneet normaalisti työhönsä. Tällöin ei ole ollut särmääjien osalta aamuvuoron kaltaista vajaamiehitystilannettakaan, eikä ole ollut puhetta muutenkaan särmäyssopimuksen noudattamisesta, mutta työnantaja on ilmoittanut vuoroon tulleille, että työtä ei ole eikä palkkaa makseta. Työnantajan menettely onkin työtyötuomioistuimen mielestä muodostunut sekä aamu- että iltavuoron osalta vastatoimenpiteeksi työntekijäin riidanalaisessa työvaiheessa tapahtuneelle työstä kieltäytymiselle, ja Veitsiluoto Osakeyhtiö on sillä syyllistynyt työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Maanantaina 12.9.1977 työntekijät ovat jääneet tulematta töihin sekä aamu- että iltavuoron osalta lukuun ottamatta sahan pääasettajaa, joka ei olisi yksinään pystynyt suorittamaan sahan käyntiinsaamiseksi tarvittavia aloittamistöitä. Selvittämättä on jäänyt, missä määrin töistä pois jääminen on edelleen perustunut työnantajan antamaan määräykseen työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä ja missä määrin se on käsittänyt työntekijäin oman painostustoimenpiteen osaksi vastatoimenpiteenä työnantajan menettelylle 9.9. iltavuoron osalta sekä osaksi työnjohtomääräyksiin kohdistuneena toimenpiteenä särmäyksen vajaamiehitystilanteiden osalta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on saanut tiedon Veitsiluoto Osakeyhtiössä sattuneista tapahtumista vasta 12.9.1977 sen jälkeen, kun pääluottamusmies oli jo ilmoittanut työnantajalle töiden käynnistymisestä seuraavasta aamusta alkaen. Tällöin yhtiön vastatyötaistelutoimenpide oli loppunut, eikä liitto näin ollen ole tässä kohdin rikkonut sille kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Kun palkanmaksuvelvollisuutta työnantajan työtaistelutoimenpiteeksi katsotun työnteon keskeyttämisen ajalta koskevaa vaatimusta ei ole perustettu mihinkään työehtosopimuksen määräykseen, ei Metsäteollisuuden Työnantajaliiton liioin voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan jättämällä huolehtimatta siitä, että yhtiö olisi täyttänyt tuon riidanalaisen velvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla ja hyläten Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen samoin kuin toteennäyttämättöminä muutkin vaatimukset syyskuun 12 päivän 1977 osalta työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Veitsiluoto Osakeyhtiön maksamaan Puutyöväen Liitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosaston Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 3 000 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen asianosaiset saavat puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, M. Virtanen, Lankinen, Suominen ja P. Virtanen.

Eri mieltä olleen jäsenen lausunto:

Jäsen P. Virtanen lausui:

Yhdyn työtuomioistuimen enemmistön kantaan kaikilta muilta osin mutta harkitsen oikeaksi tuomita Veitsiluoto Osakeyhtiön maksamaan Puutyöväen Liitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta neljätuhatta markkaa.