Labor court ruled that short-term sawmill contracts fall under general labor law, not the severance protection agreement.

Asiassa oli kysymys siitä, oliko sahatyöntekijöiden työsuhteiden päättymiseen sovellettava työehtosopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen vaiko työsopimuslain säännöksiä.

Lausunnossa oli työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisen kannan mukaisesti katsottu, että työsuhteet eivät kuuluneet irtisanomissuojasopimuksen piiriin. Muutoin työsuhteita ei voitu sulkea työehtosopimuksen enempää kuin sen osana olevan lomapalkkasopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle. Mahdollinen vahingonkorvaus lakisääteistä irtisanomissuojaa rikkoen tapahtuneesta työsuhteen katkeamisesta määräytyi työsopimuslain mukaan. Työehtosopimuksessa ei liioin ollut määräyksiä odotusajan palkasta.

Asianosaiset: Lausunto Pieksämäen kihlakunnanoikeudelle (Väinö Ikonen, Teuvo Liukkonen, Esko Nykänen ja Hannu Ikonen / Nikkarilan Saha Oy)

RATKAISU

Puutyöväen Liitto r.y:n ja Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n kesken 8.4.1974 tehdyssä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusliittojen tekemien sopimusten noudattaminen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen tekemiä sopimuksia:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Liitteenä XIII olevaa 22.2.1966 allekirjoitettua irtisanomissuojasopimusta.

3. Liitteenä XIV olevaa 6.3.1973 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta siihen 2.4.1973 ja 29.12.1973 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

2. Irtisanomissuojasopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta noudatetaan 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Muiden työntekijäin osalta työsuhde lopetetaan molemmin puolin irtisanomisaikaa noudattamatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.

Tämä sopimus ei koske:

1. työntekijää, joka on otettu työhön määrätyksi ajaksi tai määrättyä tehtävää varten;

2. Ulkomaan-, taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa työskenteleviä; eikä

3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.

Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa lomapalkkasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusliitot ovat vuosilomalain 17 §:n 2 momentin nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:n mukaan lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oikeudessa todistajana kuultu sanottu työvoimatoimiston hoitaja on lausunut, että kantajat olivat olleet toimistossa työnhakijoina joulukuussa 1974. Tällöin oli toimistolla ollut Nikkarilan Saha Oy:n työtilaus tilapäiseen työhön apumiehiksi sahalle. Työn päättymisaikaa ei työtilauksessa ollut ilmoitettu. Kantajat oli osoitettu yhtiöön sanottuun tilapäiseen tehtävään. Todistaja oli joka tapauksessa siinä käsityksessä, että kantajille oli tullut selväksi, että kysymyksessä oli tilapäinen työsuhde. Työvoimatoimisto ei ollut osoittanut kantajia mihinkään erityiseen työhön, vaan oli lopullinen työpaikan ja tehtävän osoittaminen työnantajan asia.

Kantajat ovat lausuneet edelleen, ettei työnantajan taholta ollut esitetty minkäänlaista näyttöä siitä, että kantajien työsopimukset olisi tarkoitettu olemaan voimassa vain jonkin tietyn määräajan. Silloin kun Nikkarilan Saha Oy jätti työvoimatoimistoon työtilauksen, ei ainakaan ollut otettavien työntekijöitten tehtäviä millään tavalla rajattu. Kun työvoimatoimiston johtaja ei toiminut työnantajan edustajana eikä tehnyt työntekijöiden kanssa työsopimuksia, ei hänen todistuksellaan siitä, oliko yhtiön taholta nimenomaan korostettu työsuhteiden tilapäisyyttä ollut merkitystä. Kantajat eivät olleet Nikkarilan Saha Oy:n palveluksessa erityisinä ammattimiehinä vaan yleensä sahatyöntekijöinä, joiden työt vaihtelivat.

Vastaaja on vielä kuulustuttanut todistajana sahuria, joka oli ollut Nikkarilan Saha Oy:n työssä yhdeksän vuotta. Sahalla oli kesälomien jälkeen vuonna 1975 sahattu yhdellä raamilla rimalevyä. Ennen kesälomia sahalla oli sahattu pelkaten, mikä tarkoitti siten sahaamista, että ensin sahattiin yhdellä raamilla puusta pintalaudat ja sen jälkeen toisella raamilla tarvittavan laatuista puutavaraa. Ennen kesälomia ei rimalevyä ollut sahattu. Rimalevyn sahaus oli alkanut 1.7., ja sahatut rimalevyt olivat menneet suoraan tilaajille ilman että ne olisivat menneet lautatarhan kautta. Ennen kesälomia sahattu tavara oli mennyt lautatarhalle.

Vastaaja on vielä lausunut täyttäneensä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnantajalle asetetut vaatimukset. Työnantaja saattoi lopettaa työsuhteen alle yhdeksän kuukautta työssä olleiden osalta ilman irtisanomista, kun irtisanomiseen oli asiallinen peruste. Ei vaadittu työsopimuslain edellyttämää erityisen painavaa syytä.

Vastaajat ovat pyytäneet, että raastuvanoikeus hankkisi työtuomioistuimen lausunnon ennen asian lopullista ratkaisemista.

Kihlakunnanoikeus on 29.3.1977 tekemällään välipäätöksellä pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla lausunnon työtuomioistuimelta siitä kysymyksestä, oliko riidanalaiseen työsuhteen päättymiseen sovellettava työehtosopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen vaiko työsopimuslain säännöksiä.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle ja Puutyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi, ja sanotut liitot ovat yhteisesti lausuneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuimelta on pyydetty lausuntoa siitä, oliko riidanalaiseen työsuhteen päättymiseen sovellettava voimassa ollutta mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusta ja siihen liittyvän irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Käsityksemme mukaan ko. tapauksiin on sovellettava voimassa ollutta alan työehtosopimusta, jonka mukaan mm. alle 9 kuukautta jatkuneitten työsuhteitten ehtona ei ole irtisanomisaikaa. Sen sijaan irtisanomissuojasopimusta ei ole sen 1 §:n nimenomaisen määräyksen takia, koska työsuhteet eivät olleet kestäneet 9 kuukautta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Sen mukaan kuin asiakirjoista selviää, kantajat ovat vaatineet vahingonkorvausta työsuhteen irtisanomisesta katsoen olevansa oikeutettuja tähän korvaukseen työsopimuslain säännösten nojalla. Toiseksi he ovat vaatineet korvausta vuosilomaetuuksien menetyksestä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan lomapalkkasopimuksen nojalla. Kolmanneksi he ovat vaatineet sanottujen saatavien suorituksen viivästymisen vuoksi odotusajan palkkaa työsopimuslain säännösten nojalla. Asiakirjoista ei käy selville, onko työehtosopimusten noudattamista vaadittu työehtosopimuslain 4 §:n vai työsopimuslain 17 §:n nojalla. Tällä erolla ei tosin ole merkitystä ratkaisun asiallisen lopputuloksen kannalta, sikäli kuin työsuhteiden katsotaan jommallakummalla perusteella kuuluvan työehtosopimuksen soveltamispiiriin, mitä jutussa ei ole kiistettykään.

Kihlakunnanoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä kysymyksestä, onko riidanalaisten työsuhteiden päättymiseen sovellettava työehtosopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen vaiko työsopimuslain säännöksiä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Puutyöväen Liitto ovat yhteisessä lausunnossaan katsoneet että sopimukset kyllä ovat kuuluneet mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksen, mutteivät sen sijaan alalla sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen piiriin, koska työsuhteet eivät ole kestäneet yhdeksää kuukautta eikä irtisanomissuojasopimus 1 §:nsä mukaan koske alle 9 kuukautta kestäneitä työsuhteita.

Liittojen lausunnon mukaisesti työtuomioistuin katsoo, etteivät kanteessa tarkoitetut työsuhteet, jotka ovat kestäneet lyhyemmän aikaa kuin yhdeksän kuukautta, kuulu työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen piiriin. Muutoin sanottuja työsuhteita ei voida sulkea työehtosopimuksen enempää kuin sen osana olevan lomapalkkasopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle. Työsuhteiden kuuluminen työehtosopimuksen piiriin ei taas merkitse niiden jäämistä työsopimuslain mukaisen lakisääteisen irtisanomissuojan ulkopuolelle, ja kun työsuhteet toisaalta jäävät irtisanomissuojasopimuksen ja siten myös tähän sopimukseen sisältyvien korvausmääräysten soveltamispiirin ulkopuolelle eikä työehtosopimuksessa muutoin ole määrätty korvauksesta lakisääteistä irtisanomissuojaa rikkoen tapahtuneesta työsuhteen katkaisemisesta, määräytyy myös mahdollinen vahingonkorvaus työsopimuslain säännösten mukaan. Liioin ei työehtosopimuksessa ole määräyksiä odotusajan palkasta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Lappalainen, Riski, P. Hämäläinen, Parkkinen, Lankinen, Suominen ja P. Virtanen.

Lausunto oli yksimielinen.