Legislator Case Law & Legislation
TT:1978-73 AI generated

Labor court dismisses union fines against employer for terminating union rep without verifying skills per collective agreement.

Case Number TT:1978-73
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's fine against the employer for terminating a shop steward's contract after the construction site finished, ruling the dismissal violated the collective agreement. The employer claimed the union rep refused suitable work, but the court found no evidence he lacked the skills to perform remaining carpentry tasks. Consequently, the court held the employer breached the agreement by failing to verify the rep's abilities before termination and ordered the union to pay fines to the employer.

Legislator headnote

AI generated

Section 5 of the Collective Agreement; Section 4 of the Collective Agreement: Where a construction site's workforce is reduced due to completion, the employer cannot dismiss the shop steward unless no equivalent work is offered, and the employer must verify the steward's skills before termination.

Keywords

AI generated
shop steward dismissal collective agreement breach skill verification duty union fine liability construction site termination labor court ruling workplace representation rights

Cited Legislation

AI generated
Section 5 of the Collective Agreement
Section 4 of the Collective Agreement
Section 8 of the Labour Contract Act
Section 9 of the Labour Contract Act
Section 10 of the Labour Contract Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työnantaja oli irtisanonut rakennustyömaalla laudoitustyöhön osallistuneen ja mittakirvesmiehen apulaisena sekä mittakirvesmiehenä toimineen pääluottamusmiehen työsuhteen ilmoittaen irtisanomisen syyksi sen, että työntekijöitä jouduttiin työkohteen valmistumisen vuoksi vähentämään. Tarjotuista apumiehen töistä pääluottamusmies oli kieltäytynyt.

Pääluottamusmiehen väitettyä kykenevänsä tekemään rakennuksella vielä jäljellä olleita töitä, olisi työnantajan tullut ryhtyä toimenpiteisiin hänen työkalujensa toteamiseksi ja työtaitonsa selvittämiseksi. Pääluottamusmiehen ammattitaitoa koskevat tiedot huomioon ottaen katsottu näyttämättä jääneen, että yhtiön edustaja olisi tahallansa toiminut vastoin luottamusmiessopimuksen mukaista velvollisuutta ylläpitää pääluottamusmiehen työsuhdetta kieltäytyessään jatkamasta sitä muutoin kuin aputöitä antamalla. Näyttämättä oli jäänyt, että työnantaja olisi syyllistynyt työehtosopimuksen tieten rikkomiseen.

Työnantajaliiton ja sen piirijärjestön olisi asian tultua niiden tietoon pitänyt ottaa selvää siitä, oliko työnantaja tarpeellisella huolellisuudella selvittänyt kysymyksen pääluottamusmiehen ammattitaidosta. Kun näin ei ollut tapahtunut ja liitto oli hyväksynyt työnantajan menettelyn, sekä liitto että piirijärjestö tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy

RATKAISU

Asianosaisten välillä 23.4.197431.1.1976 voimassa olleen työehtosopimuksen osana olleessa luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Mikäli rakennustyökohteen taikka sen ammattiryhmän, johon pääluottamusmies kuuluu, työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotantoteknisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota tässä rakennustyökohteessa pääluottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Ammattiryhmän luottamusmieheen on ammattiryhmän puitteissa mahdollisuuksien mukaan sovellettava samoja sääntöjä. Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan.

Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:stä ilmenevillä perusteilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

N:n ammattitaidon osalta oli todettava, että hän oli vuosina 1965-1966 käynyt rakennuspuusepän kaksivuotisen ammattikoulun, minkä jälkeen hän oli ollut erään puusepänliikkeen palveluksessa tehden rakennuspuusepän töitä ja pari vuotta kotiseudullaan Enonkoskella kirvesmiehenä. Vuodesta 1969 lähtien N. oli toiminut kirvesmiehenä Helsingin seudulla tehden erilaisia kirvesmiehen töitä ja muun muassa kaikkia sellaisia töitä, joita kysymyksessä olevalle työmaalle oli 9.1.1976 jälkeen jäänyt. Työnantaja ei ollut edes yrittänyt perustella väittämäänsä, ettei N. olisi pystynyt tekemään työmaalle tuolloin jääneitä kirvesmiehen töitä. N:n ei edes annettu jäädä käytännössä töitä tekemään, jotta hänen väitetty kyvyttömyytensä olisi voitu todeta. Työnantajan väitteiden mielivaltaisuus olisi tuolloin luonnollisesti paljastunut. Irtisanomisensa jälkeen N. oli joutunut olemaan työttömänä noin neljä kuukautta.

Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan aluetoimitsija oli muun muassa 12.1.1976 ollut yhteydessä työmaan vastaavaan mestariin ja vaatinut N:n irtisanomisen peruuttamista, mutta tämä neuvottelu oli jäänyt tuloksettomaksi. Aluetoimitsija oli tämän jälkeen ollut yhteydessä Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirin asiamieheen ja pyytänyt tämän toimenpiteitä N:n työsuhteen palauttamiseksi, mutta tämä oli kieltäytynyt mistään toimenpiteistä ja väittänyt syyksi sen, ettei N. pystyisi tekemään jäljelle jääneitä töitä. Asiasta oli neuvoteltu liittojen kesken 10. ja 21.9.1976, joissa tilaisuuksissa työnantajaliitto oli kiistänyt sen, että työnantajapuoli olisi menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti.

Edellä lausumansa perusteella kantajaliitto on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi sen, että Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy oli menetellyt luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdan vastaisesti irtisanoessaan pääluottamusmiehen siitä huolimatta, että työmaalle oli jäänyt tämän ammattia vastaavaa työtä, että työtuomioistuin tuomitsisi sanotun yhtiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta, että työtuomioistuin tuomitsisi Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä ja että vastaajat yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

N:n ammattitaidon osalta vastaajat ovat lausuneet että hän oli käynyt kaksi vuotta ammattikoulun rakennuspuusepän linjaa, minkä jälkeen hän oli ollut erään puusepänliikkeen palveluksessa, mutta hän ei ollut tuolloin tehnyt rakennuspuusepän töitä vaan hän oli ollut siellä aputyöntekijänä. Vuoden 1969 jälkeiseltä ajalta hänen tekemistään töistä vastaajilla ei ollut tietoa, mutta vastaajayhtiön palveluksessa ollessaan hänen ammattitaitonsa oli osoittautunut varsin puutteelliseksi.

Kaapelitelevision sisustustöistä oli tehty urakkasopimus 21.4.1976 ja työt olivat alkaneet 4.5.1976. Tammikuussa ei rakennusliikkeellä ollut vielä ollut mitään tietoa näiden töiden ajankohdasta, joten niillä ei ollut mitään merkitystä N:lle tarjolla ollutta työtä selvitettäessä. Kun työnantajalla ei ollut tarjota N:lle hänen ammattiaan vastaavaa työtä, hänelle oli luottamusmiessopimuksen määräysten mukaan tarjottu muuta sopivaa työtä, joka oli ollut aputyötä. Tätä työtä N. oli kuitenkin kieltäytynyt ottamasta vastaan.

Työkohteen rakentaminen oli aloitettu 1973. N. oli tullut vastaajayhtiön palvelukseen elokuussa 1974 ja valittu työmaan pääluottamusmieheksi syyskuussa 1974. N:n työsuhde oli päättynyt samana päivänä kun työkohde oli valmistunut eli 9.1.1976. Hänen työsuhteensa oli kestänyt puolitoista vuotta ja nyt oli kysymys työkohteen valmistumisen jälkeisestä ajasta, jona aikana työnantajalla ei ollut tarjota N:lle hänen ammattiaan vastaavaa työtä. Luottamusmiessopimuksen tarkoituksena ei ollut se, että pääluottamusmiehen täytyi antaa seistä työmaalla mitään tekemättä ja maksaa hänelle siitä täyttä palkkaa.

Edellä esittämillään perusteilla vastaajat ovat vaatineet kannetta kokonaisuudessaan hylättäväksi ja kantajaliiton velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut.

Työtuomioistuin on kuullut asiassa myös Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:tä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy:tä vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten vahvistaa, että yhtiö on menetellyt luottamusmiessopimuksen 5 §:n 4 kohdan vastaisesti kieltäytyessään, ryhtymättä toimenpiteisiin N:n ammattitaidon selvittämiseksi, jatkamasta N:n työsuhdetta siten, että N. olisi saanut tehdä kirvesmiehen työtä sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle hyvityssakkoa, edellisen 3 000 markkaa ja jälkimmäisen 2 000 markkaa sekä yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 800 markkaa. Jutun näin päättyessä ja asian laatuun katsoen yhtiö saa pitää vahinkonaan sille jutusta aiheutuneet kulut.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: V. Hämäläinen, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, P. Hämäläinen, Sariola, Kaski ja Kenraali.

Eri mieltä olevan jäsen Kenraalin lausunto:

Yhdyn asiassa annetussa ratkaisussa enemmistön kantaan muuten, mutta katson esitettyjen selvitysten perusteella, että Rakennustoimisto Matti Vuorela Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta, minkä vuoksi tuomitsen sen maksamaan hyvityssakkona Rakennustyöläisten Liitolle viisisataa markkaa ja osallistumaan yhteisvastuullisesti työnantajaliiton ja sen piirijärjestön kanssa Rakennustyöläisten Liitolle tuomittujen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.