Labour court dismissed claim for waiting pay based on average hourly rate when collective agreement lacks specific provision.

Asiassa oli kysymys siitä, miten työsopimuslain mukainen odotusajan palkka oli laskettava työntekijälle, joka oli suorittanut työtä sekä aika- että suorituspalkalla.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen lausuntoon yhtyen oli katsottu, ettei metalliteollisuuden työehtosopimuksessa ollut määrätty perustetta odotusajan palkan laskemiselle.

Työtuomioistuimen asiana ei ollut työsopimuslain tulkintaa koskevan aineiston hankkiminen lausuntoon.

Asianosaiset: Lausunto Tampereen raastuvanoikeudelle (Antti Lehtinen / liikkeenharjoittaja Eero Vellaksen konkurssipesä)

RATKAISU

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Metallityöväen Liitto r.y:n kesken 25.2.1976 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa, johon kantaja raastuvanoikeudessa on viitannut, on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 8. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle keskeytyksen ajalta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta aikapalkka.

Jos työntekijän suorittama urakkatyö keskeytyy jonkin työnantajasta riippuvan syyn vuoksi, ja hän välittömästi tästä työnjohdolle ilmoittaa on hänelle pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä hänelle maksetaan, mikäli keskeytys on puolta tuntia pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä, 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin 6 työpäivältä. Tämän kappaleen määräyksiä on noudatettava myös urakkatyötä tekevän työntekijän koneen rikkoutuessa ellei sitä voida lukea asianomaisen työntekijän syyksi. Tämän kappaleen säännökset eivät saa aiheuttaa muutosta aikaisempaan, työntekijän kannalta edullisempaan käytäntöön.

Soveltamisohje:

Edellä sanottua sovellettaessa on huomattava, että korvaus suoritetaan ainoastaan tehdystä työstä. Jos työntekijälle sen sijaan keskeytyksen sattuessa ei voida osoittaa työtä, sovelletaan työsopimuslain 27 §:n säännöksiä.

Edellä olevan momentin lopussa oleva määräys työntekijälle edullisemman käytännön säilyttämisestä kohdistuu työntekijään ja työhön eikä se näin ollen ole esimerkiksi osastokohtainen.

Mom. 9. Kun urakkatyöntekijä siirretään aikapalkalla suoritettavaan prototyyppi- tai vastaavaan tuotteiden kehitystyöhön, maksetaan hänelle tältä ajalta hänen keskituntiansionsa mukaan määrätty aikapalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Keskituntiansio

Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 3.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 4. Keskituntiansion laskemisesta ovat määräykset tämän työehtosopimuksen 11 §:ssä.

Mom. 7. Vuorotyölisän ylityökorotus sisältyy tämän työehtosopimuksen 11 §:n 2 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella laskettavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 8. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Mom. 9.

Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo

Mom. 1. Milloin työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on ylityötä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ja

b) jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, 3 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

Milloin työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00:n jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.

Mom. 2. Milloin työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista paikkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Tämän momentin tarkoittamassa mielessä varallaolleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

V ERINÄISET KORVAUKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Arkipyhäkorvaus

Mom. 1. Uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, juhannuspäivältä jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan.

Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä sekä milloin työntekijä ei sairauden tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyytensä vuoksi ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan arkipyhäkorvaus tämän pykälän mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

18 § Muita korvauksia ja etuja

Mom. 1.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2.

Mom. 3.

Mom. 4.

Mom. 5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 6. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työehtosopimuksen 11 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

20 § Sairausajan ja synnytysloman palkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 7. Sairausajan ja synnytysloman palkka lasketaan työehtosopimuksen 11 §:n mukaisen keskituntiansion perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lehtinen on Vellaksen (Tmi Tampereen Asentajat) konkurssivalvonnassa valvonut 34:n Vellaksen palveluksessa olleen työntekijän Lehtiselle siirtämät odotusajan palkkaa koskevat saatavat. Konkurssihallinto oli suorittanut työsuhteesta johtuneet saatavat myöhästyneinä ja myös odotusajan palkan kuudelta päivältä. Odotusajan palkat oli maksettu ohjetuntipalkan perusteella, kun työntekijäin mielestä perusteena olisi pitänyt käyttää keskituntiansiota. Lehtisen vaatimus perustui siis työntekijäin keskituntiansion ja ohjetuntipalkan erotukseen. Laskelma perustui valvontakirjelmän mukaan konkurssihallinnon antamaan maksuluettelon valokopioon ja osittain työnantajalta saatuihin keskituntiansiolistoihin. Kahden työntekijän osalta ei keskituntiansioista ollut saatavissa tietoja, ja heidän osaltaan velottiin keskituntiansioitten keskiarvon ja ohjetuntipalkan erotusta. Saatava kaikkiaan oli 7 751,04 markkaa.

Konkurssipesän toimitsijamies samoin kuin Suomen valtio ovat vastustaneet Lehtisen kerrotun saatavan maksettavaksi tuomitsemista. Perusteluna on esitetty, että Vellaksen kertoman mukaan työntekijät eivät olleet suorittaneet yksinomaan urakka- tai muuta suorituspalkkatyötä Työntekijöiden irtisanomishetkellä noin 40 työntekijästä vain 5-6 oli ollut urakkatyössä muiden työskenneltyä aikatyössä. Myöskin irtisanomisajan yleensä kaikki työntekijät olivat olleet aikapalkalla. Kun työntekijät työsuhteensa ehtojen mukaisesti olivat olleet velvollisia suorittamaan työtä sekä aika- että urakkapalkalla ja tällä tavoin myöskin tehneet työtä, ei odotusajan palkkaa voitaisi maksaa aikatyöpalkkaa korkeampana.

Tampereen raastuvanoikeus on julistanut jutussa konkurssituomion 8.9.1976. Kun muun ohella Lehtisen valvoma saatava oli tullut riitautetuksi eikä riitautettua saatavaa ollut näytetty konkurssissa toteen ja Lehtinen oli pidättänyt itselleen oikeuden siinä tapauksessa, että kysymyksessä olevat saatavat joko kokonaan tai osaksi riitautetaan, saada eri oikeudenkäynnissä toteuttaa saatavansa, raastuvanoikeus on konkurssisäännön nojalla osoittanut muun ohella Lehtisen eri oikeudenkäynnissä näyttämään saatavansa toteen.

Raastuvanoikeudessa vireille panemassaan jutussa Lehtinen on vaatinut vahvistettavaksi, että konkurssihallinnon olisi asiassa ollut laskettava ja maksettava odotusajan tuntipalkat keskituntiansion perusteella eikä ohjetuntipalkan perusteella. Lisäksi Lehtinen on vaatinut, että konkurssihallinto velvoitettaisiin suorittamaan pesän varoista etuoikeusasetuksen edellyttämin etuoikeuksin kerrottu saatava 7 751 markkaa 4 penniä 6 prosentin vuotuisine korkoineen 29.4.1976 lukien.

Vastaaja on vielä lausunut, että työehtosopimuksen määräykset koskivat vain työssäoloaikaa ja että kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijät eivät olleet tehneet lainkaan työtä, ja pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Raastuvanoikeus on 27.4.1977 tekemällään välipäätöksellä pyytänyt työtuomioistuimelta lausunnon siitä, miten metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä keskituntiansion maksamisesta on sovellettava odotusajan palkan maksamiseen.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle ja Metallityöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi, ja liitot ovat yhteisessä lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metalliteollisuuden työehtosopimus vuodelta 1976, joka on ollut voimassa 25.2.1976-31.1.1977 välisen ajan samoin kuin 29.4.1977 allekirjoitettu, voimassa oleva vuoden 1977 työehtosopimus, sisältävät mm. seuraavan määräyksen:

"11 § Keskituntiansio

Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään."

Metalliteollisuuden työehtosopimuksessa ei ole ylipäätään määräystä odotusajan palkan maksamisesta. Näin ollen työsopimuslain 22 § 5 momentin mukaisen odotusajan palkan maksuperusteen määrittely jää mainitussa lainkohdassa käytetyn sanonnan "täysi palkka" tulkinnan varaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on lisäksi erillisessä kirjelmässä esittänyt seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oheisessa lausunnossaan työtuomioistuimelle Metallityöväen Liitto ja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ovat yhtä mieltä siitä miten metalliteollisuuden työehtosopimuksen määräyksiä keskituntiansion maksamisesta on sovellettava odotusajan palkan maksamiseen.

Kun lausunto ei sisällä selvitystä siihen miten työsopimuslain 22 § mom. 5 säädöstä täyden palkan maksamisesta odotusajalta tulisi soveltaa, niin Metallityöväen Liitto esittää, että työtuomioistuin pyytäisi tätä koskevan lausunnon Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöltä, joka työsopimuslakia viimeksi uudistettaessa oli keskeisesti mukana lain uudistusta valmistettaessa ja omannee selkeän käsityksen siitä mitä on tarkoitettu täysi palkka -säädöksellä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Asiassa on kysymys siitä, miten työsopimuslain 22 §:n 5 momentin mukainen odotusajan palkka on laskettava sellaiselle työntekijälle, joka työsuhteensa ehtojen perusteella on ollut velvollinen suorittamaan ja suorittanut työtä sekä aika- että suorituspalkalla. Odotusajan palkka on kanteen tarkoittamille työntekijöille maksettu ohjetuntipalkan perusteella ja kanteessa on vaadittu, että laskuperusteena olisi käytettävä työntekijäin keskituntiansiota. Kannetta on perusteltu ensinnäkin lausumalla, ettei työsopimuslaista tosin saatu selvää perustetta asian ratkaisulle, mutta että työntekijällä tuli olla oikeus saada palkka odotusajalta niin kuin työnteko olisi silloin normaalisti jatkunut. Toiseksi on vaadittu kanteen hyväksymistä metalliteollisuuden työehtosopimuksen nojalla toteamalla, että työsopimusosapuolet kuuluivat jäseninä sen osallisliittoihin, ja samalla viittaamalla työsopimuslain 17 §:n säännöksiin.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto ja Metallityöväen Liitto ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet ensin, että metalliteollisuuden työehtosopimukseen sisältyy määräys keskituntiansion käyttämisestä laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamiseen siten kuin työehtosopimuksessa erikseen määrätään. Koska työehtosopimuksessa ei kuitenkaan ole mitään määräystä odotusajan palkan maksamisesta, liitot ovat yhtä mieltä siitä, että odotusajan palkan maksuperusteen määrittely jää työsopimuslain 22 §:n 5 momentin sanonnan "täysi palkka" tulkinnan varaan.

Sanottuun liittojen lausuntoon yhtyen työtuomioistuin katsoo, ettei metalliteollisuuden työehtosopimuksessa ole määrätty perustetta odotusajan palkan laskemiselle.

Metallityöväen Liiton työtuomioistuimelle antamassa lausunnossa on edelleen esitetty, että työtuomioistuin pyytäisi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöltä lausunnon työsopimuslain 22 §:n 5 momentin säännöksestä täyden palkan maksamisesta odotuspäiviltä. Kun tältä osin kuitenkin on kysymys työsopimuslain tulkinnasta eikä siis asiasta, joka edellyttäisi erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta, ei työtuomioistuimen asiana työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaan ole hankkia lausuntoonsa tätä kysymystä koskevaa aineistoa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, P. Hämäläinen, Tiitola, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Lausunto oli yksimielinen.